Eija Hiilasvirta: melanooma löytyi jalkapohjasta
Terveys

Eijan, 52, melanooma löytyi jalkapohjasta – hoitoon pääsy viivästyi, kun lääkäri luuli syöpää ensin syyläksi

Eija Hiilasvirran, 52, jalkapohjasta löytyi melanooma. Tavallisesta poikkeavan sijainnin vuoksi ihosyöpädiagnoosin saamisessa ja hoitoon pääsemisessä kesti. Hän ei silti halua antaa pelolle valtaa.

”Jalkapohjani kipeytyi joulukuussa 2014. Keskelle päkiääni oli ilmestynyt tumma kuvio, joka oli kuin tatuoitu kiehkura. Vähitellen kipu yltyi.

Jouduin käyttämään työpaikallani turvakenkiä, sillä toimin IT-tukihenkilönä teollisuusalalla. Kenkien käyttäminen oli kivuliasta, ja pystyin astumaan vain jalan ulkosyrjällä. Olin jo edellisenä kesänä uimassa käydessäni huomannut jalkapohjassani mustan viivan, joka näytti kuin mustekynällä piirretyltä. Arvelin sen olevan likaa, enkä miettinyt asiaa enempää.

Soitin joulun jälkeen terveysasemalle. En saanut vastaanottoaikaa, vaan minua kehotettiin hankkimaan apteekista itsehoitotuotteita. Minulle sanottiin, että jalassani olisi todennäköisesti syylä. Kevään kuluessa ki­peään kohtaan tuli haavauma, joka alkoi tulehtua. Pääsin lääkäriin hoitamaan tulehdusta, mutta lääkäri oli edelleen vakuuttunut syylästä. Vasta kesän lopulla jalkapohjastani suostuttiin ottamaan koepala.

Ihotautipoliklinikalla päkiästäni otettiin näyte, joka lähetettiin patologin tutkittavaksi. Minuun luvattiin ottaa yhteyttä kahden viikon kuluttua. Pari viikkoa kului, eikä mitään kuulunut. Päätin soittaa poliklinikalle, sillä asia mietitytti minua.

Puhelimeen vastannut sairaanhoitaja lipsautti diagnoosin vahingossa tokaisemalla, että ”näissä melanoomatapauksissa lääkäri ilmoittaa sitten jatkotoimenpiteistä”. Pian sen jälkeen lääkäri soitti ja kertoi, että jalkapohjassani oli melanooma. Sain ihosyöpädiagnoosin, kun ensimmäisestä yhteydenotostani terveyskeskukseen oli kulunut jo kahdeksan kuukautta.

Lue myös: Elina, 48, löysi kaulastaan luomen, joka paljastui melanoomaksi – sairastui ihosyöpään kahdesti

Nytkö on minun vuoroni?

Diagnoosin viivästyminen sai minut miettimään, oliko syöpä ehtinyt levitä muualle. Äitini, isoäitini ja anoppini olivat kuolleet syöpään. Nytkö on minun vuoroni, ajattelin.

Olin 45-vuo­tias neljän lapsen äiti. Nuorin lapseni oli vasta 11-vuotias ja toiseksi vanhin lähdössä opiskelemaan. Mietin, miten perhe pärjäisi ilman minua.

Olimme juuri ottaneet ison villakoiran, sen helliminen lohdutti lapsia. Sairauteni oli kova paikka etenkin nuorimmalle lapselle, sillä hänelle syöpä tarkoitti kuolemaa. Äitini kuoli syöpään samana päivänä, kun hän syntyi. Syöpähoidon alettua tilanne helpottui, kun lapset huomasivat, että elämä jatkui.

Lääkäri ehdotti sairauslomaa, mutten halunnut jäädä kotiin surkuttelemaan. Olin töissä leikkaukseen asti. Leikkausta uhattiin vielä siirtää, mutta diagnoosin viivästymisestä suivaantuneena tein valituksen sairaanhoitopiiriin. Se vauhditti hoidon aloitusta kummasti.

Melanooma ei ollut levinnyt muualle kehoon tai imusolmukkeisiin, joten hoidoksi riitti kasvaimen poisto jalkapohjasta. Nivusistani poistettiin varmuuden vuoksi vartijaimusolmukkeet. Kasvain leikattiin laajalta alueelta ja jalkapohjaani laitettiin ihosiirre. Koska päkiän ihonsiirto ei kiinnittynyt kunnolla, tarvittiin neljä korjausleikkausta.

Eija Hiilasvirta
Lappeenrannassa asuva Eija toimii Saimaan syöpäyhdistyksessä vertaistukihenkilönä. Hän toivoo, että voi kokemuksestaan kertomalla helpottaa muiden melanoomaa sairastavien polkua. Kuva: Jani Kautto

Uusiiko syöpä?

Imusolmukkeiden poiston takia jalkani puutuvat helposti, enkä pysty istumaan paikallani pitkään. Muita merkkejä melanoomasta ei ole jäänyt. Työnkuvaani muutettiin leik­kauksen jälkeen. Nykyään työskentelen palvelukoordinoinnin vetäjänä samassa IT-yrityksessä, jossa olin töissä sairastuessani.

Sairautta seurattiin aluksi kolmen kuukauden välein kuvantamalla ja verikokeilla. Sitten väliä pidennettiin puoleen vuoteen ja siitä vuoteen. Terveen papereita en ole vielä saanut.

Minusta on otettu koepaloja sieltä täältä vuosien varrella. Vuonna 2018 oikeassa korvalehdessäni olevaan vanhaan pigmenttiluomeen kasvoi nopeasti herneenkokoinen patti. Siitä otettiin koepala ja diagnoosina oli dysplastinen eli levoton luomi. Se voi olla melanooman esiaste. Luomi poistettiin varmuuden vuoksi laajalta alueelta.

Syövän uusiutuminen mietityttää minua. Mitä pidempään sairastumisestani on kulunut, sitä epätodennäköisempää se on. En halua antaa pelolle valtaa. Jos sairautta pelkää liikaa, ei uskalla enää elää.

Melanooma opetti sanomaan ei

Kun sairastuin melanoomaan, poikani tokaisi: tiedäthän äiti, että joka kolmas suomalainen sairastuu jossakin vaiheessa elämäänsä syöpään. Se osuu aina jonkun kohdalle, siksi katkeroituminen on turhaa.

Melanooma yhdistetään usein aurinkoaltistukseen, mutta jalkapohjassa oleva melanooma tuskin liittyy siihen. En ole koskaan ollut innokas auringonpalvoja. Lääkärit eivät osanneet sanoa syytä sairastumiselleni. Luultavasti ihosyöpäni on yhdistelmä huonoa tuuria ja vaaleaihoisuutta, sillä suvussani ei ole melanoomatapauksia.

Ennen sairastumistani olin turhan kiltti. Tein asioita velvollisuuden tunteesta ja miellyttämisen halusta, vaikken olisi jaksanut. Nyt olen oppinut sanomaan ei, sillä tiedän, mihin asioihin haluan keskittyä. Osaan nauttia elämästäni aiempaa enemmän.

Lue myös Anna.fi: Melanooma tulee useimmiten aiemmin terveelle iholle – tietyn riskiryhmän pitäisi käydä iho itse läpi jopa parin kuukauden välein

Kommentoi

Kommentoi juttua: Eijan, 52, melanooma löytyi jalkapohjasta – hoitoon pääsy viivästyi, kun lääkäri luuli syöpää ensin syyläksi

Jakobsson

Artikkelissa ei mainittu oliko terveyskeskus yksityinen vaiko julkisen sektorin – havaitsimme itse että ainoa mahdollisuus meillä (vaimollani) oli mennä yksityiselle, terveyskeskuksessa ei tällaisia tutkita. Jos nyt edes ajan lääkärille saisi. Terveyskeskuksessa tosin luvattiin (ajanvaraustiskillä) että he auttavat jos keskussairaalaan lähetteen saaminen yksityiseltä takkuaisi. Kävi toistaiseksi hyvin, saimme melanoomalähetteen noin kuukauden päähän… Siitä, mitä sitten tapahtuu, emme tietenkään voi sanoa mitään.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.