Terveys

Eteisvärinä voi olla hengenvaarallinen – näin saat rytmihäiriöt kuriin ennen kuin seuraukset ovat kohtalokkaat

Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriöistä ja vaatii hoitoa, etteivät seuraukset muutu ikäviksi. Pahimmillaan rytmihäiriö voi aiheuttaa aivoverenkiertohäiriön tai -infarktin.

Eteisvärinä eli flimmeri kannattaa yrittää löytää ajoissa, sillä sen seuraukset voivat uhata henkeä. Kardiologian dosentti, ­vanhempi kliininen opettaja Marit Granér Helsingin yliopistosta kertoo, mitä eteisvärinästä, sen ennaltaehkäisystä ja hoidosta on syytä tietää. 

1. Mikä on eteisvärinä eli flimmeri?

Eteisvärinä eli flimmeri on sydämen rytmihäiriö. Eteisvärinässä sydämen eteinen supistuu sydämen kammiota huomattavasti tiheämmin. Kun eteinen värisee, sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä kammioon sattumanvaraisesti, ja sykkeestä tulee nopea ja epäsäännöllinen.

Kohtaus ei ole itsessään vaarallinen, mutta jos se toistuu usein tai kestää useita tunteja, sen seuraukset voivat uhata henkeä.

Rytmihäiriön aikana sydämen sisälle muodostuu verihyytymä. Jos hyytymä lähtee verivirrassa liikkeelle, se kulkeutuu useimmiten aivoihin. Siellä se voi tukkia valtimoverisuonen ja aiheuttaa aivoverenkiertohäiriön tai -infarktin.

2. Millaisia ovat eteisvärinän oireet?

Flimmeri voi aiheuttaa tykytyksen tunnetta ja rintakipua. Olo voi olla ahdistava, uupunut ja voimaton, ja aiemmin kevyiltä tuntuneet tekemiset voivat muuttua raskaiksi.

Eteisvärinä voi pyörryttää ja lisätä virtsaneritystä. Kun tällaiset oireet alkavat ensimmäisen kerran, on hakeuduttava heti lääkäriin.

Korkea ikä ja ikääntyessä yleistyvät sydän- ja verisuonisairaudet lisäävät eteisvärinän riskiä. Vaiva on yleinen: yli 40-vuotiaista joka neljäs kokee jossain vaiheessa elämäänsä eteisvärinän. 

Yli 75 vuotiaista jopa yli 10 prosenttia sairastaa eteisvärinää, osa tietämättään. Varsinkin iäkkäillä ihmisillä se voi olla oireeton ja paljastua kohtalokkaalla tavalla. ­Joka neljäs aivoinfarkti on eteisvärinästä lähtöisin.

3. Miten eteisvärinä löydetään ajoissa?

Eteisvärinän oireet eivät pääse yllättämään, kun alkaa seurata omaa pulssia säännöllisesti viimeistään 65-vuotiaana.

Pulssia kannattaa tarkkailla kaikenikäisenä, jos itsellä on jokin aivoverenkiertohäiriön riskiä lisäävä sairaus eli kohonnut verenpaine, ylipaino, diabetes tai uniapnea.

4. Miten pulssia seurataan?

Sydämen epäsäännöllisen rytmin voi tuntea tunnustelemalla pulssia ranteesta. Se löytyy, kun painaa rannetta peukalon puolelta kevyesti yhdellä tai kahdella sormella. Eräs tapa huomata poikkeava rytmi on sanoa jokaisen sykähdyksen jälkeen ”hep”.

Pulssin lisäksi seurataan sykkeen tiheyttä. Se selviää, kun laskee ­sykäykset puolen minuutin ajalta ja kertoo luvun kahdella. Normaali leposyke on 55–90 lyöntiä minuutissa. Jos se nousee tutuista lukemista 20 yksiköllä, kyseessä voi olla eteisvärinä.

Pulssia tunnustellaan ennen aamukahvia tai lenkille lähtöä. Kofeiini ja liikunta kiihdyttävät sykettä.

5. Voiko kännykkä havaita eteisvärinän?

Markkinoilla on puhelimeen ladattavia, maksullisia sovelluksia ja älykelloja ja -sormuksia, jotka mittaavat sydämen toimintaa ja tallentavat tiedot sydänsähkökäyräksi.

Laitteeseen tallentuneita tietoja seuraamalla voidaan päästä oireettomien, yöllisten ja lyhytaikaisten rytmihäiriöiden jäljille. Laitteet tuovat turvaa erityisesti henkilöille, joilla on ikänsä tai muiden sairauksien vuoksi suurentunut riski eteisvärinälle.

Verenpainemittari on älylaitteisiin verrattuna edullinen laite sydämen terveyden seurantaan. Se näyttää sykkeen ja osa niistä hälyttää, jos se huomaa sydämen rytmissä poikkeavuuksia.

6. Eteisvärinä: voiko eteisvärinäkohtauksen saada aikaan syömällä?

Elintapoihin liittyvät asiat voivat laukaista eteisvärinän sille alttiilla henkilöillä. Heillä tavallista runsaampi ateria ja vatsan turvotus voivat vaikuttaa sydämen rytmiin. Kyse on vatsan puolelta käynnistyvistä heijasteilmiöistä.

Kylmät juomat, kahvin kofeiini, nikotiinia sisäl­tävät tupakkatuotteet ja alkoholi voivat aiheut­taa joillekin eteisvärinää. Alkoholi sekoittaa sydä­men sähköistä tasapainoa, ja sen runsas käyttö voi aiheuttaa kenelle tahansa niin sanotun krapulaflimmerin.

Valvominen, stressi, kilpaurheilu ja sen purkautuminen ja kova saunominen voivat sekoittaa sydämen rytmin.

7. Voiko eteisvärinää ehkäistä?

Eteisvärinän kehittymistä ehkäistään sydänystävällisillä elintavoilla. Se tarkoittaa painonhallintaa, vähäsuolaista, vähän kovaa rasvaa ja runsaasti kuituja sisältävää ruokavaliota, lepoa ja liikettä. Hyvä kestävyyskunto vähentää eteisvärinän riskiä. Kestävyyskun­nosta huolehditaan liikkeellä, joka nostaa ­sykettä.

Liitännäissairauksien, kuten verenpainetaudin, hoito ehkäisee eteisvärinää, samoin tupakoimattomuus ja maltti alkoholin kanssa. Alkoholi saattaa jo pieninä määrinä laukaista flimmerin.

Netistä löytyvä FINRISKI-laskuri voi kannustaa kohentamaan elintapoja. Se laskee prosentteina, kuinka suuri riski käyttäjällä on sairastua seuraavan 10 vuoden aikana sydän- tai aivoinfarktiin. Laskuri auttaa havainnollistamaan, miten erilaiset muuttujat vaikuttavat henkilön sairastumisriskiin. Esimerkiksi muutaman kilon painonpudotus voi poistaa sairastumisriskin käytännössä kokonaan.

8. Miten eteisvärinän hoito tapahtuu?

Eteisvärinää hoidetaan helpottamalla rytmihäiriön oireita. Lisäksi arvioidaan verenohennuslääkityksen tarve. Rytmi voidaan palauttaa normaaliksi lääkkeellä tai sähköisesti.

Noin puolet eteisvärinäkohtauksista menee ohi vuorokaudessa, parissa. Ensikertalaisen ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan, että eteisvärinä menee ohi, vaan ottaa yh­teys päivystykseen. Jos eteisvärinä on todettu vaiva, lääkäri kertoo ohjeet kohtausten varalle. Jos eteisvärinään liittyy voimakas rintakipu, hengenahdistus tai huimaus, soitetaan aina hätänumeroon.

Eteisvärinällä on taipumus uusia, ja tarvitaan rytmihäiriökohtauksia estävää lääkehoitoa. Jos oireet ovat lääkkeistä huolimatta voimakkaita, voidaan harkita katetriablaatiohoitoa. Siinä potilaalle asennetaan paikallispuudutuksessa verisuonia pitkin sydämeen katetri, jolla rytmihäiriön aiheuttavat solut eristetään sähköisesti.

Liitännäissairauksien hoito ja ­aivo- ja sydäninfarktin riskitekijöiden tunnistaminen kuuluvat eteisvärinän hoitoon. Hyvin hoidettu flimmeri ei rajoita elämää.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 5/2023.