Hyvinvointi

Tukipohjalliset kenkiin – milloin niitä tarvitaan ja milloin ei? Yhdessä tapauksessa niistä voi olla lähinnä haittaa

Jos jalkaan sattuu, kenkään kannattaa sujauttaa tukipohjallinen. Tervettä jalkaa ei tarvitse tukea turhaan. Miten jalkaa tuetaan oikein?

Milloin tukipohjalliset kannattaa sujauttaa kenkiin? Millainen on hyvä tukipohjallinen? Jalkaterapeutti  Mira Haulivuori Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo. 

1. Milloin kenkiin tarvitaan tukipohjalliset?

Tukipohjallisista voi olla hyötyä jalkaterän ongel­miin, kipuihin ja väsymiseen. Oireet voivat johtua jalan virheasennosta tai iän tai sairauden myötä jalassa tapahtuvista muutoksista. Diabetes ja tulehdukselliset reumasairaudet altistavat jalkaongelmille.

Ikääntyessä jalkaterän lihakset löystyvät ja jalkaholvi alkaa laskeutua, jolloin nilkka alkaa kääntyä sisäänpäin. Se voi aiheuttaa kipua, joka voi tuntua polvissa ja jopa alaselässä saakka.

Jalan rasvapatja ohenee ja vaihtaa paikkaa vuosien varrella, mikä heikentää jalan iskunvaimennusta. Tällöin kävely kovalla alustalla aiheuttaa kipua varsinkin päkiän seudulle.

Tukipohjallinen voi helpottaa kroonista kantapääkipua eli plantaarifaskiittia. Se on monelle seisomatyöläiselle tuttu rappeumasairaus. Plantaarifaskiitti ilmaantuu tyypillisesti tavallista suuremman jalkaterän rasituksen jälkeen, kuten pitkän kaupunkiloman päälle.

Lue myös: 5 tavallista asiaa, jotka vahingoittavat jalkojasi – jalkaterapeutti paljastaa, mitä ei koskaan tekisi itse

2. Mistä saa hyvät tukipohjalliset?

Tukipohjallisista kannattaa keskustella jalkaterapeutin tai alaraajojen toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin kanssa. Hän tutkii jalat ja tietää, ovatko tukipohjalliset ylipäänsä oikea hoito asiakkaan vaivaan.

Jalkaterveyden ammattilaisilta saatavat tukipohjalliset ovat yksilöllisiä. Ne tehdään asiakkaan jalkaterien muotojen mukaisiksi korjaamaan virheasentoa ja helpottamaan kipua. Yksilölliset tukipohjalliset voivat tasata jalkaterän kuormitusta ja ohjata sitä oikeaan suuntaan.

Valmispohjallisia voi kokeilla, jos jalka on kivuton. Geelipohjalliset voivat pehmentää askelia.

3. Tarvitseeko liikkujan jalka erityistä tukea?

Juoksukengässä voi olla lisäominaisuutena pronaatiotuki. Se on vahvike, joka tukee jalkaterän sisäkaarta ja pitää jalan askeltaessa ryhdikkäänä. Ylipronaatiotuetut kengät estävät nilkan liiallista sisään kiertoa alastulovaiheessa. Alipronaatiotuetut jalkineet ennaltaehkäisevät, ettei jalka osu maahan liikaa ulkosyrjällään.

Pronaatiotuki lisää kengän käyttöikää, mutta juoksijan jalka tarvitsee sitä aika harvoin. Oikeastaan pronaatiotuki voi tehdä jalalle jopa hallaa. Jos juoksijan jalka on korkeakaarinen ja jalan paino kaartuu ulkoreunalle, pronaatiotuki voi lisätä entisestään jalan haitallista kallistumista. Hyvä juoksutossu tukee jalkaa riittävästi, ja useimmille riittää niin sanottu neutraali jalkine.

Aktiivijuoksijan kannattaa selvittää ennen tossuostoksia ammattilaiselta, tarvitseeko jalka lisätukea. Urheiluliikkeet tarjoavat toisinaan alaraajafysioterapeutin apua sopivien juoksukenkien valintaan.

4. Voiko jalkaa tukea liikaa?

Terveen ihmisen jalkaa voi tukea liikaa. Jalkaterän pienet lihakset tarvitsevat työtä pysyäkseen kunnossa. Työttöminä ne altistavat virheasennoille ja säryille.

Tukipohjalliset yhdessä tukevan jalan kanssa voivat tukea jalkaa liikaa. Kun kävellessä askel rullaa kantapäältä varpaille, jalan lihakset vahvistuvat. Jos kengässä on paksu, jäykkä pohja, jalan liike jää vajaaksi ja lihakset laiskistuvat ennen pitkää.

Paljasjalkakenkä laittaa lihakset töihin, mutta se ei ole joka paikan ja jokaisen jalkine. Se ei sovi koville alustoille, eikä jatkuvaan käyttöön. Kenkiä kannattaa vaihdella käyttötarkoituksen mukaan.

Lue myös Seura.fi: Paljasjalkakengät – Kenelle ohutpohjainen kevytjalkine sopii? Fysioterapeutti neuvoo ja antaa vinkit kenkien kivuttomaan sisäänajoon

5. Miten saa vahvat jalkaterät?

Avojaloin kävely on parasta jalkajumppaa, kunhan tepsuttelu tapahtuu turvallisella alustalla, kuten kotipihan nurmella. Se kannattaa aloittaa vähitellen, sillä tottumattomina jalat kipeytyvät. Diabetesta sairastavan kannattaa kuitenkin pitää kengät jalassa jalkojen mahdollisten tuntopuutosten vuoksi.

Vahvoissa jaloissa on liikkuvat varpaat, joita tarvitaan muun muassa tasapainon ylläpitoon. Varpaita kannattaa kipristellä ja harottaa. Tämä onnistuu myös sukat jalassa, kun käyttää varvassukkia. Tavallinen sukka vetää herkästi varpaat koukkuun, mutta varvassukissa varpaiden lihaksilla on tilaa toimia.

6. Tarvitseeko ikäihminen tukevammat kengät?

Ikäihmisen jalka tarvitsee lähinnä entistä enemmän tilaa, koska jalkaterä levenee ja pitenee, ja virheasennot yleistyvät iän myötä. Osa suutareista ja apuvälinevalmistajista myy kenkiä, joissa lesti on erityisleveä ja joissa on tilaa varpaille myös korkeussuunnassa.

Markkinoilla on niin sanottuja seniorikenkiä, joissa on tukeva kantakuppi ja pitävä pohja, mikä pienentää kaatumisriskiä. Ne ovat yleensä helposti puettavia ja kevyitä kenkiä, jotka tuntuvat miellyttäviltä jaloissa, joista voima alkaa hiipua.

Sisäjalkineet pienentävät iäkkään kaatumisriskiä ja toimivat tarpeellisina iskunvaimentimina.

Lue myös: Puristavat kengät voivat aiheuttaa kivuliaan jalkavaivan, joka voi tehdä kävelemisestä liki mahdotonta – piinaa erityisesti naisia

7. Kannattaako hyviä kenkiä hamstrata?

Kenkiä ei kannata hamstrata, sillä jalka muuttuu jatkuvasti. Kengän pohjassa käytetty kumi kovettuu ja iskunvaimennus kuluu parissa vuodessa, vaikkei kenkiä käyttäisikään.

Kenkiä ei pidä käyttää loppuun asti. Linttaan astuttu kenkä väsyttää jalkoja ja voi aiheuttaa kipua jalkaterän sisäsyrjälle. Koska kehomme muodostaa kantapäästä päälakeen asti ulottuvan kineettisen ketjun, ennen pitkää myös polvi ja lonkka kipeytyvät.

Kukaan ei pärjää yhdellä kenkäparilla. Kengät vaihdetaan tilanteen mukaan. Jalka tottuu aina samanlaiseen kenkään, jolloin osa sen lihaksista voi kuormittua liikaa ja osa laiskotella.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 16/2023.