Himahella

Keitetyt ravut ja kuminainen juustopiirakka

Ravustuskausi pyörähtää jälleen käyntiin 22. heinäkuuta ja rapujuhlat ovatkin loppukesän tunnelmallisimmat ja helpoimmat juhlat! 

Ravustuksella on vanhat perinteet koskapa jo antiikin maailma näyttää tunteneen ravun hyvin. Aristoteles mainitsee kirjoituksissaan 300-luvulta eKr. jokiympäristössä elävän ravun.

Euroopassa rapuja syötiin jo keskiajalla luostareissa. Vuodessa oli lähes 200 paastopäivää, jolloin sai nauttia vain kasvisravintoa. Jo 1000-luvun alussa luostareissa oli huomattu, että kalaa voi nauttia paastopäivänä. Baijerilaisessa Tegernseen luostarissa syötiin 1400- ja 1500- lukujen vaihteessa vuosittain toistakymmentätuhatta rapua, ennätysvuonna kulutus nousi 31200 rapuun. Luostarilla oli omat ravustajansa ja rauhoitusajat.

Keskiajalla Saksassa rapu oli melko yleistä ruokaa. Useissa kaupungeissa säädettiin, ettei palvelusväen ei tarvinnut syödä kuin yksi rapuateria kerran viikossa.

Vanhimmat Suomea koskevat muistiinpanot ovat vuodelta 1556, jolloin kuningas Kustaa Vaasa tiedusteli rapujen istutusmahdollisuuksia Ahvenanmaan vesiin.

Ravunsyönnistä tuli muoti Pariisissa 1800-luvun puolivälissä. Sieltä muoti-ilmiö levisi Pietariin ja Ruotsiin. Pian myös Suomen piireissä oli hienoa syödä rapuja. Tämän muoti-ilmiön käynnistäjä saattoi hyvinkin olla Napoleon.

Keitetyt ravut

60 suomalaista jokirapua

Keitinliemi

10 l vettä

350 g karkeaa merisuolaa

10 palaa sokeria

2 punttia kruunutilliä

1. Tarkista, että ravut ovat elossa ja pese ne huolella. Anna rapujen levähtää hetki kädenlämpöisessä vedessä. Tämä ehkäisee saksien irtoamisen.
2. Lisää kiehuvaan veteen suola, sokeri ja yksi tillipuntti. Kaada ravut voimakkaasti kiehuvaan veteen ja keitä 3 minuuttia siitä, kun vesi on alkanut uudelleen kiehua.
3. Nosta ravut varovasti astiaan ja kaada keitinliemi rapujen päälle. Poista kiehunut tillipuntti ja lisää uusi liemen joukkoon. Jäähdytä ravut liemessään jääkaapissa mahdollisimman nopeasti. Tarjoile seuraavana päivänä paahtoleivän ja tillisilpun kanssa.

Rapujuhlat ruotsalaiseen tapaan

Elo- ja syyskuu ovat Ruotsissa rapujuhlien aikaa kuten meilläkin. Läntisessä naapurimaassamme rapujuhlien perinteet ulottuvat tosin useiden satojen vuosien päähän. Vanhimmat dokumentoidut tiedot ravuista Ruotsissa ovat 1500-luvulta, jolloin Eerik XIV on avautunut fanittavansa saksiniekkoja.

Ruotsalaisten rapumenu poikkeaa hieman meikäläisestä versiosta. Mehän syömme rapuja tavallisesti alkupalana, varsinkin jos saksiniekkojen määrä on rajoitettu. Ruotsissa sen sijaan rapukekkereissä tarjotaan monesti alkuruokana perinteistä ruotsalaista juustopiirasta, jonka valmistuksessa käytetään Ruotsin hovinkin suosikkijuustoa, Västerbottensostia.

Kuminainen juustopiirakka

noin 10 palaa

Pohja

125 g voita

300 g (5 dl) vehnäjauhoja

1 rkl vettä

tai

400 g valmis, pakastettu piirakkataikina

Täyte

200 g  vahvaa juustoraastetta  (esim. Appenzeller Extra Spicy )

3 kananmunaa

2 dl kuohukermaa

1/2 tl suolaa

1/4 tl mustapippuria

1 tl kuminaa

1/2 dl silputtua tilliä

1. Pane paloiteltu kylmä voi ja vehnäjauhot taikinakulhoon. Nypi taikina murumaiseksi seokseksi. Lisää kylmä vesi ja sekoita taikina tasaiseksi. Älä kuitenkaan vaivaa taikinaa ettei se sitkisty. Peitä taikina kelmulla ja laita se kovettumaan jääkaappiin puoleksi tunniksi.
2. Taputtele taikina voidellun piirakkavuoan (⌀ 24cm) pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200-asteisessa uunissa keskitasolla noin 10 minuuttia.
3. Valmista täyte. Riko kananmunien rakenne rikki kulhossa ja lisää kerma sekä raastettu Appenzeller-juusto. Mausta suolalla, pippurilla, kuminalla ja silputulla tillillä.
4. Kaada täyte piirakkavuokaan esipaistetun pohjan päälle ja paista noin viisi minuuttia ensin 200 asteisessa uunissa ja laske sitten uunin lämpötilaa 175 asteeseen. Kypsennä piirakkaa kunnes se on kauniin kullanruskea ja kypsä. Aikaa tähän menee noin 20 minuuttia,
5. Tarjoa hieman jäähtyneenä.

Vai maistuisiko rapujen kaverina suomalainen sesonkiherkku eli kantarellipiirakka? Sen ohjeen löydät alla olevasta linkistä.

Kantarellipiirakka on elokuun sesonkiherkku

Rapujuhlien juomat – viiniä vai olutta?

Monet nauttivat rapujen kanssa mieluiten olutta, jotkut raikasta, hedelmäistä valkoviiniä. Kellarin aarteita ei rapujuhlissa kannata tarjota, varsinkin jos tarjolla on myös snapsia. Jotkut väittävät, että snapsi ja viini eivät kuulu samoihin rapujuhliin, mutta kukin tyylillään.

Snapsi – ryypyksi sopii kossu, akvaviitti tai muu maustettu viina. Tarjoa snapsi pakastinkylmänä.

Viini – klassisia rapuviinejä ovat sauvignon blanc – ja riesling – rypäleistä valmistetut viinit. Ranskan Sancerre- ja Pouilly-Fumé – viinit ovat parhaasta päästä. Ranskan Alsacen, Saksan ja Uuden maailman rieslingeistä löytyy mallikkaita rapuviinejä. Myös chardonnay – rypäleestä valmistettu raikas chablis on tunnetusti hyvä äyriäisviini, mutta saman rypäleen vahvasti tammitettuja versioita kannattaa välttää.

Olut – vaalea lager tai pilsner ovat varmoja rapuoluita. Kannattaa kokeilla myös vehnäolutta tai jopa stoutia.

Rapujuhlat cajunkeittiön tapaan

Onko kotimaiset ravut  vielä liian tyyriitä? Järjestä silloin rapujuhlat Etelävaltioiden tapaan. Ohjeet löydät allaolevasta linkistä!

Pakasterapuja cajunkeittiön tyylillä

Ihania rapukutsuja loppukesän tummenevissa illoissa toivottaa

Blonditiina

---

    Olen Tiina Rantanen,  monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.

Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com  

Seuraa Himahella -blogia Facebookissa Seuraa Himahella -blogia Pinterestissä Seuraa Himahella -blogia Instagramissa