Terveys

Virpi, 52, kärsi virtsankarkailusta viisitoista vuotta – sitten löytyi toimenpide, joka toi täydellisen avun

Virpi Hämäläinen sai virtsankarkailuun avun nopeasta ja kivuttomasta TVT-leikkauksesta. Häntä harmittaa, että hän ehti kärsiä turhaan viitisentoista vuotta.

Virtsankarkailu on yleinen vaiva naisilla. Jopa joka viides 40–60-vuotias nainen elää virtsankarkailun kanssa. Virpi Hämäläinen, 52, toivoo, että olisi hakenut apua virtsankarkailuun paljon aikaisemmin. Hän sai virtsankarkailuun täydellisen avun TVT-leikkauksesta. Näin Virpi kertoo kokemuksistaan: 

”Olin kolmikymppinen, kun virtsankarkailuni alkoi. Toisella ja kolmannella lapsellamme on vain vuoden ikäero, eikä elimistöni ehtinyt palautua raskauksien välillä.

Muistan, kun hypin narua eräässä urheilutapahtumassa ja jokaisella hypyllä tunsin housuihini lirahtavan pissaa. Olin sen verran kilpailuhenkinen, etten keskeyttänyt hyppelyä, mutta tajusin, että suorituksen jälkeen minun on juostava metsään asioil­le. En kertonut kenellekään. Minua nolotti, ja toivoin, ettei kukaan huomaisi tapahtunutta.

Ongelma ei hallinnut minua kuitenkaan koskaan niin, että olisin jättänyt jotain tekemättä sen takia. Kerroin asiasta miehelleni, mutta en muille.

Varauduin kotoa lähtiessäni vaihtoalushousuilla tai pikkuhousunsuojilla ja yritin muistaa aina käydä pissalla ennen liikuntasuoritusta. Joillakin virtsankarkailu rajoittaa sosiaalista elämää, eikä se ole ollenkaan vähäpätöinen asia.

Naurupissat housuun

Aluksi ajattelin, että aika parantaa vaivani. Olin lukenut, että pissalla käydessä kannattaa harjoittaa lantionpohjanlihaksia niin, että keskeyttää välillä pissaamisen. Tein niin, mutta vaiva ei hävinnyt mihinkään. Jos minulla oli kova yskä tai nauroin kovasti, pissat lirahtivat housuun.

Ensimmäisen kerran kysyin asiasta työterveyslääkäriltä kärsittyäni kahdeksan vuotta, 38-vuotiaana. Minun olisi pitänyt kerätä vuorokauden virtsa tutkimuksia varten, mutta se tuntui työläältä ja jätin asian sikseen.

Seitsemän vuotta sitten aloimme mieheni kanssa harrastaa geokätköilyä. Samoilimme metsässä, ja toisinaan kompastelin puunjuuriin tai kantoihin, ja silloin sain valtavan naurukohtauksen. Mieheni kysyi heti ensimmäisenä, että onko pissa housussa – ja lähes aina se oli. Aloin pitää geokätkörepussa vaihtoalushousuja.

Noihin aikoihin muistin entisen työnantajani sanat kymmenien vuosien takaa. Hän oli silloin noin viisikymppinen ja menossa operoitavaksi virtsankarkailun takia. Hän painotti, että jos minulle tulee joskus sama vaiva, minun ei pitäisi kärsiä siitä turhaan.

Virtsankarkailu sai hakemaan apua

Puhuin virtsankarkailusta gynekologille noin kuusi vuotta sitten. Hänen mielestään minun piti ilman muuta mennä TVT-toimenpiteeseen. TVT-lyhenne tulee englannin kielen sanoista Tension-free Vaginal Tape, joka tarkoittaa kiristämätöntä emättimen kautta asetettavaa nauhaa.

Nauhan asettaminen estää ponnistustyyppisen virtsankarkailun. Gynekologin mielestä oli turha kärsiä vaivasta, joka voitiin helposti korjata.

Menin työterveyslääkärille, joka lähetti minut ensin fysioterapeutille. Sain jumppaohjeita, mutta jumppa ei auttanut minua. Sain lääkäriltä lähetteen TVT-toimenpiteeseen julkiseen terveydenhuoltoon.

Aika päiväkirurgiseen operaatioon tuli muutamassa kuukaudessa vuonna 2016. Toimenpide on hyvin pieni, enkä kutsuisi sitä edes leikkaukseksi. Se tehtiin paikallispuudutuksella ja kesti kaikkiaan noin kaksikymmentä minuuttia. Se ei sattunut yhtään, ja minulle selitettiin koko ajan, mitä minulle tehtiin.

Tyypillinen jälkioire tämän toimenpiteen jälkeen on etureisien jäykkyys ja arkuus. Tuntui kuin olisin tehnyt hirvittävän määrän reisilihasliikkeitä. Muutaman tunnin lepäilyn jälkeen pääsin kotiin, ja sairauslomalla taisin olla vain yhden päivän.

Virpi Hämäläinen
Nurmijärveläinen Virpi Hämäläinen puhuu virtsankarkailusta nykyisin avoimesti. Hän toivoo, ettei kenenkään tarvitsisi tuntea häpeää virtsankarkailun takia. © Paula Kukkonen

Miksi tästä ei puhuta?

Jos ulostetta tai pissaa tulee housuun, sitä helposti hävetään. Asiasta pitäisi puhua enemmän, jotta siitä tulisi vaiva muiden joukossa.

Kärsin virtsankarkailusta viitisentoista vuotta. Vaikka puhun asiasta nykyisin avoimesti, kukaan ei ole kertonut minulle kärsivänsä samasta vaivasta. Aihe ei herätä edes keskustelua. Silti väitän, että tästä kärsivät jopa monet alle kaksikymppiset. Tämä ei ole vain synnyttäneiden naisten ongelma.

Virtsankarkailusuojia mainostetaan mediassa, ja monet varmasti saavat niistä avun, mutta nehän eivät poista vaivaa. Minun virtsankarkailuni loppui TVT-toimenpiteeseen. Jos oireet palaavat, menen ehdottomasti heti lääkäriin ja pyydän uutta toimenpidettä. On hyvin mahdollista, että se joudutaan joskus uusimaan.

Virtsankarkailusta on turha kärsiä. TVT-toimenpide on pieni juttu, kuin luomenpoisto.”

Lue myös Anna.fi: Virtsankarkailua on eri tyyppejä, ja niihin tepsivät erilaiset hoidot – nämä ovat kolme yleisintä inkontinenssin tyyppiä

Kommentoi

Kommentoi juttua: Virpi, 52, kärsi virtsankarkailusta viisitoista vuotta – sitten löytyi toimenpide, joka toi täydellisen avun

Sinun täytyy kommentoidaksesi.