Avioliitto solmitaan joko kirkollisena vihkimisenä tai siviilivihkimisenä. Kumpaankin liittyy tapoja ja lainmukaisia sääntöjä.

Hääkimppu, kuva: Jarmo Wright, copyright: Otavamedia

Tarvitseeko naimisiin mennessä mennä kihloihin?

Kihlaus on miehen ja naisen toisilleen antama lupaus avioliiton solmimisesta. Kihlaus on säilyttänyt suosionsa, vaikka sillä ei ole enää oikeudellista merkitystä.

Mitä esteiden tutkinta tarkoittaa?

Ennen vihkimistä parin avioesteet tutkitaan. Prosessi kestää noin seitsemän päivää. Tutkinta tehdään molemmille molempien suostumuksella, ja sitä haetaan kirjallisesti kotiseurakunnasta, maistraatista tai netin kaavakkeella. Kaavakkeeseen tarvitaan kahden todistajan nimet, ja se toimitetaan jommankumman kotiseurakuntaan. Molempien on allekirjoitettava vakuutus, joka todistaa, että avioliiton solmimiselle ei ole esteitä. Todistus on voimassa neljä kuukautta. Jos pariskunta ei ole mennyt avioon tänä aikana, tutkinta on tehtävä uudestaan.

Mitä esteitä avioliitolle voi olla?

Avioesteitä ovat naimisissa olo, alaikäisyys, holhouksenalaisuus tai lähisukulaisuus (äiti, isä, isovanhempi, oma lapsi, lapsenlapsi, sisarus, puolisisarus, ottovanhempi ja ottolapsi). Erikoistapauksissa oikeusministeriö voi antaa luvan avioliiton solmimiselle, vaikka se olisi yleisesti kiellettyä. Esimerkiksi alle 18-vuotias voi saada luvan mennä avioliittoon huoltajien kuulemisen jälkeen.

Mitä kuulutukset tarkoittavat?

Avioesteiden tutkinta tunnetaan myös termillä kuulutukset. Se tulee tavasta lukea avioliittoon aikovien nimet jumalanpalveluksessa, jossa heidän puolestaan rukoillaan. Tällöin myös ulkopuolisella on mahdollisuus tuoda esiin esteet avioliitton solmimiseksi.

Kuka saa vihkiä pariskunnan?

Vuonna 1917 Suomessa tuli voimaan laki siviilivihkimisestä, mikä oikeutti avioliittoon astumisen muillekin kuin uskonnollisten yhteisöjen jäsenille. Siihen asti pariskunnan sai vihkiä vain pappi tai muu kirkollinen johtaja. Nyt siviiliavioliittoon vihkimisen voi vahvistaa laamanni, käräjätuomari tai henkikirjoittaja. Heidät löytää maistraateista tai käräjäoikeudesta. Vihkimisessä täytyy olla kaksi täysi-ikäistä todistajaa.

Voiko naimisiin mennä ulkomailla?

Ulkomailla voi mennä naimisiin. Tällöin vihkijän tulee olla suomalainen virkaan nimetty turisti- tai siirtolaispappi tai paikallinen viranomainen, jolla on vihkimislupa omassa maassaan. Pohjoismaissa vihkiminen suoritetaan maan viranomaisten ja tapojen mukaan Suomesta haetulla esteettömyystodistuksella. Muualla ulkomailla vihitään avioliittoon kyseisen maan esteettömyysvaatimusten ja tapojen mukaan. Useissa maissa siviilivihkiminen on ainoa juridinen avioliiton solmimistapa. Vihkipari voi sen jälkeen pyytää kirkollisen siunauksen Suomessa. Siunauksen voi toimittaa kuka tahansa kirkkomme pappi, sillä kirkolliseen siunaukseen ei tarvita erillistä vihkilupaa.

Paljonko vihkiminen maksaa?

Estetutkinta, vihkiminen ja virallisten vihkipaikkojen käyttö ei maksa mitään. Toinen asia on, onko suosikkikirkkosi käytettävissä, sillä vihkiaikoja varaillaan jopa vuosia etukäteen. Kirkko varataan seurakunnan kirkkoherranvirastossa. Jos vihkiminen tapahtuu muualla kuin vihkijän virkahuoneessa, on varauduttava vihkijän matkakulujen korvaamiseen. On myös otettava huomioon, että koska vihkiminen on maksutonta, viikonloppuisin ja iltaisin tehdyt vihkimiset ovat yksittäisten virkamiesten henkilökohtaista kutsumustyötä, ei velvollisuus.

Mitä tarkoittaa parisuhteen rekisteröinti, ja voiko ulkomaalainen rekisteröityä?

Kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilö voi rekisteröidä parisuhteensa maistraatissa, kunnes uusi avioliittolaki astuu voimaan. Maistraatin päällikkö tai henkikirjoittaja rekisteröi parisuhteen. Tilaisuudessa ei tarvita todistajia. Ennen tätä rekisteröinnin esteet tutkitaan maistraatissa avioon astuvien vihkiparien tavoin.

Parisuhde voidaan rekisteröidä Suomessa, jos toinen osapuolista on Suomen kansalainen ja hänellä on asuinpaikka Suomessa, tai molemmilla on ollut asuinpaikka Suomessa kahden edellisen vuoden ajan. Ennen rekisteröintiä ulkomaalaisen on jätettävä maistraatille kotimaansa viranomaisilta todistus, jossa osoitetaan, että suunnitellulle parisuhteen rekisteröinnille ei ole esteitä.

Missä avioliittoon voidaan vihkiä?

Kirkko ja maistraatti ovat suosituimpia vihkipaikkoja, mutta vihkiä voidaan missä vain tilaisuuteen soveliaassa paikassa. Vihkiminen voi tapahtua mihin kellonaikaan tahansa ja minä päivänä tahansa, jos vain vihkijä suostuu aikatauluun.

Voiko eri uskontokunnan edustajan tai kirkkoon kuulumattoman kanssa mennä vihille?

Kirkollinen vihkiminen on mahdollinen vain, jos ainakin toinen puolisoista on Suomen evankelisluterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Lisäksi toisen on kuuluttava johonkin kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan. Jos pariskunnasta toinen ei kuulu mihinkään kirkkoon tai hän kuuluu ei-kristilliseen uskontokuntaan, pari voidaan vihkiä maistraatissa ja he voivat saada avioliitolleen siunauksen kirkossa. Toiset uskontokunnat, kuten muslimit, vaativat myös liiton solmimisen heidän uskontonsa vaatimilla tavoilla.

Tarvitaanko vihkimiseen sormusta?

Vihkiseremonia vaatii yhden sormuksen. Se on ainoa symboli, jonka siviilivihkikaavakin ottaa huomioon. Kristityt omaksuivat sormuksen käytön antiikin roomalaisilta 800-luvulla. Se rantautui pohjoismaihin vasta 1500-luvulla, ja tapa vakiintui usean vuosisadan kuluessa. Sormuksen käyttö ja tavat vihkitilanteessa eroavat eri uskontokuntien ja maiden kesken.

Lisätiedot ja lähteet:

helsinginseurakunnat.fi,maistraatti.fi, evl.fi, laki24.fi

Anneli Aurejärvi-Karjalainen: Perheen Omat Juhlat (WSOY).

Artikkeli on julkaistu Kotiliedessä 1/15 nimellä Ennen kun tahdot.

Teksti: Marita Kouhia
Kuva: Jarmo Wright, Otavamedia