Liisa Helle avioero

Avioero: ”Menin aivan rikki ja sekaisin”

Joensuulainen Liisa Helle, 66, koki elämänsä kauheimman hetken, kun kotiin tullessa pöydällä odotti avioerohakemus.

”Eräänä päivänä, kun tulin kotiin, keittiön pöydällä oli avioerohakemus. Se oli kauheaa, ihan hirveää. Menin aivan rikki ja sekaisin.

Miehen erohalut tulivat minulle yllätyksenä, sillä hän ei ollut puhunut niistä mitään aiemmin. Suhteemme ei ollut ruusuinen enää muutamaan vuoteen, mutta kuvittelin, että kaikki on kuitenkin suhteellisen hyvin.

Kysyin mieheltä, mistä nyt on kyse, mutta en saanut vastauksia. Hän vain puhui jo uudesta vaimosta, sellainen oli siis hänellä katsottuna. Minä olin sinisilmäisenä vain uskonut ja luottanut häneen.

Olin tuolloin 60-vuotias. Olin ollut naimisissa 36 vuotta. Lapsia meille ei tullut.

Shokin jälkeen soitin Suomen Mielenterveysseuraan saadakseni keskusteluapua. Puhelimeen vastannut terapeutti kuuli, miten hätä minulla oli ja ehdotti tapaamisia.

Niistä olikin apua: aloin vähitellen jälleen luottaa itseeni. Sain nostettua hyvin alhaalle painunutta itsetuntoani. Uskoin, että kyllä tästä vielä selvitään ja kyllä minusta vielä ihminen tulee.

Möimme asuntomme sijoittajalle, minä jäin siihen vuokralle. Mies vei huonekalut, minä halusin uusilla kalusteilla rakentaa omannäköistä kotia.

Aluksi en tiennyt miten olla itsekseni. Ruoan laittaminen vain itselle ja yksin syöminen ei ollut kivaa. En myöskään osannut käydä yksin konserteissa ja teattereissa. Onneksi olivat kirjat.

Aika nopeasti kuitenkin totuin siihen, että sain tehdä ihan mitä halusin ja mennä minne ja milloin tahdoin. Tosin eläminen yhdellä palkalla oli paljon niukempaa. Pärjäsin kuitenkin, koska olin vielä tuolloin töissä.

Ensin ajattelin, että haluan muuttaa kaiken: Otan äidin tyttönimen sukunimekseni, värjään hiukseni punaisiksi ja muutan takaisin kotiseudulleni Itä-Suomeen. Mutta sitten järkeilin, että nimen vaihtaminen olisi vielä työelämässä ollessani turhan hankalaa.

Nyttemmin nimi on vaihtunut uuden miehen myötä. Olen ollut Helle kohta neljä vuotta.

Heti eron jälkeen olin tosin aivan valmis luostariin. Ajattelin, etten koskaan enää katso miehiin päinkään. Mutta kyllähän aika pian aloin kuitenkin kiinnostua.

Laitoin seuranhakupalstalle ilmoituksen, ja sieltä löytyi avoimesti itsestään kertova leskimies. Olemme pitäneet yhtä ensi tapaamisesta lähtien.

Jo ennen tätä minusta tuntui, että olin löytänyt oman itseni uudelleen. Olin taas iloinen, ololtani paljon nuorempi kuin pitkään aikaan. Ajattelin, että kyllä tämä tästä, vielä minä olen jotain!

Mietin eron jälkeen, että miksi mies halusi lähteä juuri tuolloin. Suhteemme oli jo kerran aiemmin ollut kiikun kaakun, miksei hän silloin ehdottanut eroa?

Mietin kovasti, olisinko voinut tehdä jotain toisin, mutta en todellakaan tiedä mitä. Yritin tehdä miehelle kaiken hyvin ja helpoksi, hoidin kodin ja raha-asiat hyvin.

Ero opetti ainakin sen, että kaikesta selviää. Ei pidä jäädä piehtaroimaan paikoilleen, vaan mennä rohkeasti eteenpäin.”

Lue myös:
Avioero: ”Mies sanoi, että olen pilannut hänen elämänsä”
Avioero: ”Suru vain pitää itkeä ulos”
40 vuotta yhdessä: ”Seksi on koko ajan vain parantunut”
Seksi: Kosketa minua hellästi

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Avioero: ”Menin aivan rikki ja sekaisin”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X