Terveys

Sepelvaltimotauti kehittyy vaivihkaa – näin tunnistat oireet ja pienennät riskiä sairastua tautiin, joka voi kaataa saappaat jalassa

Sepelvaltimotautiin sairastutaan yhä vanhempana, mutta valtimotaudit ovat silti edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Mistä sepelvaltimotaudin tunnistaa ja voiko siihen sairastumista ehkäistä?

Työikäisten sepelvaltimotauti on muuttunut harvinaisemmaksi, sillä ihmisten elintavat ovat parantuneet ja esimerkiksi tupakointi on vähentynyt. Tupakointi oli ennen yleisempi pahe, mikä aikaisti sepelvaltimotaudin puhkeamista. Sepelvaltimotautiin sairastuneiden keski-ikä on nykyään huomattavasti aiempaa korkeampi.

Kun kuolema ”kaataa saappaat jalassa”, taustalla on usein sepelvaltimotaudin aiheuttama sydäninfarkti.

Vaikka sepelvaltimotaudin aiheuttamat äkkikuolemat ovat harvinaisempia kuin ennen, kotimaisen tutkimuksen mukaan tautia sairastaa 70–89-vuotiaista jopa 45 prosenttia väestöstä.

”Miehet sairastuvat keskimäärin 65-vuotiaasta eteenpäin. Naiset sairastuvat 75-vuotiaasta eteenpäin, sillä heidän verisuoniaan ja sydäntään suojelevat naishormonit”, kertoo kardiologi, sisätautien erikoisalajohtaja Kristian Paavonen.

Millaisia oireita sepelvaltimotauti aiheuttaa, miten sitä voi ehkäistä ja miten sitä hoidetaan? Kristian Paavonen kertoo.

Lue myös: Salakavala laskimoveritulppa voi olla kokonaan oireeton – professori vastaa 8 kysymykseen veritulpasta, joka saattaa olla kohtalokas

Hengästyttääkö tutussa mäessä? Syy voi olla sepelvaltimotauti 

Sepelvaltimotaudin oireiden tunnistaminen on tärkeää. Hoitamattomana tauti voi aiheuttaa sydäninfarktin, joka saattaa tappaa. Taudin oireet vaihtelevat.

”Sepelvaltimotauti oireilee miehillä tyypillisesti puristavana rintakipuna, joka saattaa säteillä leukaperiin, kaulalle, vasempaan olkavarteen tai hartiaan. Tavallisesti oireet hiljalleen voimistuvat rasituksessa. Kun hidastetaan, tuntemus vähitellen häviää”, Paavonen kertoo.

Etenkin iäkkäämmillä naisilla tyypillisiä sepelvaltimotaudin oireita ovat hengenahdistus ja suoristuskyvyn heikentyminen.

”Sepelvaltimotauti voi olla kyseessä silloin, jos ei enää selviä mäestä, jonka nouseminen on aiemmin käynyt vaivattomasti”, Paavonen toteaa.

Taudin oireet voivat olla varsin huomaamattomia. Oikeastaan mikä tahansa rasituksessa toistuvasti ilmaantuva oire saattaa kertoa sepelvaltimotaudista. Sairaus saattaa oireilla myös jaksamattomuuden tunteena. Joskus oireita ei ilmaannu ollenkaan.

”Esimerkiksi diabetesta pitkään sairastaneella sepelvaltimotauti voi olla piilevänä, jolloin vaarana on saada sydäninfarkti ilman, että sitä on edeltänyt lähes mitään oireita.”

Sydäninfarkti voi olla kohtalokas varsinkin silloin, jos hoitoa ei saa ajoissa.

”Sydäninfarktin aiheuttaa sepelvaltimon sisäpinnan repeäminen ja siitä johtuva suonen tukkeutuminen. Siitä aiheutuu pahanlaatuinen rytmihäiriö, kammiovärinä, josta ei selviä ilman elvytystä ja suonen avaamista. Jos rintakipu alkaa levossa eikä helpota, kannattaa aina soittaa välittömästi ambulanssi”, Paavonen kertoo.

Lue myös: Alle 50-vuotiaan sydänkohtaus on yllätys – näin se oireilee

Voiko sepelvaltimotaudin välttää? Kiinnitä huomio näihin

Sepelvaltimotauti kehittyy pikkuhiljaa vuosikymmenten kuluessa, kun sepelvaltimot ahtautuvat niihin kertyvien haitallisten rasvojen takia.

Riskiä sairastua tautiin nostavat esimerkiksi ikä, verenpainetauti ja koholla olevat kolesteroliarvot. Myös diabetes ja tupakointi altistavat taudille, koska ne aiheuttavat matala-asteista tulehdusta elimistössä ja vaurioittavat verisuonia.

Eniten taudille altistaa kuitenkin sukurasite.

”Jos molemmat vanhemmat ovat sairastuneet nuorina sepelvaltimotautiin ja itsellä alkaa 40–50-vuotiaana tuntua rintakipua, kannattaa oire ottaa tosissaan ja hakeutua lääkäriin.”

Lue myös Annan juttu: Pessimistillä on jopa nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin – asiantuntija kertoo, miten pessimistin kannattaa ehkäistä katalaa kansantautia

Liikunta ja ruokavalio ovat yhtä tärkeitä kuin sepelvaltimotautilääkitys

Sepelvaltimotautia voi yrittää ehkäistä välttämällä sille altistavia asioita.

”Sukurasitteeseen ei voi vaikuttaa, mutta kaikkeen muuhun voi”, Paavonen sanoo.

Verenpaineen ja kolesteroliarvojen alentaminen, tupakoimattomuus, painon pudottaminen, riittävä liikunta ja terveellinen ruokavalio, kuten suolan käytön vähentäminen, auttavat sepelvaltimotaudin ehkäisemisessä.

Jos sepelvaltimotautia hoidetaan, sairauden ennuste on hyvä.

Tautia hoidetaan usein pallolaajennuksella, jossa yksi tai useampia sepelvaltimoita laajennetaan asentamalla verkkoputki, joka pitää sepelvaltimon auki. Sepelvaltimoiden laajennus voidaan tehdä samalla, kun tehdään sepelvaltimoiden varjoainetutkimus.

”Joskus päädytään sydämen ohitusleikkaukseen, mutta se on nykyään harvinaisempaa. Hoitona on aina myös ennustetta parantava lääkitys, johon kuuluvat aspiriini, beetasalpaaja, mahdollisesti verenpainelääkitys ja kolesterolilääke.”

Elämäntavat ovat keskeisessä roolissa sepelvaltimotaudin hoitamisessa. Säännöllinen liikunta on sepelvaltimotautia sairastavalle erittäin tärkeää.

”Rauhallinen, pitkäkestoinen kävely tai hölkkä, uinti, hiihto ja pyöräily ovat sopivia liikuntamuotoja sepelvaltimotautipotilaalle. Sen sijaan kontakti- ja extreme-lajeja kannattaa verenhyytymistä estäviä lääkkeitä käyttävien välttää”, Paavonen neuvoo.