Terveys

Parkinsonin tautia voi sairastaa vuosia tietämättään: Yhtä ensimmäisistä oireista ei aina osata yhdistää sairauteen

Parkinsonin tauti on salakavala sairaus, jonka aiheuttajaa ei vielä tunneta. Tauti diagnosoidaan usein vasta silloin, kun oireet jo haittaavat elämää.

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, joka voi aiheuttaa hyvin monenlaisia eri oireita. Parkinsonin taudin oireet alkavat usein hitaasti. Siksi Parkinsonia voi sairastaa tietämättään vuosien ajan.

Suomessa on arviolta noin 16 000 Parkinsonin tautia sairastavaa. Tauti diagnosoidaan yleensä 50–70-vuotiaana, keskimäärin 62-vuotiaana. Sairaus voi alkaa nuorempanakin, jopa alle 40-vuotiaana.

Millaisia oireita Parkinson aiheuttaa, mistä tauti johtuu ja miten sitä hoidetaan? Kysyimme neurologian erikoislääkäri Sari Kiuru-Enarilta. Neurologian dosentti Kiuru-Enari hoitaa Parkinsonin tautiin sairastuneita Eiran sairaalassa. 

Lue myös: Carita, 61, oli mielestään täysin terve – neurologi tiesi ensinäkemältä, mistä oli kyse: ”Rouva, teillä on Parkinsonin tauti”

Parkinsonin taudin ensioireet

Jalka alkaa vapista, kun istuu ihan rauhallisesti paikallaan. Liikkuminen hidastuu hiljalleen, ja ryhti kääntyy kumaraan. Käsiala muuttuu pienemmäksi. Kädet tuntuvat jäykiltä.

Parkinsonin yleisimpiä ja parhaiten tunnettuja oireita ovat jäykkyys, liikkeiden hidastuminen ja vapina. Oireet alkavat tavallisesti vain toisella puolella kehoa.

”Jäykkyys voi tuntua esimerkiksi kävellessä oikean tai vasemman käden liikkeiden jähmeytenä, vaikeutena nousta sängystä ylös tai tuolista pystyyn”, Kiuru-Enari kertoo.

Parkinsonin takia toinen jalka saattaa alkaa laahata.

”Kuulen laahaavan äänen monesti jo siinä vaiheessa, kun Parkinsoniin sairastunut kävelee vastaanotolleni.”

Lue myös Seura.fi: Mikä avuksi vapinaan? Näin erikoislääkäri vastaa 10 kysymykseen vapinasta

Ennen vapinaa ja jäykkyyttä osalle tulee oire, jota monikaan ei osaa yhdistää Parkinsonin tautiin: hajuaistin heikentyminen.

”Se voi tulla selkeästi motorisia jäykkyys- ja vapinaoireita aiemmin.”

Hajuaisti voi heikentyä myös monista muista syistä, Kiuru-Enari muistuttaa. Se ei siis välttämättä tarkoita, että on sairastunut Parkinsoniin.

Parkinsonin taudin oireet lisääntyvät, kun sairaus etenee

Parkinsonin tauti on etenevä sairaus, joka ilmenee potilailla hyvin eri tavoin. Syitä vaihtelevuuteen ei tunneta tarkasti.

”Osalla potilaista sairaus on todella hyvänlaatuinen ja hitaasti etenevä. Valitettavasti vastapuolena pienellä osalla tauti etenee nopeasti, aiheuttaa lisääntyvää motorista, ei-motorista ja toiminnallista haittaa ja heikentää elämänlaatua.”

Kun sairaus etenee, Parkinsonin taudin oireet lisääntyvät. Myöhemmissä vaiheissa tauti voi aiheuttaa psyykkisiä oireita.

”Voi tulla depressio-oireita, unihäiriöitä, ahdistuneisuutta ja harhaisuutta, joka voi liittyä osittain lääkkeisiinkin. Osalle voi tulla myös muistiongelmia ja jopa dementiaoireita.”

Osa menettää taudin loppuvaiheessa liikuntakykynsä pysyvästi.

Miksi Parkinsonin tauti puhkeaa?

Vielä ei tiedetä tarkasti, miten Parkinsonin tauti syntyy. Se kuitenkin tiedetään, että sairaus liittyy välittäjäaine dopamiinia erittävien solujen toiminnan hidastumiseen. Hermosolut rappeutuvat tyvitumakealueiksi kutsutuilla aivojen keskialueilla.

”Taudin edetessä solut rappeutuvat entisestään ja dopamiinin tuotanto vähenee.”

Silloin alkaa yleensä ilmaantua motorisia oireita. Myöhemmin oireiden kirjo laajenee, koska aivojen toiminnan häiriöt ulottuvat myös tyvitumakealueiden ulkopuolelle.

Nyrkkeilylegenda Muhammad Alin tiedetään sairastuneen Parkinsoniin uransa jälkeen. Onkin ajateltu, että päähän kohdistuvat toistuvat iskut saattavat altistaa Parkinsonin taudille, koska ne tuhoavat aivokudosta. Aivovammojen vaikutuksesta Parkinsonin tautiin ei kuitenkaan ole varmuutta.

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että suoliston ja suun mikrobit voivat vaikuttaa Parkinsonin syntyyn ja kehittymiseen. Suoliston bakteerikanta on tautia sairastavilla poikkeavaa. Bakteerikannan tiedetään vaikuttavan taudin etenemisnopeuteen ja osalla potilaista esiintyviin suolisto-oireisiin.

Parkinsonin taudin lääkitys ja hoito

Parkinsonin puhkeamista ei voi estää. Tautiin ei ole olemassa parantavaa lääkitystä.

Lääkityksellä voidaan kuitenkin hoitaa oireita. Lääkkeiden avulla aivoihin tuodaan sitä, mitä sieltä puuttuu, eli dopamiinia. Jotkut lääkkeet estävät dopamiinin hajoamista.

Vointiin voi vaikuttaa myös arkisilla valinnoilla. Esimerkiksi näistä vinkeistä voi olla apua:

  1. Pysy fyysisesti aktiivisena ja liiku säännöllisesti, jotta kunto pysyisi hyvänä mahdollisimman pitkään.
  2. Kokeile erilaisia terapiamuotoja. ”Fysioterapiasta voi olla apua sopivien liikuntatapojen löytämisessä. Toimintaterapia ja puheterapia voivat helpottaa arjessa selviytymistä ja kommunikaatiota”, Kiuru-Enari kertoo.
  3. Syö monipuolisesti ja riittävästi. ”Osa voi hyötyä runsasproteiinisen ravinnon välttämisestä. Kovin runsas proteiini voi vaikeuttaa lääkkeiden imeytymistä.”
  4. Muista nesteytys. ”Suun kuivuminen saattaa vaikeuttaa nielemistä.”

Vaikka kaikenlainen aktiviteetti on Parkinsonin tautia sairastavalle tärkeää, koronaviruksen jyllätessä aktiviteetteja kannattaa harjoittaa kodin seinien sisäpuolella.

”Varsinkin pidemmälle edennyttä Parkinsonia sairastavat kuuluvat koronaviruksen riskiryhmään”, Kiuru-Enari muistuttaa.

Lue myös: Perussairaudet, mitä ne ovat? Infektiolääkäri kertoo, ketkä kuuluvat infektiosairauksien riskiryhmään

Kommentoi

Kommentoi juttua: Parkinsonin tautia voi sairastaa vuosia tietämättään: Yhtä ensimmäisistä oireista ei aina osata yhdistää sairauteen

Maritta Muukka

Kiitos artikkelista, hyvin kirjoitettu, mutta niinkuin usein sairauksien kohdalla, ei totuus valkene kuin vasta sairastaessa.
Itse sain Parkinson diagnoosin 11 vuotta sitten, olin silloin 41 vuotiss.
Todellisuudessa 6 vuotta aikaisemmin huomasin ettei oikea käteni heilunut kävellessä, mutta en mitenkään huolestunut, vasta 2009 oireet lisääntyivät niin että menin lääkäriin.
Ensimmäisenä lopetin kirjoittamisen , käsiala huononi aika aikaisessa vaiheessa, nykyään koukeroista ei kukaan saa selvää. Toinen menetys oli työ, tasan viisi vuotta diagnoosista jouduin jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle eli olen ollut 6 vuottta eläkkeellä. Nykyään kuljen rollaattorin kanssa, minulla on tasapainon kanssa ongelmia. Olen kaatunut muutaman kerran, onneksi en ole satuttanut itseäni ja ongelmaa tuottaa se,etten pääse ylös ilman apua, onneksi en ole vielä kaatunut yksin ollesani. Lisäksi minulla on suun kuivumisen lisäksi nielemisongelmia. Puheen tuottaminen on myös ajoittain hankalaa, välttelen puhelimessa puhumista, huonona hetkenä, puhun hiljaa ja puhe puuroutuu, puhun kuin olisin humalassa. Elokuussa 2018 olin syvä aivo stimulaattori eli DBS-leikkauksessa, minun lääkemäärät olivat ihan tapissa ja minulla oli erittäin voimakkaita palkoliikkeitä, heiluin koko nainen , joskus koko pöivän ajan ja suuret lääkemäärät aiheuttivat minulle impulssikontrollihäiriön. Impulssikontrollihäiriössä tulee erilaisia addiktioita, minulla se oli pelihimo. Addiktiota voi tulla shoppailuun alkoholiin , seksiin, eikä tätä addiktiota voida hoitaa niin kuin yleensä. Umoulssikontrollihäiriössä ei tekemisilleen pysty tekemään mitään. Kun DBS-leikkauksen jälkeen lääkemääräni laskivat puoleen ja yksi lääke jäi kokonaan pois jäivät pakkoliikkeet kuten myös impulssikontrollihäirlö leikkauspöydälle. Todellisuudessa ei ihan tarkkaan tiedetä miten suuri ongelma Parkinson potilaille impulssikontrollihäiriö on, koska monet , varsinkin iäkkäämmät potilaat häpeävät kertoa häiriöstä neurologille. Addiktiot aiheuttavat häpeää, eripuraa läheisten kanssa ja jopa taloudellisia ongelmia eikä aina neurologikaan ehdi tai edes tajua kysellä asiasta potilaalta. Lisäksi on oireita joihin lääkkeet eivät auta, itselläni on aloitekyvyn puutetta, saatan tehdä jotain asiaa mielessäni, mutta todellisuudessa en saa mitään aikaiseksi, Joskus mieheni on joutunut hoputtamaan minua , kun olen tehnyt suihkuunmenoa 45 minuuttia. Aloitekyvyn puute oli minulla yksi oireista joka on ollut minulla alusta asti, sain avun yhdeltä vertaiseltani, hän sanoi ettei hän koskaan sano pitäisi tehdä tai mennä sinne tai tänne, mitä todennnäköisemmin et saa sillon mitään aikaiseksi, täytyy käskyttää itseään. Nyt menet suihkuun tai edellisenä iltana jo sanon itselleni kello 9 aamulla suihkuun ja joskus käskytän itseäni rumasti: Nyt läskiperse ylös, ulos ja kävelemään… Parkinsonin tauti on myös hyvin yksilöllinen sairaus, itse en esim ole juurikaan kärsinyt vapinasta, eli on vaikeaa neurologeille saada kokonaiskuvaa, kun lähes jokaisella on omat oireet, joillakin se pahin on vapina, joku on sairastanut 10 jopa 15 vuotta Parkinsonia ja käy edelleen töissä ym ym. Itselläni on vielä kuolaaminen ja painajaiset sellaisia asioita, jotka vaikeuttavat varsinkin nukkumista ja DBS:n myötä vähentyneet mutta eivät loppuneet painajaiset häiritsevät myös puolisoni unta. Yleensä painajaisessani joku vaanii tai uhkaa minua ja huudan kovaa ja kauhuissani ääneen. Näin tapahtuu nykyään n kerran kuussa. Puolisoni ei pidä tästä herätys tavasta yhtään ja voimille se ottaa esim äitini kohdalla, isälläni on myös Parkinson ja hän huutaa joka yö, joten äitini unet jäävät vähiin, ja vanhempani ovat nukkuneet eri huoneissa jo 10 vuotta. Mutta en tahdo valittaa, ei ole kenenkään syy miksi olen tähän sairauteen sairastumut ja olen huomannut, että kun olen positiivisella ja hyvällä mielellä voin silloin paremmin.

mv

Olen Parkinson-mieheni omaishoitaja. Niin monta kuin on potilasta, on myös parkinsonin muotoa. Kullakin omanlaisensa oireet ja lääkitykset, joita on vaikea tarkentaa, koska ei ole mitään mittaria, millä ne mitattaisiin. On vaan potilaan, omaisen ja lääkärin Mutu. Kokeillaan, mikä on tarpeeksi tai liikaa tai mikä sopii. Lääkkeiden monet sivuvaikutukset, joista traagisimmalta tuntuvat impulssikontrollihäiriöt, joista ei kylliksi ollenkaan varoiteta tai tiedoteta. Peli- tai shoppailuhimolla tuhoat taloutesi, seksiaddiktiolla kenties avioliittosi jne. Kukaan lääkäri ei ota vastuuta niistä tai puutu, potilaalla menee lujaa ja arvostelukyky häviää, ei edes halua, että puututaan. Eli ongelma ei ole pelkkä sairaus, vaan myös sen lääkitseminen. Ei ole kahta samanlaista potilasta. Ohessa voi olla myös muita sairauksia, ota siitä sitten selvää.

Rentukka

Äitini sai 71-vuotiaana Parkinsonin tauti diagnoosin. Todellisuudessa hän on sairastanut tautia pidempäänkin. Äitini ei ole milloinkaan saanut pahoja vapinaoireita. Mutta muita oireita on ollut paljon, jotka kuuluvat siis Parkinsoniin. Äitini tauti on kehittynyt nopeasti ja tauti on vienyt hänet huonoon kuntoon. Hän on liikuntakyvytön vuodepotilas tällä hetkellä. Lääkitys on ollut ok. Olen itse suhteellisen huolestunut taudin periytymisestä. Meitä on kaksi perillistä. Noin keskimäärin olen perinyt erilaisia ominaisuuksia enemmän isältämme kuin äidiltäni. Mutta kurjaa olisi, jos me perilliset saisimme myös Parkinsonin. Hoidan itseäni kyllä hyvin.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.