Tuore tutkimus kertoo: Pienten lasten vanhemmat sinnittelevät läpi ruuhkavuodet eivätkä hae uupumukseensa apua

Noin kolmasosa pienen lapsen vanhemmista kaipaa apua jaksamiseensa, mutta moni ei kerro avuntarpeesta ammattilaisille. Asiantuntija kertoo huolestuttavasta ilmiöstä.

Kaikki tietävät, että vanhemmuus ei ole aina ruusuilla tanssimista. Uupunut vanhempi jaksaa vain tehdä välttämättömän: viedä lapset päiväkotiin, suorittaa työpäivän, laittaa ruokaa ja nukuttaa lapset. Elämänpiiri kaventuu, voimavarat ovat kortilla ja oma hyvinvointi kärsii.

Ylikolmasosa vanhemmista toivoo saavansa tukea jaksamiseen.

Ylikolmasosa vanhemmista toivoo saavansa tukea jaksamiseen.

Lue myös: Tunnista uupumuksen merkit ajoissa

Yli kolmasosa nelivuotiaiden lasten vanhemmista kertoo kaipaavansa tukea omaan jaksamiseensa lapsiperheen arjessa ja lähes neljäsosa tarvitsisi tukea parisuhteensa hoitoon. Näin kertoo Työterveyden hyvinvointilaitoksen tuore raportti.

Harva kuitenkaan hakee ongelmiinsa apua.

Lähes 40 prosenttia apua omaan jaksamiseensa kaipaavista ei kerro ongelmastaan terveydenhuollon ammattilaisille. Parisuhteen ongelmiin reilu neljäsosa ei hae apua.

THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti avaa huolestuttavia tilastoja ja kertoo, mistä uupuminen johtuu ja mitä asian ratkaisemiseksi pitäisi tehdä.

Vanhemmat häpeävät omaa riittämättömyyttään

Joka viidennellä pikkulapsen vanhemmalla on ollut masennusoireilua, erityisesti yksin tai erillään asuvilla vanhemmilla. Stressi, uupumus ja masennus voi johtua paitsi arjen kiireestä myös ulkopuolelta tulevista paineista.

”Sosiaalinen media luo paineita vanhemmuuteen. Kaikkea, mitä siellä lukee, ei kannata uskoa. Siinä helposti sellainenkin vanhempi, joka olisi ihan riittävä, voi kokea riittämättömyyttä ja väsymystä”, Klemetti kertoo.

Oma jaksaminen on helposti tabu, josta vanhempi ei uskalla puhua ammattilaisille. Sen sijaan lapsen kehitykseen liittyviin ongelmiin haetaan apua lähes aina. Tähän voi löytyä monia syitä.

”Voi olla, että terveydenhoitajan vastaanottoaika kuluu lapsen asioiden hoitamiseen, eikä hoitajalla ole aikaa käsitellä vanhemman vointia. Voi myös olla, että vanhempi ajattelee, että neuvolatilanteessa puhutaan lapsesta, ja omat asiat ratkotaan jossain muualla.”

Mielenterveysongelmat eivät ole kellekään täysin mutkattomia aiheita puhua. Asiasta kertomiseen voi liittyä häpeän tunteita.

”Omat ongelmat voivat tuntua vanhemmasta vähäpätöisiltä. Ja vaikka hänellä olisikin hyvin luottamuksellinen suhde neuvolan terveydenhoitajan kanssa, voi olla, että vanhempi haluaa neuvolassa ikään kuin näytellä jaksavansa ja pärjäävänsä.”

Lue myös: Uupumus vaivaa yhä useampaa nuorta naista – monella on taustalla koulukiusaamista ja oppimisvaikeuksia

Moni vanhempi saa paineita sosiaalisesta mediasta suorittamaan vanhemmuuden täydellisesti. Jaksaminen on kovilla, kun aikaa ei riitä oman mielenterveyden ylläpitämiseen.

Moni vanhempi saa paineita sosiaalisesta mediasta suorittamaan vanhemmuuden täydellisesti. Jaksaminen on kovilla, kun aikaa ei riitä oman mielenterveyden ylläpitämiseen.

Jaksaminen on koetuksella, kun parisuhde ja talous horjuvat

Tutkimus kertoo, että moni vanhempi kärsii parisuhdeongelmista. Lähes neljäsosa nelivuotiaiden lasten vanhemmista toivoisi tukea parisuhteeseensa, mutta neljäsosa ei hae apua.

”Parisuhteen eteen on tehty mielestäni liian vähän työtä. Parisuhteen tila vaikuttaa sekä lapsen että aikuisen elämään. Parisuhdepalvelujen järjestäminen on ollut pääosin julkisen palvelujärjestelmän ulkopuolisten tahojen vastuulla. Neuvolassa parit ohjataan usein seurakuntiin, mikä ei ole kaikille luonteva parisuhdepalvelu.”

Taloudellinen niukkuus vaivaa puolestaan seitsemäsosaa vanhemmista. Tutkimuksessa kysyttiin esimerkiksi vanhempien näkemystä asuinalueen harrastusmahdollisuuksista: onko niitä riittävästi ja ovatko ne sopivan hintaisia.

”Noin viidesosa oli sitä mieltä, että alueen tarjoamat harrastukset olivat liian kalliita. Taloudellinen niukkuus vaikuttaa suoraan perheen hyvinvointiin.”

Ruuhkavuodet voivat laittaa pienten lasten vanhemmat koville.

Ruuhkavuodet voivat laittaa pienten lasten vanhemmat koville.

Ammattilaiset ja läheiset apuna uupuneille vanhemmille

Miten vanhemmat sitten saisi hakemaan apua jaksamiseensa?

”Kuhunkin kuntaan tai kaupunkiin voisi luoda mahdollisimman matalan kynnyksen palveluja maksutta, ilman ajanvarausta, sosiaalisessa yhteisössä, kuten kauppakeskuksissa. Palvelujen tulisi olla auki myös työajan ulkopuolella.”

Omat läheiset voivat myös olla tukena. Moni perhe saakin isovanhemmiltaan apua lasten hoitoon. Äidit saavat miehiä useammin tukea ystäviltään.

Tärkeintä on, että asiasta voi puhua jossakin.

”Älä jää yksin ongelmien kanssa. Yleensä löytyy joku, joka pystyy auttamaan ja tukemaan. Harvoin joutuu katumaan, että kertoo väsymyksestään.”

Oletko sinä pienen lapsen vanhempi ja kaipaat apua arkeen? Kerro tarinasi kommenttikentässä!

Keskustelu

Uskomatonta, että vielä 2019 tällaisessa jutussa ehdotellaan tosissaan, että pyydäpä apua läheisiltä, kun hyvin monella isovanhemmat tai sisarukset ovat kuolleet, liian kaukana tai haluttomia ja kiireisiä auttamaan.

Aivan totta. Meillä on juuri tämä tilanne, toinen mummulla on melko lähellä mutta he ovat siinä kunnossa kummatkin että ovat meille enemmänkin kuin yksi hoidettava lisää kuin mikään apukäsi. Kyllä on voimat kortilla päivästä toiseen.

Kommentoi juttua: Tuore tutkimus kertoo: Pienten lasten vanhemmat sinnittelevät läpi ruuhkavuodet eivätkä hae uupumukseensa apua

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X