Valtakunnallinen perunaviikko: Monipuolinen peruna hurmaa
Helmikuussa viikolla 7 vietetään Valtakunnallista perunaviikkoa. Olkoon tämä postaus rakkaudentunnustukseni perunalle, kun ystävänpäiväkin osuu samalle viikolle!
Jos pitäisi valita yksi ruoka-aine, jota pitäisi syödä vaikkapa kuukauden ajan, valitsisin todennäköisesti perunan. Peruna on yksi parhaista ruoanvalmistuksen raaka-aineista, jonka tiedän.
Peruna oli pitkään boikotissa, mutta nyt uskotaan taas perunan comebackiin kun karppausbuumikin on laantunut. Perunan puolesta puhuu terveellisyyden lisäksi sen pieni hiilijalanjälki. Ekologista, halpaa ja monikäyttöistä lähiruokaa on tarjolla joka ruokakaupassa. Peruna on siis back to basics – eli perusjuttu. Tässä tilanteessa jossa maailma nyt makaa, perunastahan pitäisi tehdä oikea megatrendi. Ja pottu, jos mikä, ansaitsi sen!
Mikään perunan kilpailijoista kun ei ole yhtä monikäyttöinen ruoanlaitossa. Peruna on sitä paitsi terveellinen syötävä, jos sitä vertaa valkoiseen riisiin, pastaan tai noodeleihin. Peruna on edelleen suomalaisten miesten tärkein C-vitamiinin lähde ja tämän lisäksi se sisältää joukon muita ravintoaineita ekologisessa pakkauksessa.
Kiinalaisia potuttaa
Minulle oli yllätys, että lähes puolet maailman perunasadosta syödään Aasiassa. Riisipuikkojaan kilistelevä Kiina on maailman suurin perunantuottaja! Koska väkeä on paljon, kulutus henkiloä kohden on kuitenkin vain alle 30 kiloa vuodessa, kun me pistelemme pottuja sellaisen 60 kiloa vuodessa.Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa perunan kulutus kasvaa nyt voimakkaasti. Kiinalaiset nuoret pitävät perunaa trendikkäämpänä kuin riisiä.
Lajikkeella on väliä
Kaikki perunat eivät ole samanlaisia – eivät läheskään. Perunakin on merkkituote. Van Gogh, Timo, Siikli, Nicola ja Rosamunda ovat monelle tuttuja perunalajikkeita, mutta Suomessa viljellään peräti noin 60 perunalajiketta.
Myös perunalla on trendinsä. Nyt se tarkoittaa noususuhdannetta perunan pienikokoisille, kuhmuraisille alkuperäislajikkeille. Suomessa Blue Kongo ja Kainuun musta ovat lähellä alkuperäislajiketta.
Perunalla voidaan myös hifistellä ja sen tiimoilta voidaan järjestää vaikka tastingeja! Myrskylässä sijaitseva Gobbas Gård viljelee useita gourmetlajikketta ja sekä vanhoja lajikkeita, joiden siemenperunat ovat kotoisin Pohjoismaisesta geenipankista. Gobbaksen valikoimasta löytyy erilaisia valkoisia, keltaisia, oransseja, punaisia, sinisiä ja jopa kaksivärisiä perunoita. Esimerkiksi parsaperuna on tunnettu jo 1700-luvulla, ja se on ranskalaisten huippukokkien arvostama perunalajike, jota tarjoillaan Michelin tähditetyissä ravintoloissa
”Suomessa voidaan aivan hyvin gourmeilla perunalla, jota on viljelty maassamme jo 1600-luvulta lähtien”, Gobbas Gårdin emäntä Aira Sevón toteaa. Aloituskuvan sydänperunatkin ovat kotoisin Gobbas Gårdin perunapelloilta, mutta sydämenmallisena ne syntyvät vain luonnon, ei viljelijän tahdosta!
Gobbas Gårdissa viljellään monia vanhoja perunalajikkeita.
Lajike valmistettavan ruoan mukaan
Onnistuneen perunaruoan lähtökohta on oikean perunalajikkeen valinta. Hyvänkin safkan saattaa pilata laadultaan sopimaton tai huono peruna. Väärien lajikkeiden käytöstä kertovat liisterimuusi tai keitettäessä hajonneet annosperunat tai vetinen, läpikuultava varhaisperuna salaatissa.
Jos et jaksa opetella perunoita lajike kerrallaan, opettele liikennevalokoodi kaupassa pottuja valitessasi. Vihreät eli kiinteämaltoiset lajikkeet sopivat salaatteihin, laatikoihin ja keittoihin. Punaiset eli jauhoiset lajikkeet taas paremmin muusiksi, uuniperunoiksi ja leivontaan. Keltaiset ovat yleisperunoita, joita voi käyttää lähes kaikkeen.
Vielä muutama vuosikymmen sitten peruna oli perusaines lähes jokaisella aterialla. Perunan suosio on laskenut hiljakseen vuosi vuodelta. Syy ei ole varsinaisesti itse perunassa, vaan siinä, että lautaselle pyrkii paljon muutakin. Moni kiireinen kotikokki väittää, että pastasta ja riisistä saa valmista paljon nopeammin kuin perunasta. Se ei oikeastaan pidä paikkaansa. Perunakattila ei kiehuessaan vaadi kokilta mitään toimenpiteitä ja sen 20-30 minuuttia voi tehdä muita ruoanvalmistustöitä.
Klassikkoruoka: Hasselbackan perunat
Tarjoa Hasselbackan perunoita vaikkapa lihamurekkeen kaverina.
Vain mielikuvitus on rajana
Mutta ei peruna tarkoita vain keitettyä peruspottua. Kaukana siitä! Perunaahan voi tunkea lähes mihin tahansa ruokaan ja sen ympärille voi kehittää vaikka syksyiset Perunakellarin pidot. Omissa juhlissani buffapöydässä on usein ollut tarjolla lämmintä veneperunasalaattia. Se on mitä mainioin lisäke lähes mille tahansa mille perinteinen perunasalaattikin. Poikani ylioppilasjuhlissa siitä tuli nuoriso-osaston suursuosikki, jonka ohjetta vongattiin useasti juhlien jälkeenkin. Laitan sen nyt tähän kaikkien perunafanien iloksi.
Veneperunasalaatti on mitä mainioin grillatun lihan tai kylmän paahtopaistin kaveri.
Perunan käytössä vain mielikuvitus on rajana. Tähän aiheeseen voidaan palata vaikka kuinka monta kertaa! Eikä potuta yhtään… tai siis… potuttaa. Terveisin Blonditiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Valtakunnallinen perunaviikko: Monipuolinen peruna hurmaa