Terveys

Puhdistamaton ilmankostutin voi tupruttaa mikrobeja kodin ilmaan – tällainen laite on terveellisin valinta

Ilmankostutin voi helpottaa talvella kuivasta sisäilmasta johtuvia ihon, silmien ja limakalvojen ärsytysoireita. Laitteen hankinnassa ja käytössä kannattaa kuitenkin huomioida muutama juttu.

Talvipakkasia ei pääse karkuun edes sisätiloissa. Lämmityksen tarve lisääntyy, ja huoneilma kuivuu. Seurauksena kuiviksi muuttuvat myös seinien sisäpuolella oleilevan iho, silmät ja limakalvot.

Avun oireisiin voi tuoda sisäilmaa kosteuttava ilmankostutin. Mitä ilmankostuttimista pitää tietää ennen kuin laitteen hankkii itselleen? Asiantuntija Katariina Ijäs Allergia-, iho- ja astmaliitosta kertoo.

Lue myös: Kuiva sisäilma voi laukaista oireita, joita ei heti osaa yhdistää aiheuttajaansa – näin pääset tyypillisestä sisäilmaongelmasta eroon

Mitkä ovat ilmankostuttimen terveyshyödyt?

Ihmiset käyttävät ilmankostuttimia pääasiassa talvikaudella, kun sisäilmaa on lämmitettävä. Ilman suhteellinen kosteusprosentti on talvella matalampi kuin kesällä ja laskee lämmityksen vuoksi entisestään.

”Kesällä ulkoilma on tosi kosteaa. Suhteellinen ilmankosteus on sisätiloissa jopa 50–70 prosenttia. Kesällä sisä- ja ulkoilman kosteusero ei ole suuri. Talviaikaan sisäilman suhteellinen ilmankosteus voi laskea jopa 10–20 prosenttiin”, Katariina Ijäs kuvailee.

Kuiva huoneilma vaikuttaa asumisviihtyvyyteen, limakalvojen kuntoon ja hengitysterveyteen. Ilmankostutin on laite, joka kostuttaa sisäilmaa ja siten ennaltaehkäisee ihon ja limakalvojen kuivumista.

Lämmityskaudella ihanteellinen suhteellinen ilmankosteus on 40 prosenttia.

Millaisia eroja ilmankostuttimissa on?

Myymälöissä on tarjolla erilaisia ilmankostuttimia, kuten höyrystäviä, haihduttavia sekä pisaroivia eli ultraäänitoimisia laitteita.

Höyrystävä ilmankostutin kuumentaa veden ja levittää huoneilmaan lämmintä höyryä. Pisaroivat eli ultraäänikostuttimet sumuttavat ilmaan viileää vettä. Vedestä tulee hienojakoista sumua ultraäänitaajuuden avulla.

Haihduttava ilmankostutin tuottaa ilmaan viileää höyryä. Laite toimii niin, että ilmavirta puhaltaa veden suodattimen läpi huoneilmaan.

Ilmankostuttimen ominaisuudet vaikuttavat laitteen käyttömukavuuteen ja -kustannuksiin. Laitetta hankkiessa kannattaa tarkistaa, kuinka usein mahdolliset suodattimet pitää vaihtaa ja millaisia välineitä laitteen huolto ja peseminen vaativat.

Lue myös Rakennusmaailma.fi: Näin valitset hyvän ilmankostuttimen: ”Halpatuotteissa on terveysriskejä”

Miten valita terveydelle paras ilmankostutin?

Terveyden kannalta varmin valinta on kuumaa vettä höyrystävä ilmankostutin. Vesi muuttaa olomuotoaan höyryksi viimeistään kiehuessa. Vähintään 65–75-asteiseksi kuumennettu vesi tappaa pääsääntöisesti mikrobit ja muut mahdolliset sisäilmaan leviävät epäpuhtaudet. Höyrystävää ilmankostutinta ei tarvitse myöskään puhdistaa kemikaalein, vaan sille riittää aika ajoin tehtävä kalkin poisto.

Jos perheessä on pieniä lapsia tai lemmikkejä, jotka voivat vahingossa osua laitteeseen, kuumaa vettä sisältävä ilmankostutin saattaa olla palovammariski.

Jos hankkii muun kuin höyrystävän ilmankostuttimen, on laitteen puhdistuksen kanssa oltava tarkkana. Käyttöohjeista on tarkistettava, miten laite puhdistetaan – riittääkö tiskiaine vai tarvitaanko erilliset suodattimet ja puhdistusaineet.

Jos laite vaatii erilliset pesuaineet, on varmistettava, mikä kemikaali on tarkoitettu mihinkin käyttöön, miten laite huuhdellaan ja mistä tietää, että kemikaali on huuhdottu pois kokonaan. Muutoin vaarana on, että hengitysilmaan pääsee haitallisia aineita.

”Usein kemikaalit ovat itsessään ’myrkkyjä’. Niiden käsittely pitäisi tehdä terveysturvallisesti ja ohjeen mukaan. Siksi itse suosittelen mieluummin aina laitteita, joissa näitä kemikaaleja ei tarvitsisi käyttää eli kuumahöyrystäviä laitteita”, Ijäs sanoo.

Millaisia muita terveyshaittoja ilmankostuttimesta voi aiheutua?

Ilmankostuttimista aiheutuva todennäköisin terveysriski liittyy sisäilman kosteuteen. Suhteellista kosteusprosenttia on hankala arvioida aistinvaraisesti. Kaikki ilmankostuttimet eivät sisällä integroitua kosteusmittaria. Ongelmia voi tulla, jos asukas hankkii ilmankostuttimen mutta ei kosteusmittaria.

Jos suhteellinen ilmankosteus nousee sisätiloissa yli 45 prosentin ja ulkotilojen ilmankosteus ja lämpötila ovat huomattavasti matalampia, vesi kondensoituu eli tiivistyy ulkoseiniin ja rakenteisiin.

”Jos tätä jatkuu kovin pitkään, riskinä on, että vesi seinien pinnoilla tiivistyy entisestään ja aiheuttaa kosteusvaurioita. Tällöin asuntoon voi tulla homekasvua”, Ijäs sanoo.

Hygieniasyistä ilmankostutin on puhdistettava laitekohtaisten ohjeiden mukaisesti. Laitteeseen on myös vaihdettava tuoreet vedet joka kerta ennen käyttöä. Pitkään seisonut vesi tai puhdistamaton laite saattaa muuttua lämpimissä sisätiloissa haitallisten mikrobien, homeiden tai levien kasvualustaksi.

”Jos laite suihkuttaa tai pisaroi huoneenlämpöistä tai kylmää, hienojakoisessa muodossa olevaa vettä, myös mahdolliset epäpuhtaudet tai mikrobit pääsevät leviämään hengitysilmaan ja keuhkoihin”, Ijäs sanoo.

Mitkä ovat ilmankostuttimien käyttöön liittyvät yleiset virheet?

Ennen ostoksille suuntaamista on mietittävä, millaiseen kotitalouteen ilmankostutin on tulossa. Laitteen on oltava oikeankokoinen ja -tehoinen asumisolosuhteisiin nähden, jotta siitä saa hyödyt irti.

Tavallisin virhe on, ettei laitteen ominaisuuksiin perehdytä etukäteen tai laite on väärässä tilassa. Kun ihminen ihmettelee, miksi limakalvot ja silmät kuivuvat etätyöpäivän aikana, vaikka kotona on ilmankostutin, syynä on useimmiten se, että laite on työhuoneen sijaan vaikkapa makuuhuoneessa.

”Jos hankkii ilmankostuttimen, tulisi miettiä, missä sitä eniten tarvitsee – makuuhuoneessa vai olohuoneessa – ja suhteuttaa laitteen ominaisuudet tilaan. Jos hankkii laitteen, joka ei ole mitoitettu hankittuun tilaan, voi tulla pettymys, kun laite ei vastaa omia odotuksia. Se ei välttämättä ole laitteen vika, jos se on hankittu vääriin olosuhteisiin”, Ijäs sanoo.

Toinen tyypillinen virhe on, että kosteusmittari on eri paikassa kuin ilmankostutin. Jos ilmankosteutta mittaa olohuoneessa, ja laite on makuuhuoneessa, herkästi käy niin, että laitetta säädetään niin, että ilmankosteus nousee makuuhuoneessa liian suureksi. Tällöin riski rakennustekniseen terveyshaittaan kasvaa.

Lue myös Anna.fi: Silmien kuivuminen voi jopa sumentaa näön – oireiden lievitykseen on muitakin keinoja kuin kosteuttavat silmätipat

Miten muuten sisäilman ilmankosteutta voi parantaa?

Sisätilojen ilmankosteutta voi yrittää nostattaa kuivaamalla pyykkejä, laittamalla märkiä pyyhkeitä pattereille tai laskemalla kodin lämpötilaa.

”Kannattaa muistaa, että mitä lämpimämpi sisäilma, sitä enemmän se sitoo kosteutta. Siksi suositus sisälämpötiloista on noin 20–22 astetta. Kun lämpötila menee sen yli, sisäilma on paljon kuivemman tuntuinen”, Ijäs sanoo.

Jutussa on käytetty lähteenä myös allergia-apu.fi-sivustoa.