Terveys

Refluksitaudin kipu ja sydänkohtausta ennakoiva kipu voivat muistuttaa toisiaan, mutta ne erottaa yhdestä asiasta – näin hoidat refluksitautia

Normaalisti liikenne ruoansulatuskanavassa kulkee yhteen suuntaan. Refluksitaudissa mahahapot seilaavat väärään suuntaan, ja siitä tulee kurja olo. Miten oloa voi helpottaa?

Mikä on refluksitauti? Mitkä ovat refluksitaudin oireet ja miten refluksitautia hoidetaan? Mitä voi syödä, jos refluksitauti vaivaa? Gastroenterologian erikoislääkäri Petri Pesonen Terveystalosta vastaa seitsemään kysymykseen refluksitaudista. 

1. Mitkä ovat refluksitaudin oireet?

Närästys eli rinnanaluspolte on tunnetuin refluksitaudin oire. Korventava kipu voi muistuttaa sydänkohtausta ennakoivaa rintakipua. Ylävatsa voi olla kipeä, ja kipu voi säteillä selkään. Toisin kuin sydänoireet, närästys pahenee levossa.

Ihmisellä voi olla refluksitauti myös ilman närästystä. Tällöin puhutaan ”hiljaisesta refluksista” eli ­laryngofaryngeaalisesta refluksista. Palan tunne kurkussa, nielemisvaikeus, röyhtäily, yskä, äänen käheytyminen ja sortuminen, limaisuus ja kurkkukipu ovat muita refluksitaudin oireita. Kitalaet voivat punoittaa jatkuvasti ja hampaissa voi olla kiillevaurioita.

2. Mikä aiheuttaa refluksitaudin oireet?

Refluksitaudissa ruokatorven alasulkija ei pysty vastustamaan vatsaontelon painetta, vaan se löystyy ja päästää mahahapot kulkeutumaan ruoansulatuskanavassa väärään suuntaan. Alasulkija voi myös aueta tuntemattomasta syystä omia aikojaan. Ruokatorveen noussut mahahappo ärsyttää ja aiheuttaa oireita.

Ylipaino, naisilla raskauden loppuvaiheessa kasvava kohtu ja iäkkäillä palleatyrä nostavat vatsaontelon painetta, samoin rankat voimailulajit, lauluharrastus ja puhallinsoittimien soittaminen. Osa lääkkeistä löystyttää ruokatorven alasulkijaa, esimerkiksi tietyt astma- ja mielialalääkkeet.

3. Miten refluksitauti hoidetaan?

Refluksitautia hoidetaan lääkityksellä, joka suojaa limakalvoja ja vähentää mahanesteen happamuutta. Hoidossa käytetään mahahappoa neutraloivia lääkkeitä eli antasideja tai hapon eritystä estäviä lääkkeitä eli protonipumpunestäjiä. Antasidit tehoavat nopeammin, mutta protonipumpun estäjien teho kestää antasideja pidempään.

Lääkkeitä saa apteekista ilman reseptiä. Käytöstä tulee kysyä farmaseutilta tai proviisorilta. Ikä, muut sairaudet ja käytössä olevat lääkkeet vaikuttavat lääkkeen valintaan.

Jos oireet häviävät kahden viikon lääkekuurilla, kyseessä on todennäköisesti refluksitauti. Se vaatii lääkärin hoitoa ja pidempää lääkitystä. Lääkehoito antaa limakalvoille mahdollisuuden parantua. Koska limakalvot uusiutuvat hitaasti, lääkehoitoa jatketaan viikkojen tai kuukausien ajan. Omin päin ei lääkkeitä saa käyttää kahta viikkoa pidempään. Ne voivat peittää alleen muun sairauden.

4. Voiko refluksitaudin oireita hoitaa ilman lääkkeitä?

Jos oireet vaivaavat vain öisin, kannattaa kohottaa sängyn pääpuolta lisäämällä tyynyjä petauspatjan alle ja koettaa nukkua vasemmalla kyljellä.

Päivällä kannattaa pukeutua vaatteisiin, jotka eivät kiristä vyötäröltä ja joissa ei tarvitse käyttää vyötä. Kukkapenkin kitkeminen heti aterian jälkeen ei tunnu hyvältä, sillä kumartelu pahentaa oireita.

Mahdollista ylipainoa olisi hyvä keventää. Jo muutaman prosentin painonpudotus vähentää merkittävästi oireita. Painonhallinta myös ehkäisee refluksitautia. Normaalipainoisilla vaiva on selvästi harvinaisempi kuin reilusti ylipainoisilla ihmisillä.

5. Mitä happolääkkeistä on hyvä tietää?

Antasidit voivat haitata muiden lääkkeiden imeytymistä. Niiden ja muiden lääkkeiden ottamisen väliin tulee jättää kahden–neljän tunnin tauko.

Jos käyttää lääkkeitä pitkään, niiden käyttö pitää lopettaa vähitellen tai muuten oireet voivat pahentua. Monesti ääniongelmien hoito vaatii muita oireita pidemmän lääkityksen.

Lääkkeet eivät aiheuta hapotonta mahaa eli atrofista gastriittia. Siinä mahalaukun pinnan limakalvo surkastuu, mihin liittyy vähäinen mahasyövän riski. Happolääkkeiden olemassaolon aikana mahasyövät ovat vähentyneet. Atrofinen gastriitti johtuu helikobakteeri-infektiosta tai autoimmuunisairaudesta.

6. Miten refluksitauti vaikuttaa syömiseen? Mitä voi syödä?

Osa ruoka-aineista lisää mahahapon eritystä ja voi pahentaa oireita. Tällaisia ovat esimerkiksi alkoholi, hiilihapolliset juomat, kahvi, voimakkaat mausteet ja rasvainen ruoka, kuten suklaa. Ruoka kannattaa valmistaa uunissa, keittämällä tai korkeintaan pyöräyttämällä kevyesti paistinpannulla. Uppopaistetut ja käristetyt ruoat voivat aiheuttaa ikävän olon.

Osa saa oireita sipulista, kaaleista, sitruksista ja omenista, mutta vain jos he syövät niitä kerralla suuria määriä. Rutiininomaisesti ei kannata lähteä karsimaan omaa ruokavaliota. Itselle sopimattomat ruoka-aineet löytyvät kokeilemalla.

Säännöllinen, muutaman tunnin välein syöminen ja pienet, korkeintaan kohtuullisen kokoiset ruoka-annokset hillitsevät oireita. Lisäksi kannattaa välttää kovin myöhäisiä aterioita. Aterian päälle on parempi tehdä rauhallinen kävelylenkki kuin oikaista sohvalle: makuuasennossa refluksi pahenee.

Lue myös: Anja, 65, pystyi syömään refluksitaudin pahimmassa vaiheessa vain puuroa ja jäätelöä: ”Oloni oli pitkään toivoton”

7. Paraneeko refluksitauti leikkauksella?

Leikkausta harkitaan, jos lääkkeet eivät tahdo auttaa. Sitä mietitään myös, jos potilaalla on astma, jota refluksitauti pahentaa. Refluksitauti vau­rioittaa ruokatorven ja kurkunpään limakalvoja. Hoitamaton refluksitauti heikentää elämänlaatua.

Leikkauksessa mahalaukun yläosasta muodostetaan ikään kuin mansetti ruokatorven alaosan ympärille, mikä estää mahahappojen takaisinvirtausta. Lisäksi korjataan mahdollinen palleatyrä. Palleatyrässä pallealihaksessa sijaitseva ruokatorven kulkuaukko vatsaontelosta rintaontelon puolelle on liian väljä, jolloin osa mahalaukusta pääsee luisumaan rintaontelon puolelle.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Refluksitaudin kipu ja sydänkohtausta ennakoiva kipu voivat muistuttaa toisiaan, mutta ne erottaa yhdestä asiasta – näin hoidat refluksitautia

Sinun täytyy kommentoidaksesi.