Terveys

Tarvitsetko kuulokojeen? Näistä merkeistä tiedät, että sinulla on kuulonalenema

Kummallista, kuinka epäselvästi ihmiset nykyään puhuvat. Televisiossa on varmasti vikaa, kun ääntä saa säätää koko ajan kovemmalle. Vai olisiko vika sittenkin omassa kuulossa?

Huolestuttaako huono kuulo? Pitääkö olla huolissaan, jos ei enää kuule heinäsirkan siritystä?

Vaikeus kuulla korkeita ääniä on tyypillinen ensimerkki ikään liittyvästä kuulonalenemasta eli ikäkuulosta. Monesti ihminen alkaa myös kuulla puheen epäselvänä, koska soinnittomien konsonanttien, eli p-, t-, k-, s-, v- ja h-kirjainten erottaminen vaikeutuu. Huono kuulo korostuu hälyssä ja silloin, kun useampi ihminen puhuu yhtä aikaa.

Lue myös: Sari, 44, sai sisäkorvaimplantin

Ikäkuuloinen on usein itse sitä mieltä, että hän ei tarvitse lääkärin apua. Hän saattaa vastata kielteisesti kysymykseen, kuuleeko hän huonosti. Omasta mielestään hän kyllä kuulee, mutta muut puhuvat epäselvästi. Ikäkuuloinen tuleekin usein vastaanotolle läheistensä lähettämänä. Joskus aloite lääkärille lähtöön voi tulla naapurilta, joka hermostuu, kun seinän takana asuva huonokuuloinen säätää television äänen liian voimakkaalle.

Miten kuuloa tutkitaan?

Ensin lääkäri tutkii korvat ja selvittää, onko niissä tulehdusta tai vaikka korvakäytävän tukkiva vahatulppa. Kuulo parane usein jo sillä, että nämä hoidetaan kuntoon. Ellei parane, lääkäri lähettää potilaan kuuloseulaan tai kuulontutkimukseen.

Kuuloseula on kuulontutkimusta kevyempi tutkimus, jonka tekee esimerkiksi sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Kuulontutkimuksen tekee koulutettu kuulontutkija eli audionomi. Kuuloseulan jälkeen tiedetään, onko kuulo heikentynyt niin paljon, että tarvitaan lisätutkimuksia. Ne tehdään erikoissairaanhoidossa, jossa myös päätetään kuulokojeen hankinnasta.

Lue myös: Tuulia oppi elämään tinnituksen kanssa

Hanki kuulokoje ajoissa

Ihminen kuuntelee aivoillaan. Jos kuulee pitkään huonosti tai epäselvästi, kuuloaivokuori lamaantuu. Kun kuuloaivokuori ei saa äänivirikkeitä, muutkin aivojen osat, kuten muisti, saattavat rappeutua nopeammin. Kuulokoje selventää puheen ja virkistää kuuloaivokuorta.

Huono kuulo alentaa ihmisen elämänlaatua. Se voi eristää muista ihmisistä ja harrastuksista, masentaa ja aiheuttaa muistihäiriöitä. Ajoissa hankittu kuulokoje voi tutkitusti jopa viivästyttää muistisairauden puhkeamista viidellä vuodella. Kuulon ja muistin koheneminen lykkää hoivapalvelujen tarvetta.

Näkevätkö muut kuulokojeeni?

Joku voi lykätä kuulokojeen hankintaa, koska uskoo, että kuulokoje tekee ihmisestä ikäistään vanhemman oloisen. Mutta voihan ihminen vaikuttaa ikäistään vanhemmalta silloinkin, kun hän istuu porukassa tuppisuuna, koska huono kuulo estää muiden keskustelun kuulemista. Samasta syystä vieraat voivat myös pitää huonokuuloista tyhmänä.

Nykyisin suositellaan, että kuulokojeita hankittaisiin kaksi eli molempiin korviin omansa. Korvakäytävän ulko-osaan asettavat kuulokojeet ovat pieniä ja huomaamattomia, ja ainakaan hiusten alta ei niitä erota.

Lue myös: Lievitä vanhuuden pelkoa

Auttaako kuulokoje heti?

Kojeen avulla kuulee heti paremmin, ja parin kuukauden kuluttua liiankin hyvin. Kun lamaantunut kuuloaivokuori vähitellen virkistyy, kuulokojeen käyttäjä kuulee äänet liiankin voimakkaina. Tästä ei kannata hermostua ja tuupata laitetta laatikkoon, vaan varata aika kuulokojeen luovutuspaikkaan kojeen säätöä varten.

Ensimmäistä kuulokojetta voidaan joutua säätämään useita kertoja ennen kuin se tuntuu sopivalta. Kuulokojeen käyttäjältä vaaditaan kärsivällisyyttä, sillä aivoille on annettava aikaa sopeutua uuteen äänimaailmaan. Jos kojetta käyttää satunnaisesti, sopeutuminen hidastuu.

Miten huono kuulo vältetään?

Sisäkorvan aistinsolut alkavat rappeutua ja kuulo heiketä viisissäkymmenissä. Kuulo heikkenee yleensä niin hitaasti, että ihminen ei huomaa sitä ennen kuin useita vuosia myöhemmin. Yli puolella yli 70-vuotiaista huono kuulo haittaa keskustelua. Kuulon heikkenemisvauhti riippuu pääosin perimästä mutta myös elintavoista ja altistumisesta melulle. Tietyt sairaudet kuten diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta ja sydän- ja verisuonisairaudet rappeuttavat kaikkia elimiä. Tupakointi jouduttaa kuu­lonalenemaa.

Kuulon heikkenemistä ei voi hidastaa millään lääkkeellä tai valmisteella. Ei vaikka markkinoilla on luontaistuotteita, joiden väitetään tekevän niin. Oikeasti ne ovat tehottomia.

Lue myös: Ahdistaako vanheneminen?

Kuinka aikuinen suojelee kuuloaan?

Lapsen, nuoren ja aikuisenkin kannattaa suojautua melulta kuulosuojaimilla. Yli 50-vuotias tekee tämän monesti ilman kehotusta, sillä tuon iän jälkeen voimakkaat äänet alkavat tuottaa korvaan kipua. Konserttiin kannattaa ainakin eturivin paikoille varustautua korvatulpilla. Joulukuusen mallinen korvatulppa on tehdasvalmisteisista paras, mutta ei välttämättä tunnu joka korvassa mukavalta. Yksilölliset korvatulpat voi teettää kuulokojeiden maahantuojilla. Kuppisuojaimia tarvitaan aina, kun tartutaan moottorisahaan, sirkkeliin tai ruohonleikkuriin – eikä vasta silloin, kun työ on puolivälissä ja puoliso kiikuttaa suojaimet paikalle.

Melutyötä tekevät henkilöt pääsevät lakisääteisiin kuulontutkimuksiin työterveyshuollon kautta, mutta muilla tutkimukset ovat omalla vastuulla. Suosittelen kuulontutkimusta kaikille yli 55-vuotialle, jotta kuulonalenema löydettäisiin ajoissa. Kysy asiaa omalta lääkäriltä.

Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Elina Rytsölä.