Terveys

”Polveni takana jotakin pamahti rikki” – Maaretin, 74, nivelrikko aiheutti yllättävän polvivaivan

Kun nivelrikkoa sairastava Maaret Lemmetti hankki polvituen konserttireissua varten, hän ei osannut aavistaa teon kohtalokkaita seurauksia.

Bakerin kysta yllätti Maaret Lemmetin, 74, täysin. Maaret kertoo, miten nivelrikon seurauksena syntynyt kysta vaikutti häneen elämäänsä: 

”Olen ollut jo pitkään moninivelrikkoinen. Se tarkoittaa, että minulla on nivelrikkoa kaikkialla kehossa: lonkissa, polvissa, selkärangassa, niskassa, ranteissa, sormissa ja jalkaterissä.

Eniten ovat vaivanneet polvet ja lonkat. Molemmista polvis­tani jouduttiin jo vuosia sitten poistamaan nivelkierukat tapaturman vuoksi. Sen jälkeen polvien luupinnat alkoivat hangata toisiaan vasten, ja ai että, se teki tietenkin kipeää.

Seitsemän vuotta sitten olin tyttäreni kanssa päättänyt juhlistaa syntymäpäivääni menemällä kuuntelemaan Elastisen keikkaa silloiselle Hartwall Arenalle. Oikea polveni oli hyvin kipeä ja turvoksissa.

Jotta pystyisin kävelemään ­bussilta konserttipaikalle, kävin aptee­kista ostamassa polvituen. Huomasin ­heti, että kävellessä se tuntui oikein ­hyvältä, mutta istuessa se puristi hieman liikaa.

Olimme hyvissä ajoin konserttipaikalla ja päätimme juoda yhdet siiderit. Se aiheutti vessahädän, ja lähdin käymään naistenhuoneessa.

Vessassa käynti vieraassa paikassa osoittautui yllättävän haasteelli­seksi. Pönttö oli niin alhaalla, että minun oli vaikea kyykistyä sille puristavan polvituen kanssa. Lopulta romahdin istu­maan ja samalla tunsin, miten oikean polveni takana jota­kin pamahti rikki. Samalla jotakin nestemäistä tuntui valuvan pohkeeni sisällä.

Lue myös: Lonkkien nivelrikko yllätti liikunnallisen Annen, 64: ”Molemmat lonkkani olivat niin sököt, että ne täytyi leikata välittömästi”

Bakerin kysta selviää polvivaivan syyksi

Otin polvituen pois ja palasin kuuntelemaan konserttia. Istuminen oli vaikeaa, koska penkkien välit olivat hyvin kapeat enkä saanut jalkaa suoraksi. Se ei kuitenkaan pilannut muuten hauskaa iltaa.

Seuraavina päivinä sääreni oli ­hyvin turvoksissa ja aivan kivikova. Lisäksi minulla alkoi iltaisin nousta kuumetta ilman selvää syytä. Kun ­sitä oli jatkunut pari viikkoa, varasin ajan lääkärille. Kerroin samalla polvestani.

Minun ikäiselläni ihmisellä epäiltiin ensimmäisenä veritulppaa. Siksi minut määrättiin ultraäänitutkimukseen. Lääkäri totesi sen jälkeen, että kyseessä ei suinkaan ollut veritulppa vaan Bakerin kysta, joka oli revennyt kovassa paineessa.

Bakerin kysta on polven nivelpussin takaosan tyrämäinen pullistuma, joka oli syntynyt nivelrikon myötä. Kyseessä oli siis kovahko patti, jonka sisällä oli nestettä.

Minulla oli ilmeisesti ollut se jo pitkään, mutta en ollut tunnistanut ­sitä, koska polvitaive oli aina muutenkin turvoksissa. Polvituki ja matalalla ollut vessanpönttö olivat kuitenkin sille liikaa, minkä takia kysta repesi.

Lääkärini arvioi, että tilanne ei ollut erityisen vaarallinen, ja siksi polvelle ei tehty mitään. Sen sijaan jouduin käymään säännöllisesti sairaalassa kuumeilun takia. Sille ei koskaan löytynyt muuta syytä kuin hyvin moneen niveleen levinnyt nivelrikko.

Lue myös Anna.fi: Voiko polvikipujen syy olla sittenkin kysta? Bakerin kysta turvottaa takaapäin

Maaret Lemmetti sauvakävelyllä
Maaret Lemmetti on huomannut, että nivelvaivoissa liike on erinomainen lääke. Lisäksi liikunta auttaa pitämään mielialan korkealla. © Timo Hölttä

Tilanne alkaa parantua

Bakerin kysta oli vain hyvin pieni sivu­juonne elämäni ooppe­rassa. Seuraavat kuukaudet olivat elämäni kivuliaimpia, mutta se ei suinkaan johtunut enää kystasta, vaan pit­källe edenneestä nivelri­kosta. Olin niin huonossa kunnossa, että en pystynyt pitkään aikaan ajamaan ­autoa. Ystäväni kävi onneksi kuskaamassa minua sairaalaan.

Seuraavan vuoden ­toukokuussa tilanne alkoi parantua. Oikeaan polveen ja vasempaan lonkkaan asennettiin tekonivelet samassa leikkauksessa.

Lonkan kipu lähti kertaheitolla, mutta polven paraneminen kesti pitempään. Se oli valtavan kipeä, ja jouduin käyttämään pitkään särkylääkkeitä.

Onneksi sain hyvät ohjeet polven omatoimiseen kuntouttamiseen. Jo ennen leikkausta sairaalan fysioterapeutti näytti, millaisia harjoitteita minun kannattaa tehdä. Leikkauksen jälkeen noudatin niitä tarkkaan ja jumppasin jalkalihaksia kolme kertaa päivässä.

Kun jalka alkoi parantua, aloin käydä ohjatussa vesivoimistelussa ja kuntosalilla harjoittelemassa.

Treenasin niin sinnikkäästi, että puoli vuotta myöhemmin uskalsin jo lähteä kälyni kanssa Toscanaan kulttuurilomalle. Vanhat marmorilaatoilla päällystetyt tiet ja kirkkojen pitkät portaat kävivät tekonivelpolven päälle, mutta jaksoin hyvin kävellä muiden mukana.”

Kommentoi

Kommentoi juttua: ”Polveni takana jotakin pamahti rikki” – Maaretin, 74, nivelrikko aiheutti yllättävän polvivaivan

Sinun täytyy kommentoidaksesi.