Terveys

Essentiaalinen vapina saa kädet tärisemään tai pään tutisemaan – näin voit helpottaa vapinaoireita

Essentiaalinen vapina eli itsesyntyinen vapina on vahvasti perinnöllinen, mutta vaaraton sairaus. Oireilu voi kuitenkin olla niin hankalaa, että se rajoittaa elämää merkittävästi. Neurologi kertoo, miten vapinaoiretta voi helpottaa.

Essentiaalinen vapina tarkoittaa vapinaoiretta, jolle ei löydy syytä. Oireilun taustalla ei silloin ole muuta perussairautta, mikä selittäisi vapinan. Tavallisimmin symmetrinen vapina ilmenee yläraajojen eli käsien alueella.

”Vapina voi ilmetä myös pään tutinana tai puheen vapinana. Puheen tuottamiseen käytetyt lihakset vapisevat, mikä aiheuttaa vapinaa ja katkonaisuutta puheeseen”, kertoo neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta Terveystalosta.

Vapinaoireeseen voi liittyä mieliala- ja muistiongelmia. Oireet ovat sitä yleisempiä, mitä iäkkäämmästä ikäryhmästä on kyse.

”Yli 40-vuotiaista essentiaalista vapinaa sairastaa yli viisi prosenttia. Vapinataipumus kasvaa iän myötä ja vanhimmassa ikäryhmässä jopa 20 prosentilla on tuntemattomasta syystä aiheutuva vapina. Usein motoriikan säätelyn häiriö alkaa paljastua solujen ikääntyessä. Kuten monet muut motoriset ongelmat, myös vapinaoireilu korostuu iän mukanaan tuoman rappeuman myötä.”

Joillakin on selkeästi oikean- tai vasemmanpuoleinen painotus vapinassa. Toispuoleista vapinaa ei kuitenkaan ole yleensä diagnosoitu essentiaaliseksi vapinaksi.

 Lue lisää: Millaista on elämä essentiaalisen vapinan kanssa? Heidi, 56, kertoo: ”Arkiset asiat vaativat kekseliäisyyttä”

Essentiaalinen vapina sekoitetaan usein Parkinsonin tautiin

Essentiaalinen vapina on vahvasti perinnöllinen sairaus. Peräti 96 prosentilla potilaista on samaa tautia sairastavia sukulaisia. Muita riskitekijöitä sairaudelle ei tunneta.

”Essentiaalinen vapina voi pahentua henkilöillä, joilla on migreeni. Migreeni aiheuttaa keskushermostossa toiminnanhäiriöitä, jotka saattavat voimistaa vapinaoireita. Lisäksi runsas kahvin juonti ja vapinaa aiheuttava lääkitys voivat korostaa essentiaalista vapinaa, mutta eivät itsessään aiheuta sitä. Myös henkilöillä, joilla sympaattinen hermosto aktivoituu helposti, jännittäminen voi laukaista vapinaoireen”, Ilmavirta kertoo.

Essentiaalinen vapina voidaan sekoittaa alussa helposti Parkinsonin tautiin. Parkinsonin tauti voi aluksi näyttää hyvin samanlaiselta kuin essentiaalinen vapina, mutta tyypillisesti ero on siinä, että Parkinsonin tauti alkaa toispuoleisena oireena.

”Monet hakeutuvat vastaanotolle kysymään, voisiko heillä olla Parkinsonin tauti. Parkinsonin tautiin liittyy kuitenkin ennen pitkää aina muitakin oireita kuin vapinaa. Johtavaksi oireeksi saattaa nopeasti nousta jäykkyys ja liikkeiden kangistuminen, joita ei essentiaalisessa vapinassa ilmene.”

Neurologin mielestä essentiaalista vapinaa ei kannattaisi diagnosoida liian aikaisin.

”Ennen lopullista diagnoosia olisi hyvä odottaa kolme vuotta, jotta varmistuttaisiin siitä, ettei oireiden taustalla ole vasta puhkeamassa oleva rappeumasairaus”, Ilmavirta toteaa.

Lue lisää: Parkinsonin tautia voi sairastaa vuosia tietämättään: Yhtä ensimmäisistä oireista ei aina osata yhdistää sairauteen

Etenevä ja lisääntyvä vapina on ehdottomasti syy hakeutua lääkäriin

Essentiaalinen vapina on vaaratonta, eikä johda samanlaiseen liikuntarajoitteisuuteen, kuten Parkinsonin tauti. Osalla vapinaoire voi kuitenkin olla niin häiritsevä, että se hankaloittaa elämää merkittävästi.

”Olen nähnyt työssäni henkilöitä, joilla on suhteellisen voimakas vapina, jota he eivät pidä kovin haitallisena. Olen kohdannut myös ihmisiä, joilla on lieväoireinen vapina, joka koetaan erittäin häiritseväksi ja johon etsitään epätoivoisesti tehokkaampaa lääkitystä. Joillekin vapina aiheuttaa häpeän tunnetta ja siten voimakasta henkistä kärsimystä”, Ilmavirta kertoo.

Jos migreenin yhteydessä esiintyy satunnaista ja nopeasti katoavaa vapinaoiretta, ei sen takia tarvitse hakeutua välttämättä lääkäriin.

”Migreenin yhteydessä voi esiintyä toiminnalliseksi tai fysiologiseksi vapinaksi kutsuttua matala-asteista liikevapinaa. Se johtuu hienomotoriikkaa säätelevien hermoverkkojen kontrollin pettämisestä, mikä aiheuttaa oireita pikkuaivoissa ja aivorungossa. Samankaltainen oireilu korostuu, kun veren adrenaliinipitoisuus lisääntyy esimerkiksi jännittävällä hetkellä. Tällaisessa tilanteessa kädet, pää, ääni tai keho voivat vapista, mutta yleensä oireilu loppuu nopeasti.”

Etenevä ja lisääntyvä vapina on sen sijaan oire, jonka syy pitäisi aina selvittää lääkärissä. Taustalla voi olla jokin perussairaus, kuten kuten aineenvaihduntaan liittyvä sairaus, maksasairaus tai kilpirauhasen toiminnanhäiriö. Näissä sairauksissa mukaan tulee jossakin vaiheessa aina muitakin oireita.

Lääkärissä vapinan syytä selvitetään aivokuvauksilla, jos taustalla epäillään aivoperäistä syytä. Lisäksi oiretta tutkitaan verikokeilla, kuten kilpirauhasen, maksan toiminnan ja verensokerin mittauksella, sekä mahdollisella sokerirasituskokeella.

”Jos potilaalla ei ole lievän käsi- tai pääpainotteisen vapinan lisäksi muita oireita, lisätutkimuksia ei välttämättä tarvita. Essentiaalinen vapina voidaan silloin todeta kliinisenä diagnoosina. Jos epäillään Parkinsonin tautia mahdollisen sukurasitteen, jäykkyyden tai liikkeiden hidastumisen takia, tehdään aivokuvaus ja muita Parkinsonin taudin tutkimuksia.”

Lue lisää: Käsien vapina voi olla merkki sairaudesta – nämä oireet kannattaa ottaa vakavasti

Mikä auttaa essentiaaliseen vapinaan?

Essentiaalista vapinaa voidaan hoitaa esimerkiksi beetasalpaajilla. Ne ovat ylivoimaisiesti käytetyimpiä lääkkeitä vapinan hoidossa. 

”Pienistäkin annoksista on apua vapinaoireeseen, mutta joskus voidaan tarvita isompia annoksia. Jos beetasalpaajista ei ole apua, voidaan kokeilla epilepsialääkkeitä. Niillä on kuitenkin paljon haittavaikutuksia. Vapinaa voidaan hoitaa myös botox-pistoksilla”, Ilmavirta listaa.

Vapinan hoitoon voidaan käyttää myös bentsodiatsepiinia. Sen pitkäaikaiskäytöstä on neurologin mukaan kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä.

”Lääkkeellä on sivuvaikutuksia ja siihen kehittyy riippuvuus, siksi sen käyttäminen ei ole mielestäni kovin kannattavaa”, Ilmavirta painottaa.

Noin puolet potilaista hyötyy lääkehoidosta. Heillä lääkitys pitää vapinaoireen niin hyvin kurissa, ettei oireilu tunnu enää hankalalta tai näy päälle päin millään tavoin.

”Osalle potilaista ei valitettavasti tunnu löytyvän apua mistään tablettilääkkeistä. Heidän kohdallaan voidaan kokeilla sähköelektrodeilla annettua aivostimulaatiohoitoa, joka auttaa usein jopa 70 prosenttia potilaista.”

Essentiaalinen vapinaoireilu ei kerran alettuaan enää poistu.

”Vapinaoireella on ennemminkin taipumus lisääntyä, kun se on kerran noussut esiin. Jos vapinaoire kuitenkin häviää, sen taustalla on silloin ollut jokin muu väliaikainen toimintahäiriö, kuin perinnöllinen essentiaalinen vapina”, Ilmavirta kertoo.

Lue myös Seura.fi: Käsien tärinä herätti häpeän – Riitan essentiaalinen vapina diagnosoitiin aikuisena