Koskenkorva Village Experience eli kylä Kyröjoen varrella

Koskenkorva eli kotoisesti kossu on yksi suomalaisuuden ikoneista. Mutta Koskenkorva ei ole pelkkä alkoholibrändi, vaan ihan elävä kylä keskellä Etelä-Pohjanmaata. Tosin kossu kylän tiellä pitää, sillä Altian Koskenkorvan tehtaat ja sen toiminnan käyttövoima, ohra, työllistää alueella niin viljelijöitä, tehdastyöntekijöitä kuin kuljetusliikkeitäkin.

Koskenkorva Village Experiece: 30 henkeä, viisi kansallisuutta

Elokuun lopussa osallistuin ensimmäiselle koskaan järjestetylle Koskenkorva Village Experience -matkalle 30 muun ja viittä eri kansallisuutta edustavan ryhmän suomalaisena pressivahvistuksena. Matkan tarkoituksena oli kertoa meille Koskenkorvan koko tarina paikan päällä.

Koordinaatit Koskenkorvaan: 62°42 N, 022°27 ´E

Koskenkorva on Ilmajoen taajama Kyrönjoen sekä valtatie 3:n ja kantatie 67:n varsilla rajoittuen etelässä Kurikkaan. Kylä sijaitsee Pukarankosken vierellä, eli pohjalaisittain korvalla. Koskenkorva on saanut nimensä vuonna 1911 perustetun rautatieaseman mukaan, joka puolestaan nimettiin paikallisen talon mukaan. Aiempi kylästä käytetty nimi oli Yläpää. Tämä vähän hymyilytti ajatusleikkinä. Miltä baaritiskillä kuulostaisi tilaus: ”Yksi yläpäävissy, kiitos!”

Koskenkorvan kylä ei ole koolla pilattu, asukkaita on noin 2100. Avautuva näkymä on maaseutumaista, tasaista peltoaukeaa.

”Ei vaan lakiaa, onhan meillä Santavuori”, kuittasivat paikalliset naureskellen vuosituhannen alun keskustelut EU-vuoristotuista. Toden totta, näkyvimmät maamerkit ovat läheinen Santavuori sekä Koskenkorvan tehtaat.

Mikael Karttusen johdolla haimme Santavuoren metsistä omat cocktail-aineksemme.

Cocktailit saiva oman luonteensa  itse metsästä kerätyistä aineksista: puolukoista, mustikoista, variksenmarjoista ja koivunlehdistä. Sienten käyttö oli kielletty!

Santavuori kohoaa 145 metriä merenpinnan yläpuolelle. Nyppylällä on myös lukunsa Suomen historiassa, sillä täällä käytiin nuijasodan Santavuoren taistelu 1597, joka päättyi kapinallisten nuijamiesten tappioon.

Cocktaileita arvioitaessa paitsi maku, myös juoman ulkonäkö ja esillepano arvosteltiin.

Maisemat ovat komiat, mutta Santavuorella ei tarvitse muistella vain historiallista menneisyyttä. Tästä ajasta kertoo vahvasti tuulivoimapuisto ja 17 tuulivoimalaa, jotka jauhavat sähköä 150 000 MWh vuodessa.

Koskenkorva maistuu Elmerille ja Saanalle

Seuraavaksi meitä kuljettava bussi parkeeraa ohrapellon laitaan. Pellossa kasvaa Elmeriä. Toinen Koskenkorvassa käytetty ohralajike on Saana.

”Elmeri on kovan luokan monitahoinen, erittäin satoisa ohra.Korkean tärkkelyspitoisuuden ja ison jyväkoon ansiosta Elmeri on hyväksytty myös Altian tärkkelysohran sopimuslajikkeeksi”, meille kerrotaan, kun valmistaudumme ikuistettaviksi Elmeri-pellossa.

Suomalainen ohra varastoidaan usein viljelijän omalla tilalla. Se antaa mahdollisuuden jäljittää käytetyn raaka-aineen alkuperän ja parhaimmillaan jopa pellolla suoritetut viljelytoimet.

Elokuun 24.päivänä ohran hinta on 137,00 €/tonni toimitettuna Koskenkorvalle. Yhteen viljarekkaan mahtuu ohraa sellaiset viisi tonnia.

Koskenkorvan tehtaat edustavat kerroksellista arkkitehtuuria

Peltokokemuksen jälkeen matka jatkuu tislaamokierrokselle. Tupakanpoltto on täällä ehdottomasti kielletty, joten osa porukan kessuttelijoista joutui tumppaamaan nautintonsa välittömästi. Alkoholi kun on helposti syttyvää!

Tehdasaluetta tarkastellessa näkyy selkeästi eri aikakaudet joilloin tilat on rakennettu, 30-luvun funkkistyyli kohtaa 70-luvun tehdasrakentamisen. Museoviraston mukaan Koskenkorvan tehtaat muodostavat 1930- ja 1970-luvun rakennusryhmineen autenttisen ja alkuperäisessä käytössään olevan, korkeatasoista teollisuusarkkitehtuuria edustavan, ajallisesti kerroksellisen kokonaisuuden.

Tuotantopäälikkö Arttu Kivi kierrätti vieraat tislaamossa ja tehdasalueella.

Oy Alkoholiliike Ab teki päätöksen Koskenkorvan tehtaan perustamisesta 1938, ja tehtaan rakentaminen aloitettiin seuraavana vuonna. Ilmajoen lisäksi muitakin paikkakuntia oli ehdolla tehtaan sijoittamiseksi, mutta läntinen Suomi oli tuolloin poliittisista syistä etusijalla. Alue oli lisäksi perunantuotannon kannalta otollinen viinatehtaalle. Tehtaan sijoittumisen edellytys oli myös Suupohjan rata, joka oli valmistunut 1913. Koskenkorvan tehdas valmistui 1940 Erkki Huttusen suunnittelemana, mutta tuotanto käynnistyi vasta sodan jälkeen 1945.

Viljan käyttö raaka-aineena alkoi kuitenkin yleistyä 1950-luvulla. Niinpä laitteistoja ryhdyttiin muokkaamaan paremmin viljankäsittelyyn sopiviksi; rakennettiin uusia varastoja, jotka varustettiin viljan puhdistuslaitteilla ja myllyillä. Vuonna 1953 lanseeratun Koskenkorva Viinan raaka-aine muuttui 1963 perunasta ohraksi.

Nyt Altian Koskenkorvan tehtaan ainoa raaka-aine on suomalainen ohra. Vuosittain tehdas käyttää lähes 200 miljoonaa kiloa kotimaista ohraa, mikä on noin 15 prosenttia Suomen koko ohrasadosta ja yli 30 prosenttia kauppaan tulevasta ohrasta.

”Käyttämämme ohra tulee 150 kilometrin säteeltä ja joka päivä tuosta portista ajaa sisään 17 ohrarekkaa. Sopimusviljelijät ovat raaka-ainehankintamme perusta”, kertoo tuotantopäällikkö Arttu Kivi ja osoittaa pääporttia. ”Suomalainen ohra hyödynnetään tehtaallamme täysin.”

Tehdas tuottaa paitsi viljaviinaa, myös tärkkelystä, eläinrehujen raaka-ainetta ja hiilidioksidia Altian omaan käyttöön sekä Altian asiakkaille. Koskenkorvan tehdas on Pohjoismaiden suurin tärkkelystehdas ja maailman ainoa ohratärkkelyksen tuottaja.

”20 000 etanolitonnin lisäksi ohrasta syntyy määrällisesti vielä enemmän muita tuotteita: 80 000 tonnia mäskipohjaista liemirehua sikaloille, 20 000 tonnia hiilidioksidia AGA-yhtiölle sekä 60 000 tonnia tärkkelystä paperiteollisuudelle.”

Tislaamokierroksella näemme lähinnä putkia ja pannuja. Ihmisiä tuotantotiloissa ei juuri näe.

”Tuotanto tapahtuu katkeamattomassa kaksivuoroprosessissa, 350 päivänä vuodessa. Omaa henkilökuntaa on 50, minkä lisäksi ulkoistetuissa tukipalveluissa, kuten kunnossapito ja höyryntuotannossa, työskentelee noin 30 henkilöä” Kivi kertoo tehtaalla työskentelevästä henkilökunnasta.

Olette syrämmellisesti tervetulleita Koskenkorvan kotia!

Nyt alkaa jo nälkä kurnia suolissa ja on aika vaihtaa vapaalle. Bussimme kaartaa Koskenkorvan Trahteerin pihaan, jonka yhteydessä toimii myös Koskenkorva Museo.

Koskenkorva Museosta on suora putki Koskenkorvan tehtaalle. Vaarallinen hana!

 ”Tervetuloa Koskenkorvan kotiin”, isäntä Martti Koskenkorva toivottaa astuessamme sisään museon ovista. Nyt ei olla komiaa ihan vain lämpimiksi, sillä Suomi 100 -juhlan kunniaksi tehty Koskenkorva Sata -juhlajuoman ideat ja ainekset ovat poikineet tästä museosta ja Könnin suvun salaisesta reseptistä. Satasen valmistukseen käytetty Elmeri-ohra tulee museon viereiseltä pellolta ja pullossa komeilee tietenkin Martti Koskenkorvan kuva. Mies on kuvattu pohjalaisessa kansallispuvussa ohrapeltojensa keskellä. Suvun resepti on Altialla ainoastaan lainassa, sillä juhlavuoden tuote poistuu markkinoilta vuoden vaihteessa.

Koskenkorva Museo on auki tilauksesta talvikaudella 2017-2018. Museossa on A-oikeudet ja erittäin laaja valikoima naapuritehtaan tuotteita.

Savusauna oli ulkolaisille elämys

Illan aikana nautimme buffet-pöydän herkuista, joiden valmistamiseen oli käytetty paikallisia raaka-aineita. Vähän jokaiseen pöydässä olleeseen ruokaan on lorahtanut mausteeksi naapuritehtaan tuotteita. Erityiset suomalaiset kalaruoat näyttivät maistuvan välimerellisestä ruokakulttuurista tulevienkin suissa. Uskon, että  vieressäni istunut espanjalainen herra ei ollut pelkästään kohtelias, sillä hän kävi santsaamassa kalapöydän antimia vielä pääruoan jälkeenkin.

Ja kun Suomessa ollaan, vieraat viedään tietty saunaan! Tällä kertaa ei tarvinnut ihan nakkena olla, vaan kaikille saunojille jaettiin persoonalliset saunomisasut, joista Trahteeri on tunnettu.

Ja kun ilottelevaa menoa seurasi, savusauna kaikkine tykötarpeineen suomalaisessa kesäillassa oli monelle ulkomaalaiselle riemastuttava kokemus. Suomalaiset tosin vain piipahtivat saunassa, sillä eihän nuo ulkomaan elävät kunnon löylyjä kestäneet ja vedenheitossa piti olla kohtelias! Tällä reissulla ei pulahdettu Kyröjokeen, vaan halukkaat pääsivät vilvoittelemaan ulkoaltaaseen tai vaihtoehtoisesti kirmailemaan rypsipellossa. Molemmilla tyyleillä oli kannattajansa!

Koskenkorva Village Experience oli elämys, jonka koettuani koin taas ylpeyttä suomalaisuudestani. Kyllä meilläkin osataan!

Terveisin Blonditiina

Ps. Lue myös

Ruokaprovinsissa kaikki on komiaa eli ruokamatka Etelä-Pohjanmaalle

Kyrössä uskotaan rukiin voimaan

Instagram

  • Mummon salaatti on kesäruokien klassikko! Kuva kirjasta Klassikkoruokia - reseptit ja tarinat. #klassikkoruoka #otavankirjat #kesäruoka #seasonalfood #summerfood #grandmassallad #finnishfood
  • Hellepäivän sikailua! #maatiaispossu #herrasnellman #korianteripossu #duunii
  • Vanhanajan kesäkeitto - ihan parasta helleruokaa! Lusikkalautasen taiteili @marjuttuominen #seasonalfood #summersoup #summerfood #localfood #classicfood #finnishfood #heatwave🔥 #visitfinland
  • Kesäbreku! #seasonalfood #breakfast #heatwave #summerinfinland #rasberries #suttinen
  • Anne + Sanna = 90 years! Mamas with our kids! #friendship  #birthdaygirls #love #yearsgoby #kids
  • Gininen hetki Pälkäneellä! #chefandchevaliers #ginoclock #gingin
  • Mitä mä Malagas, viihdyn hiton hyvin himas... #gasellit #suomenkesä❤️

blonditiina

Keskustelu

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.