Parkinsonin tautia voi sairastaa vuosia tietämättään: Yhtä ensimmäisistä oireista ei aina osata yhdistää sairauteen

Parkinsonin tauti on salakavala sairaus, jonka aiheuttajaa ei vielä tunneta. Tauti diagnosoidaan usein vasta silloin, kun oireet jo haittaavat elämää.

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, joka voi aiheuttaa hyvin monenlaisia eri oireita. Oireet alkavat usein hitaasti. Siksi Parkinsonia voi sairastaa tietämättään vuosien ajan.

Suomessa on arviolta noin 16 000 Parkinsonin tautia sairastavaa. Tauti diagnosoidaan yleensä 50–70-vuotiaana, keskimäärin 62-vuotiaana. Sairaus voi alkaa nuorempanakin, jopa alle 40-vuotiaana.

Millaisia oireita Parkinson aiheuttaa, mistä tauti johtuu ja miten sitä hoidetaan? Kysyimme neurologian erikoislääkäri Sari Kiuru-Enarilta. Neurologian dosentti Kiuru-Enari hoitaa Parkinsonin tautiin sairastuneita Eiran sairaalassa. 

Lue myös: Outi viis veisasi oudoista oireistaan vuosia – lopulta diagnoosiksi paljastui Parkinsonin tauti

Parkinsonin taudin ensioireet

Jalka alkaa vapista, kun istuu ihan rauhallisesti paikallaan. Liikkuminen hidastuu hiljalleen, ja ryhti kääntyy kumaraan. Käsiala muuttuu pienemmäksi. Kädet tuntuvat jäykiltä.

Parkinsonin yleisimpiä ja parhaiten tunnettuja oireita ovat jäykkyys, liikkeiden hidastuminen ja vapina. Oireet alkavat tavallisesti vain toisella puolella kehoa.

”Jäykkyys voi tuntua esimerkiksi kävellessä oikean tai vasemman käden liikkeiden jähmeytenä, vaikeutena nousta sängystä ylös tai tuolista pystyyn”, Kiuru-Enari kertoo.

Parkinsonin takia toinen jalka saattaa alkaa laahata.

”Kuulen laahaavan äänen monesti jo siinä vaiheessa, kun Parkinsoniin sairastunut kävelee vastaanotolleni.”

Lue myös Seura.fistä: Mikä avuksi vapinaan? Näin erikoislääkäri vastaa 10 kysymykseen vapinasta

Parkinsonin tauti

Yksi Parkinsonin yleisistä oireista on se, että toinen jalka alkaa laahata.

Ennen vapinaa ja jäykkyyttä osalle tulee oire, jota monikaan ei osaa yhdistää Parkinsonin tautiin: hajuaistin heikentyminen.

”Se voi tulla selkeästi motorisia jäykkyys- ja vapinaoireita aiemmin.”

Hajuaisti voi heikentyä myös monista muista syistä, Kiuru-Enari muistuttaa. Se ei siis välttämättä tarkoita, että on sairastunut Parkinsoniin.

Parkinsonin taudin oireet

  • hajuaistin heikentyminen
  • käsien ja jalkojen vapina
  • raajojen muuttuminen kömpelöiksi
  • raajojen jäykistyminen
  • toinen jalka alkaa laahata
  • huimaus pystyyn noustessa
  • ummetus
  • virtsaamisongelmat, kuten yöllinen virtsaamisen tarve
  • hikoiluhäiriöt
  • potenssiongelmat
  • äänen käheytyminen
  • suun kuivuminen
  • masennus
  • unihäiriöt
  • ahdistuneisuus
  • harhaisuus
  • muistiongelmat ja dementiaoireet
  • liikuntakyvyn osittainen tai pysyvä menettäminen

Oireet lisääntyvät, kun Parkinsonin tauti etenee

Parkinsonin tauti on etenevä sairaus, joka ilmenee potilailla hyvin eri tavoin. Syitä vaihtelevuuteen ei tunneta tarkasti.

”Osalla potilaista sairaus on todella hyvänlaatuinen ja hitaasti etenevä. Valitettavasti vastapuolena pienellä osalla tauti etenee nopeasti, aiheuttaa lisääntyvää motorista, ei-motorista ja toiminnallista haittaa ja heikentää elämänlaatua.”

Kun tauti etenee, oireet lisääntyvät. Myöhemmissä vaiheissa tauti voi aiheuttaa psyykkisiä oireita.

”Voi tulla depressio-oireita, unihäiriöitä, ahdistuneisuutta ja harhaisuutta, joka voi liittyä osittain lääkkeisiinkin. Osalle voi tulla myös muistiongelmia ja jopa dementiaoireita.”

Osa menettää taudin loppuvaiheessa liikuntakykynsä pysyvästi.

Miksi Parkinsonin tauti puhkeaa?

Vielä ei tiedetä tarkasti, miten Parkinsonin tauti syntyy. Se kuitenkin tiedetään, että sairaus liittyy välittäjäaine dopamiinia erittävien solujen toiminnan hidastumiseen. Hermosolut rappeutuvat tyvitumakealueiksi kutsutuilla aivojen keskialueilla.

”Taudin edetessä solut rappeutuvat entisestään ja dopamiinin tuotanto vähenee.”

Silloin alkaa yleensä ilmaantua motorisia oireita. Myöhemmin oireiden kirjo laajenee, koska aivojen toiminnan häiriöt ulottuvat myös tyvitumakealueiden ulkopuolelle.

Parkinsonin tauti

Parkinsonin tauti voi vaikuttaa isosti käsien käyttöön. Taudin takia esimerkiksi käsiala saattaa pienentyä.

Nyrkkeilylegenda Muhammad Alin tiedetään sairastuneen Parkinsoniin uransa jälkeen. Onkin ajateltu, että päähän kohdistuvat toistuvat iskut saattavat altistaa Parkinsonin taudille, koska ne tuhoavat aivokudosta. Aivovammojen vaikutuksesta Parkinsonin tautiin ei kuitenkaan ole varmuutta.

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että suoliston ja suun mikrobit voivat vaikuttaa Parkinsonin syntyyn ja kehittymiseen. Suoliston bakteerikanta on tautia sairastavilla poikkeavaa. Bakteerikannan tiedetään vaikuttavan taudin etenemisnopeuteen ja osalla potilaista esiintyviin suolisto-oireisiin.

Onko Parkinsonin tauti perinnöllinen?

Parkinson voi pienellä osalla olla periytyvä sairaus. Useimmiten tauti ei kuitenkaan ole periytyvä.

”Nuorena Parkinsoniin sairastuneilla voi taustalla olla geneettinen alttius, esimerkiksi geenivirhe, joka altistaa taudin puhkeamiselle. Sen sijaan yleisen eli ei-perinnöllisen sairausmuodon aiheuttajaa ei tiedetä. Todennäköisesti se alkaa Alzheimerin taudin lailla vuosia ennen oireiden ilmaantumista.”

Parkinsonin taudin hoito

Parkinsonin puhkeamista ei voi estää. Tautiin ei ole olemassa parantavaa lääkitystä.

Lääkityksellä voidaan kuitenkin hoitaa oireita. Lääkkeiden avulla aivoihin tuodaan sitä, mitä sieltä puuttuu, eli dopamiinia. Jotkut lääkkeet estävät dopamiinin hajoamista.

Vointiin voi vaikuttaa myös arkisilla valinnoilla. Esimerkiksi näistä vinkeistä voi olla apua:

  1. Pysy fyysisesti aktiivisena ja liiku säännöllisesti, jotta kunto pysyisi hyvänä mahdollisimman pitkään.
  2. Kokeile erilaisia terapiamuotoja. ”Fysioterapiasta voi olla apua sopivien liikuntatapojen löytämisessä. Toimintaterapia ja puheterapia voivat helpottaa arjessa selviytymistä ja kommunikaatiota”, Kiuru-Enari kertoo.
  3. Syö monipuolisesti ja riittävästi. ”Osa voi hyötyä runsasproteiinisen ravinnon välttämisestä. Kovin runsas proteiini voi vaikeuttaa lääkkeiden imeytymistä.”
  4. Muista nesteytys. ”Suun kuivuminen saattaa vaikeuttaa nielemistä.”

Vaikka kaikenlainen aktiviteetti on Parkinsonin tautia sairastavalle tärkeää, koronaviruksen jyllätessä aktiviteetteja kannattaa harjoittaa kodin seinien sisäpuolella.

”Varsinkin pidemmälle edennyttä Parkinsonia sairastavat kuuluvat koronaviruksen riskiryhmään”, Kiuru-Enari muistuttaa.

Lue myös: Perussairaudet, mitä ne ovat? Infektiolääkäri kertoo, ketkä kuuluvat infektiosairauksien riskiryhmään

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Parkinsonin tautia voi sairastaa vuosia tietämättään: Yhtä ensimmäisistä oireista ei aina osata yhdistää sairauteen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X