Blonditiina testasi: Kalette - lehtikaalin ja ruusukaalin rakkauslapsi
Kauppareissulla mukaani tarttui kalette eli flower sprouts -vihannespussi, jota en ole aikaisemmin maistanut, vaikka tehtyjä ohjeita Pinterestissä olenkin bongaillut. Kyseessä on siis lehtikaalin ja ruusukaalin risteytys.
Flower sprouts on mielestäni suomalaisen sanomana hankala nimi. Paremmalta ainakin minun suussani maistuisi vihanneksesta käytetty kalette-nimitys. Lehtikaalihan on englanniksi kale.
Tämä kahden kaalin rakkaushybridi on perinyt molemmilta vanhemmiltaan niiden parhaat ominaisuudet: ruusukaalin koon ja viehkeän ulkonäon sekä lehtikaalin maun ja suutuntuman.
The Telegraph -lehden mukaan kaleten myynti on noussut Britanniassa huikeasti viiden viime vuoden aikana. Suosion salaisuus piilee kuulemma ruusukaalia lempeämmässä maussa, vähäisesä energiamäärässä, vitamiinipitoisuudessa sekä tietty kauniissa ulkomuodossa.
Kaletessa on mieto kaalin maku sekä häivähdys pähkinäisyyttä. Kalettea voi syödä niin kylmänä salaateissa kuin käyttää lämpimissä kasvisruoissa. Sitä voi keittää, paistaa, paahtaaa tai vokata.
Minä tein kaleten koeponnistuksen valmistamalla lämpimän salaatin, joka sopisi hyvin liharuoan lisäkkeeksikin.
Halkaisin kaletet ja pyöräytin ne öljy-balsamicoseoksessa, jonne olin ripsauttanut suolaa ja pippuria. Sen jälkeen levitin ne pellille leivinpaperin päälle, pistin mukaan 15 kirsikkatomaattia ja muutaman viipaleen vuohenjuustoa. Samoin pari viipaletta pannulla käytettyä pekonia löysi tiensä lämpimään lounassalaattini. Jäin kyllä miettimään, olisiko pekonin voinut laittaa vain kuutoina salaatin sekaan. Mutta mukavan rapeaa pekoni oli uunista tullessaan. Pistin pellin vartiksi 225-asteiseen uuniin.
Olen monesti sanonut, että en ymmärrä lehtikaalibuumia, mutta tämä hybridi lumosi minut heti. Erityisen paljon pidin siitä rapeasta suutuntumasta, minkä kalette uunissa paahdettuna tarjosi. Tomaatti toi salaattiin mehevyyttä ja juusto umamia. Ja hyvältähän se rapea pekonikin maistui. Lihattomat voivat hyvin jättää pekonin poiskin ja panna joukkoon vaikka muutaman saksanpähkinän.
Blonditestin tulos: ”Kalette – Ehdottomasti jatkoon!” Kalette löytyy varmasti tänä pääsiäisenä minun pöydässäni lammaspaistin kanssa samalta lautaselta.
Lue myös postaukseni lehtikaalista ja baby kalesta, joka on lehtikaalin vauva. Se tulee tänä keväänä ainakin Järvikylän valikoimiin.
Testailuterveisin
Blonditiina
Ps. Neljä lammasohjetta maailmalta on kaletten kaveri!
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Blonditiina testasi: Kalette - lehtikaalin ja ruusukaalin rakkauslapsi