Liikunta

Jos haluat, että muistisi pysyy terävänä, tee yksi muutos elämäntapoihisi – voi olla jopa käänteentekevä

Liikunnan vaikutus aivoihin on kiistaton. Jo pienikin määrä liikuntaa kohentaa muistia ja tarkkaavaisuutta, kertoo aivotutkija Minna Huotilainen.

Asiat karkaavat mielestä, keskittymiskyky ei riitä työhön syventymiseen ja kokouksissa ajatukset harhailevat muualle. Kuulostaako tutulta? Aivosi tarvitsevat todennäköisesti liikuntaa.

”On olemassa aika paljon näyttöä siitä, että pitkäkestoinen oppimis- ja keskittymiskapasiteetti paranee liikunnan avulla”, sanoo aivotutkija ja Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen.

Liikunnan vaikutus aivoihin on todistettu useassa tutkimuksessa.
Aivojen keskiosassa sijaitsevalla hippokampuksella on tärkeä rooli ihmisen muistitoiminnoissa. Kuva: iStockphoto

Aivotutkimukset osoittavat, että pienikin määrä liikuntaa kehittää ja ylläpitää oppimista, muistia, keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta.

Liikunnan vaikutus aivoihin on tutkitusti positiivinen

Eläintutkimukset osoittavat, että liikkuessa autonominen hermosto alkaa nostaa vireystilaa. Seurauksena myös tarkkaavaisuustaso nousee.

Kun liikumme, aivomme aktivoituvat ja olemme valppaampia. Samalla hippokampuksessa syntyy uusia hermosoluja, ja muisti ja tarkkaavaisuus kehittyvät.

”Liikkuminen saa aikaan muistin ja tarkkaavaisuuden paranemista. Istuminen puolestaan vähentää muistin ja tarkkaavaisuuden kapasiteettia.”

Liikunnaksi lasketaan sekä kestävyys- että voimaharjoittelu. Molemmilla on tutkitusti vaikutusta aivojen toimintaan.

Lue myös: Seniorin kuntosaliharjoittelu: muista nämä numerot, niin lihakset kasvavat

Yksi tanssitunti viikossa voi olla käänteentekevä

Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa testattiin tanssin vaikutuksia fyysiseen toimintakykyyn, keskittymiskykyyn, muistiin ja tarkkaavaisuuteen. Tutkimuksen osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: toinen kävi yhdellä tanssitunnilla viikossa, toinen jatkoi entistä elämäntapaansa.

Kun tanssitunnit olivat jatkuneet puoli vuotta, ryhmät testattiin. Tulokset olivat varsin vakuuttavia. Fyysisen toimintakyvyn lisäksi tanssitunneilla käynyt ryhmä sai aiempaa parempia tuloksia muistia, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä mittaavissa testeissä.

”Tämä todistaa, että liikkuminen kasvatti hippokampuksen kykyä muistaa ja oppia uutta. Se käytännössä tarkoittaa parempaa muistikapasiteettia”, Minna Huotilainen kertoo.

Liikunnan vaikutus aivoihin on kiistaton, kertoo aivotutkija.
Kävelyllä on positiivisia vaikutuksia muistin toimintaan. ”Se on lohdullinen juttu meille, jotka emme ole kauhean sporttisia.” Kuva: iStockphoto

Muistia voi kohentaa ilman yhtäkään juoksuaskelta

Myös kävelyn vaikutuksia muistiin on tutkittu. Vuonna 2011 julkaistu tutkimus osoittaa, että kävelyllä on vaikutuksia muistin toimintaan.

Tutkimukseen osallistui 120 tervettä, erittäin vähän liikkuvaa 55–80-vuotiasta. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäinen kävi kolme kertaa viikossa 40 minuutin valmennetulla kävelyllä. Toinen ryhmä jatkoi entistä elämäntapaansa.

Tutkijat seurasivat osallistujien aivojen kehitystä kuvantamalla aivojen hippokampusta ja testaamalla muistia. Tutkimus kesti vuoden.

Tulokset näyttävät, että kävelyillä käyneen ryhmän hippokampus kasvoi noin kahdella prosentilla vuoden aikana. Entistä elämäntapaansa jatkaneen ryhmän hippokampus pieneni suunnilleen yhtä paljon. Hippokampuksen koon kasvu viittaa muistin kapasiteetin paranemiseen.

”Tämä on iso asia, koska tämä vaikuttaa siihen, millä todennäköisyydellä ihmiset sairastuvat muistisairauteen. He ovat vaikuttaneet siihen uudella elämäntavalla, johon kuuluu kävely kolme kertaa viikossa. Se voi kuulostaa pieneltä määrältä, mutta ihmiselle, joka ei harrasta ollenkaan liikuntaa, se on iso juttu.”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Jos haluat, että muistisi pysyy terävänä, tee yksi muutos elämäntapoihisi – voi olla jopa käänteentekevä

ÄitiNeljälle

Nuoremmille ihmisille tärkein ratkaisu elämässä, joka parantaa muistia sekä elämänlaatua on jättää lapset tekemättä.

Lapset onnen lähde

Minulla on ollut antoisa työ ja avioliitto, mutta lapset ovat olleet ihaninta mitä tiedän. Nyt lapsenlapset antavat iloa ja haastetta elämään. Upeaa ja samalla aikanaan aikuiseksi kasvamista on ottaa vastuu pienistä elämistä ja siirtyä itse taka-alalle. Toisaalta yhä itseään kehittävä aikuinen ja ikäihminen pystyy tuottamaan mielihyvää läheisilleen ja samalla itse elää tyydyttävää elämää. Liikunnan lisääminen on kyllä hyvä asia. Eilen esimerkiksi kävelin kirjastoon, jonne olen yleensä matkannut bussilla.

totuus vai tehtävä

Paras konsti pitää muisti terävänä tehdä asioita joissa on luontaisesti huono ja lahjaton, koska noissa itselle vaikeissa toiminnoissa aivot oikeasti aktivoituvat ja muisti pysyy terävänä,kun joutuu haastamaan itsensä. Yleensä ongelmana on ihmisen oma mukavuudenhalu eli käsitöissä luontaisesti taitava tekee niitä, liikunnallisesti kyvykäs liikkuu mielellään, matemaattisesti lahjakas tykkää räplätä tietsikoita, mutta epämukavuusalueelle hakeutuminen on hankalaa, mahdotonta – eli ihminen huijaa läpi elämänsä itseään, kun tekee vain mukavia asioita, jotka loksahtavat näihin aivotutkijoiden suosikkitoimintoihin. Ja sitten ihmetellään miksi tuli dementia – tunnen aika moniakin koko elämänsä aktiivisesti liikkuvia joihin dementia iski vanhalla iällä eli ei liikunta mitään takaa.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.