Suhteet

Psykologi Pirkko Lahti kertoo, miten jokainen voi löytää uusia ystäviä: ”Minulla on epäsuomalainen tapa”

Monen mielestä aikuisena on vaikea saada ystäviä. Toiset taas tuntuvat solmivan uusia ihmissuhteita läpi elämänsä. Heiltä voi oppia muutaman tärkeän taidon.

Mistä ystäviä aikuisena, moni pohtii. Psykologi Pirkko Lahti, 82, on ystävystynyt ihmisten kanssa eri tavoin ja eri elämänvaiheissa – kerran uusi ihmissuhde syntyi koiraihastuksen kautta. Nyt hän kertoo, miten jokainen voi lisätä ystävystymisen mahdollisuuksia, iästä riippumatta.

Enemmän kuin kaveri – ”Ystävä on naisten käyttämä termi”

”Ystävyys on kahden ihmisen välinen ihmissuhde, joka on tuttavuutta läheisempi. Vapaaehtoisessa ja tasa-arvoisessa suhteessa usein vietetään aikaa yhdessä ja jaetaan henkilökohtaisia asioita.

Kokemukseni mukaan ystävä on erityisesti naisten käyttämä termi. Miehet saattavat puhua kavereista, vaikka kyseessä olisi läheisempikin ihminen. Ystävä, ainakin suusta kuultuna, merkitsee kaveruutta läheisempää tuttavuutta.

Meillä voi olla monenlaisia ystäviä. On lapsuudenystäviä, työssä syntyneitä ystävyyssuhteita ja sydänystäviä, jotka voivat olla yhtä läheisiä kuin perheenjäsenet.

Nykyaikana puhutaan myös someystävistä tai -kavereista. Minä pidän sosiaalista mediaa enemmän tiedotuskanavana kuin ystävyyden näyttämönä. On tietenkin mahdollista löytää somen kautta samanhenkisiä ihmisiä, joihin myöhemmin ystävystyy. Ystävyys useimmiten vaatii myös muunlaista kanssakäymistä kuin pelkästään virtuaalimaailmassa tapahtuvaa yhteydenpitoa.”

Lue myös: Lina, 29, on kärsinyt yksinäisyydestä lapsesta asti, mutta valoa on vihdoin näkyvissä – ”En oikeastaan tunne itseäni edes ihmiseksi”

Ihmisellä on keskimäärin 4–6 ystävää – ”Puhun itse arkunkantajista”

”Sosiaaliset suhteet ovat tärkeä osa ihmisen hyvinvointia. Ihmisellä on luontainen tarve liittyä muihin ja tuntea kuuluvansa joukkoon.

Ihminen on kuin näyttelijä omassa elämässään. Toteuttaaksemme oman roolimme tarvitsemme toisia ihmisiä. Ystävä on vastanäyttelijä elämämme näyttämöllä.

Olisi tärkeää, että ystäviä olisi useampi kuin yksi. Esimerkiksi kriisitilanteissa olisi suotavaa, että ihmisellä on monta ihmistä, joihin hän voi tukeutua, ettei hän uuvuta ainoaa ystäväänsä murheillaan.

Puhun itse usein arkunkantajista. Se tarkoittaa sitä, että ihmisellä olisi hyvä olla noin kuusi läheistä ystävää. Ajatuksena on, että lähipiiristä löytyisi kuusi ihmistä, jotka olisivat kantamassa sinua hautaan.

Toisaalta tätä enempää läheisiä ystäviä ei yleensä juuri voi olla, sillä suhteiden vaaliminen menisi vaikeaksi. Erään tutkimuksen mukaan ihminen tuntee noin 200 ihmistä, tapaa viikoittain 20 ihmistä ja on ystävä keskimäärin noin 4–6 ihmisen kanssa.”

Mistä ystäviä aikuisena? ”On oltava avoin”

”On totta, että joidenkin mielestä aikuisena on vaikeampi saada ystäviä. Se johtunee monesta seikasta. Tapaamme luontaisesti lapsena ja nuorena uusia ihmisiä esimerkiksi koulussa. Työelämässä oleva nelikymppinen tapaa keskimäärin harvemmin uusia ihmisiä kuin opintojaan tekevä kaksikymppinen. Nuorena myös kuulumme luontaisesti erilaisiin ryhmiin ja olemme ennakkoluulottomampia.

Toisaalta jotkut ystävystyvät läpi elämänsä. Alttiuteen solmia ihmissuhteita vaikuttavat sekä synnynnäiset luonteenpiirteet että opitut tavat. Jokainen voi oppia paremmaksi sosiaalisissa suhteissa iästä tai elämäntilanteesta riippumatta.

Yleensä ystävyyteen vaikuttaa samankaltaisuus. Ihminen, jolla on samanlaiset arvot tai joka on tutun tuntuinen, vetää meitä puoleensa. Toki myös erilaisuus voi viehättää, mutta läheisen ystävyyssuhteen syntymiseen tarvitaan tyypillisesti jonkinlaista samankaltaisuutta.

Samankaltaisia ihmisiä voi löytää esimerkiksi harrastuksista, joissa on yhteinen kiinnostuksen kohde.

Kun on hankkiutunut potentiaalisten ystävien pariin, on oltava avoin. Se on ystävystymisen tärkein askel. Ystävyyttä leimaa anna ja saa -ajatus. Kummankin osapuolen on annettava jotain itsestään eli kerrottava omasta elämästään.”

Lue myös: Kiusaamista ja eristämistä kokenut psykoterapeutti rohkaisee yksinäisiä – kulman takana voi uhan sijaan odottaa jotain ihanaa

Kehonkieli ratkaisee – ”Silmiin katsominen kutsuu luokseen”

”Olen itse ystävystynyt eri elämänvaiheissa. Olen kotoisin pienestä kylästä, ja maaseudulla oli luontevaa olla tekemisissä lähistöllä asuvien eri ikäisten ihmisten kanssa. Minulle on jäänyt ystäviä yliopisto-opinnoista, urheiluharrastuksista ja eri työpaikoista. Olen solminut uuden ihmissuhteen koirankin kautta: ihastuin koiraan ja lopulta tutustuin sen omistajaan.

Työni psykologina on pitänyt sisällään paljon kuuntelemista. Ystävyyssuhteissa taas olen herkästi se, joka on enemmän äänessä, sillä olen luonteeltani sosiaalinen.

Jutustelen tuntemattomienkin kanssa kaupassa tai ratikassa. Kokemukseni mukaan ihmiset pääsääntöisesti lähtevät mielellään rupatteluun mukaan, jos toinen tekee tähän aloitteen, vaikka tapa hieman epäsuomalainen onkin.

Tutustumisessa on hyvä miettiä sitä, mitä omalla käytöksellään toiselle viestii. Katsonko silmiin? Miten kannan itseni? Pienillä eleillä voi torjua toisen – tai kutsua luokseen. Alaspäin katsominen vahvistaa halua olla omissa oloissaan, kun taas silmiin katsominen ja toisen huomaaminen kutsuvat luokseen.

Anna ystävyydelle mahdollisuus, ole utelias, pidä yhteyttä

”Orastaviin ystävyyssuhteisiin kannattaa suhtautua samoin kuin uusiin harrastuksiin. Niille tulee antaa mahdollisuus. Eihän harrastustakaan lopeteta heti, jos yksi tanssitunti tai käsityökerhon kokoontuminen tuntuu tylsältä. Päätä, että tutustut toiseen rauhassa, etkä vedä heti johtopäätöksiä suhteen luonteesta.

Kun toiseen suhtautuu uteliaasti, löytää parhaassa tapauksessa elinikäisiä ystävyyksiä. Näin minulle on käynyt. Joka vuosi jouluaattona luonani kokoontuu ystäväseurue. Olen kutsunut sitä leikilläni ’yksinäisten jouluksi’. Mukana on ihmisiä eri elämän vaiheista. Vakiovieras oli edesmennyt tanssinopettaja Aira Samulin.

Nyt kahdeksankymppisenä ystävien juhlat alkavat vaihtua yhä useammin hautajaisiin. Tässä elämänvaiheessa luopuminen on väistämätöntä. Airalta opin, että jokaisella olisi hyvä olla myös itseään nuorempia ystäviä. Heidän avullaan pysyy kärryillä maailman menosta, ja heiltä voi saada apua tarvittaessa.

Ystäviin kannattaa pitää säännöllisesti yhteyttä. Minä olen joka aamu yhteydessä viiteen ihmiseen. Soitan 90-vuotiaalle sisarelleni, ja neljälle ystävälle laitan tekstiviestin.”

Lue myös Anna.fi: Psykologi Pirkko Lahti ja Kauko rakastivat toisiaan yli 40 vuotta – edes muistisairaus ei tullut pariskunnan väliin, mutta kuolema lopulta tuli: ”Hänen viimeiset sanansa olivat: Mä tykkään susta, nähdään”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 4/2024.