Terveys

Vasta sydänkohtaus paljasti sepelvaltimotaudin – joogaava kasvissyöjä Kirsi, 65: "Kuvittelin, että tauti hyppäisi ylitseni"

Ambulanssin hoitohenkilökunta ei huolestunut hyväkuntoisen Kirsin, 65, oudoista oireista. Seuraavan aamun lääkärikäynnillä kävi selväksi, että kyse oli sydäninfarktista – ja sitten tulikin kiire.

Turkulainen Kirsi Salmivalli, 65, kuvitteli, että suvussa kulkeva sepelvaltimotauti hyppäisi hänen ylitseen, koska hän liikkuu paljon, syö terveellisesti eikä tupakoi tai käytä alkoholia. Sydänkohtaus oli yllätys paitsi hänelle itselleen, myös hoitohenkilökunnalle, joka ei tunnistanut perusterveen naisen oireita.

”Huomasin kolme vuotta sitten, että matka kotoa lähimmälle bussipysäkille kävellen kesti aina vain pidempään. Olin uupunut ja henkeä ahdisti. Ihmettelin, että kylläpä kuusikymppisiltä rapistuu nopeasti kunto. Olin aina ollut innokas tanssija ja joogaaja. Ohjasin joogatunteja iltaisin ja aloin piiskata itseäni liikkumaan enemmän, ettei kuntoni rapistuisi.

Sitten käsiäni alkoi särkeä. Kipu oli niin repivää, että tuntui kuin käsiä olisi irrotettu olkapäistä. Minun oli hankittava selkäreppu, sillä en pystynyt kantamaan mitään painavaa. Vähitellen kipu siirtyi lapaluiden väliin. Oireilu jatkui kesän 2020, mutta pistin tuntemukset helteen ja iän piikkiin.

Työskentelin tuolloin myyjänä. Keskustelin asiakkaan kanssa, kun huomasin, etten saanut happea. En kuullut, mitä hän sanoi ja minua pyörrytti. Pyysin työkaveriani soittamaan hätänumeroon.

Kun ambulanssi tuli, minua tutkittiin pitkään. Hoitohenkilökunta ei kuitenkaan huolestunut oireistani, sillä minulla oli terveen paperit, eikä lääkityksiä. Olin niin hyväkuntoisen oloinen, etten päässyt sairaalaan.

Kotona huomasin, etten pysynyt pystyssä ja minulta oli veto poissa. Soitin erikoissairaanhoitajana työskentelevälle tyttärelleni, joka patisti minua lääkäriin. Sain ajan seuraavaksi aamuksi.

Matka lääkäriin tuntui kestävän ikuisuuden ja perille päästyäni olin hiestä märkä. Minulta otettiin pikaverikoe ja sydänfilmi. Sitten tulikin kiire. Minulla oli sydäninfarkti, joka oli alkanut edellispäivänä töissä.”

Lue myös: Sepelvaltimotauti kehittyy vaivihkaa – näin tunnistat oireet ja pienennät riskiä sairastua tautiin, joka voi kaataa saappaat jalassa

Sydänkohtaus paljasti järkyttävän diagnoosin

”Sain ambulanssikyydin sairaalaan, jossa tehtiin kaksi sydämen pallolaajennusta. Yksi ei riittänyt avaamaan yli 90-prosenttisesti tukossa ollutta sepelvaltimoa. Operaation jälkeen elintoimintoni romahtivat ja minut jouduttiin elvyttämään.

Sain kuulla sairastavani sepelvaltimotautia ja kärsiväni korkeasta verenpaineesta ja kolesterolista. Putosin syvään kuiluun ja ajattelin, että elämäni päättyy tähän. Kuolemanpelko oli valtava, ja kävin juttelemassa psykologin kanssa. Isäni, hänen veljensä ja isoisäni olivat menehtyneet sepelvaltimotautiin suhteellisen nuorina. Kuvittelin, että tauti hyppäisi ylitseni, sillä en polta tai juo, olen kasvissyöjä ja liikun paljon.

Kardiologi totesi, että sepelvaltimotautini johtuu perintötekijöistä. Hyvät elintapani olivat pitkittäneet taudin puhkeamista. Sain sepelvaltimotauti-, kolesteroli- ja verenpainelääkityksen. Syvässä päässä räpiköityäni aloin hyväksyä diagnoosin ja rupesin ottamaan selvää sepelvaltimotaudista. Löysin Sydänliiton ja Varsinais-Suomen Sydänpiirin vertaistukiryhmän.

Nykyään käyn sairaalassa antamassa vertaistukea samalla osastolla, josta lähdin tälle matkalle. Siellä on positiivinen ja toiveikas tunnelma.

Sepelvaltimotauti etenee vähitellen, mutta sitä voi hidastaa hyvällä hoidolla. Syön lääkkeeni kiltisti ja toivon, että lääkitys pitäisi sepelvaltimot auki mahdollisimman pitkään. Minulla on laukussa nitrosuihke, joka laajentaa verisuonia niin, että happi pääsee kulkemaan paremmin.”

Lue myös Anna.fi: Pessimistillä on jopa nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin – asiantuntija kertoo, miten pessimistin kannattaa ehkäistä katalaa kansantautia

Sepelvaltimotauti on opettanut hetkessä elämistä

”Olen joutunut diagnoosin myötä luopumaan kovista löylyistä, voista, kermasta ja kookosöljystä sekä tarkkailemaan suolankäyttöäni. Ruokavaliomuutosten ja vahvan lääkityksen ansiosta kolesteroliarvot lähtivät laskuun.

Muistan sairauden olemassaolon vain, kun otan lääkkeet tai mittaan verenpaineeni aamuin illoin. En ajattele, että olen sairastunut, vaan sanon aina, että minulla on tällainen diagnoosi. Olen naimisissa sepelvaltimotaudin kanssa, ja kuljemme käsi kädessä loppuun asti.

Jäin vuosi sitten eläkkeelle. Uskon, että oravanpyörästä irtautuminen antaa lisää elinvuosia. Liike on parasta lääkettä. Minulla oli hyvä pohjakunto ennen sairastumistani ja se on kannatellut minua sairauden kanssa. Rakastan ulkoilua, kävelyä, tanssia ja joogaa. Olen kehittänyt sydänjoogaohjelman, jota ohjaan muille sydänpotilaille.

Olen halunnut jättää kolme tytärtäni sairauden ulkopuolelle. Lähetän heille aina viestin, jos olen joutunut hakeutumaan sairaalaan. Toivon kovasti, että tauti hyppäisi heidän ylitseen.

Tapaan vertaistukiryhmääni säännöllisesti. Saamme toisiltamme älyttömästi tukea. Jos joku ryhmässä tokaisee, ettei päässyt kadulla eteenpäin, koska ei saanut henkeä, tiedän miltä hänestä on tuntunut.

Sepelvaltimotauti sai minut hiljentämään tahtia ja lopettamaan turhan stressaamisen. Sairastumisen kautta olen oppinut maailman tärkeimmän asian, eli hetkessä elämisen taidon.”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 21/2023.