Höyryävää glögiä
Glögi kuuluu joulun odotukseen kuin tonttulakki! Ja mikäpä on parempi aika korkata glögikausi kuin ensimmäinen adventti.
Glögi, tuo tuoksuva ja mausteinen joulujuoma, höyryää tulevan kuukauden aikana laseissamme niin kahviloissa, pikkujouluissa kuin illanistujaisissa. Ja lämmittää se mukavasti viluista ihan kotisohvan nurkassakin.
Glögi, tuo tuoksuva ja mausteinen joulujuoma, höyryää tulevan kuukauden aikana laseissamme niin kahviloissa, pikkujouluissa kuin illanistujaisissa. Ja lämmittää se mukavasti viluista ihan kotisohvan nurkassakin.
Glögi ei ole vain suomalaisten juoma, vaan esimerkiksi kaikissa Pohjoismaissa glögi kuuluu olennaisesti joulun ja usein koko talvenkin perinteisiin. Saksankielisissä maissa sekä Alsacen alueella Ranskassa maustetut ja lämmitetyt viinit, glühwein tai vin chaud, ovat perinteisiä juomia erityisesti joulumarkkinoilla. Pohjana käytetään usein punaviiniä, joka maustetaan kanelilla, vaniljalla, sitrushedelmillä tai muilla mausteilla ja saatetaan vielä lorauttaa joukkoon hieman terästystä, vaikkapa rommia.
Myös monien muiden Euroopan maiden joulumarkkinoilla höyryävät kuumat viinit tai liköörit, kunkin maan omien perinteiden mukaisesti.
Glögillä on monta tarinaa
Glögin historiasta on yhtä monta tarinaa kuin juomassa on makujakin. Ensimmäinen tunnettu glögiresepti on noin 2 000 vuotta vanha ja se löytyy Roomassa eläneen kulinaristin Apicuksen keittokirjasta.
Maustettu viini kuului eurooppalaisiin juomaperinteisiin jo keskiajalla, jolloin sitä pidettiin terveyttä edistävänä juomana. Lämmitettynä viiniä on nautittu Euroopassa aina 1600-luvulta lähtien, ja alppimaiden asukkaat juovat suurin piirtein samaa glühweinia vielä tänäkin päivänä. Luultavasti juuri glühweinista juontaa pohjoismaisenkin glögin juuret.
1800-luvun lopulla Ruotsissa alettiin nauttia kuumaa, maustettua viiniä erityisesti joulun aikaan. Suomeen glögi on rantautunut Ruotsista, ja kielemme glögi-sana tuleekin ruotsin sanasta glögg. Se taas on muotoutunut sanoista glödgat vin eli hehkuviini.
Suomessa glögillä ei siis ole historiallisen pitkiä perinteitä. Glögiä nautittiin Suomessa 1900-luvun alussa lähinnä yläluokan keskuudessa ja suuren kansan keskuuteen juoma levisi vasta 1960-luvulla.
Glögin keittäjän muistilista
Valmiita glögimehuja on saatavilla kaupoista runsain määrin, mutta innokkaimmat glögin ystävät valmistavat juomansa itse. Hyvän glögin salaisuus piilee yleensä mausteissa, ja suosituimpia reseptejä saatetaan varjella tarkasti kuin valtiosalaisuustta. Tavallisesti mehun ja alkoholin lisäksi mukaan laitetaan runsaasti jouluisia mausteita kuten kanelia, inkivääriä, kardemummaa ja neilikkaa. Tavallisesti glögi terästetään esimerkiksi puna- tai valkoviinillä, punssilla, konjakilla tai rommilla.
Glögilasiin lusikoidaan yleensä manteleita ja rusinoita, mutta jotkut laittavat lasin pohjalle myös omenakuutioita tai appelsiinin kuorta.
Glögin voi nauttia myös kylmänä, esimerkiksi glögistä ja kuohuviinistä tehty tervetuliaisjuoma on mukavan kupliva vaihtoehto kuumalle juomalle. Tai glögistä voi tuunata sangrian tyyppisen juomakannun. Glögiskumppaa löytyy myös Alkon valikoimasta niin punaisena kuin valkoisena.
Muista että:
* Jos käytät glögimehutiivistettä, tee mehusta riittävän makeaa. Glögi on parasta täyteläisenä.
* Pidä glögi riittävän mietona, alkoholi maistuu kuumana voimakkaammin. Mieluummin liian mieto ja hyvän makuinen kuin liian vahva ”halolla päähän” -glögi.
* Alkoholi alkaa haihtua jo alle 80 celsiusasteessa. Jos haluat säilyttää juoman prosentit, alkoholipitoinen glögi ei saa kiehua kuumennettaessa.
* Glögin pitää olla kuumaa, mutta ei polttavan kuumaa. Kielen palaminen ei ole kiva juttu joulunakaan.
* Käytä glögin koristelussa kokonaisia manteleita. Mantelirouhe ja mantelilastut tuntuvat lähinnä roskilta suussa.
* Kokeile koristeluun myös kanelitankoja, tähtianista ja neilikoita. Ne lisäävät juoman näyttävyyttä ja antavat samalla glögille lisää makua.
Tarjottavaa glögikutsuille
Glögin seurana tarjotaan yleensä pientä purtavaa, kuten piparkakkuja ja joulutorttuja. Himahellan postauksessa glögitarjottavat syntyivät tarjolle puolessa tunnissa.
Lue myös:
Helpot juustokanapeet valmistuvat puolessa tunnissa
Glögitarjoilu puolessa tunnissa – poro-punajuuripiiraat ja puolukka-kirsikkaneliöt
Ohje: Makeat omena-vuohenjuustopiiraat
Höyryäviä glögihetkiä toivottaa
Blonditiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Höyryävää glögiä