Ihmiset

Riittämättömyyden tunteesta kärsinyt laulaja Marion Rung: ”Terapia auttoi ymmärtämään syitä epävarmuudelle”

Laulaja Marion Rung kärsi vuosikymmeniä heikosta itsetunnosta ja koki, että hän ei riitä. Hän joutui opettelemaan, miten pitää puoliaan ja olla kiltti oikealla tavalla.

Ovenpielessä oikealla puolella on pieni kotelo. Se on juutalaisten mezuza, esine, joka tuo turvaa asukkaille ja muistuttaa Jumalan rakastamisesta. Sen sisällä on Tooran eli Raamatun Mooseksen kirjojen jakeita.

Laulaja Marion Rungin, 72, kerrostalokodin seinillä ja hyllyillä näkyy elettyä elämää. On Emma-patsas ja pitkä rivi kultalevyjä, mutta myös sukulaisten kuvia ja juutalaisuudesta kertovia esineitä, kuten seitsenhaarainen kynttilänjalka menora.

Marionille itsensä kehittäminen on ollut aina tärkeää, mutta nyt seitsemän­kymppisenä myös omat juuret ja niiden merkitys ovat mielessä aivan uudella tavalla. Menneisyyden käsittely on auttanut Marionia ymmärtämään omaa persoonaansa.

Miksi hänestä esimerkiksi tuntui pitkään, että hän ei riitä tai ole tarpeeksi hyvä?

Lue myös: Seela Sella haluaa olla nainen loppuun asti

Tragedia sai kyyneliin

Puolalaisen Lomzan pikkukylän kaduilla oli hiljaista. Marion kulki muutama vuosi sitten aviopuolisonsa Kalle Munckin kanssa isoäitinsä lapsuuden kulmilla ja ihmetteli, kuinka alkujaan juutalaisessa kylässä asui enää vain yksi juutalaisperhe. Murhattujen asukkaiden selvinneet jälkeläiset eivät olleet palanneet.

”Tunsin itseni surulliseksi. En mene sinne enää.”

Lapsuudessa Marion kuuli puhuttavan natseista ja juutalaisten joukkotuhosta. Holokaustia ei työnnetty maton alle, mutta ei sitä myöskään vatvottu.

Marionin isän suku on kotoisin Puolasta, äiti Rosa Manulkin suku Venäjältä. Äiti menehtyi 88-vuotiaana vuonna 2012.

”Äitini oli kuunteleva ja auttavainen. Hän neuvoi ja vaati. Hänen rehellinen ja nöyrä asenteensa tarttui minuun.”

Slaavilainen tausta näkyi Marionin lapsuudenkodissa toisaalta kaihona, toisaalta myös ilona. Koska suvussa oli muusikkoja, juhlissa soi piano ja raikasi laulu.

”Vietimme suvun kesken juutalaisia perinnejuhlia. Siinä sukurakkaudessa oli jotakin aivan ihanaa.”

Muistot ovat täynnä tuoksuja ja ääniä: parfyymeja, tupakkaa, iloista kikatusta. Niitä aikoja Marion kaipaa.

Äitipuoli teineille

Suuret sukujuhlat ovat menneisyyttä. Marionin sisaret Ilana ja Marina asuvat perheineen kaukana.

”Vietämme joitakin juutalaisia pyhiä Kallen kanssa. Hän on evankelisluterilainen, mutta kunnioitamme toistemme uskontoja.”

51-vuotias Kalle on Marionin aviomies ja manageri. Uusperheeseen kuuluvat myös Marionin nyt jo aikuinen tytär Nina, 36, perheineen ja Kallen lapset Thomas, 15, ja Nea, 16. Kallen vanhimmat lapset Daniel, 22 ja Michelle, 19, asuvat jo omillaan.

Perhe-elämä teini-ikäisten lasten kanssa on Marionin mukaan hyvin tavallista: kodin hoitoa ja pyykkäämistä. Silti uusperheen äidin rooliin sopeutuminen ei ollut aivan helppoa.

”Siitä oli jo niin kauan aikaa, kun olin elänyt nuoren lapsen kanssa, että olen joutunut huomioimaan nuorten näkökulmia.

”Välillä Marion on miettinyt, mitä hän voi sanoa lapsille. Saako hän ojentaa heitä jostakin sellaisesta, joista olisi aikanaan sanonut myös omalle tyttärelleen? Kalle on vastannut: totta kai voit. Ei sinun tarvitse arastella.

Ihanaa on, kun aikuistuvat nuoret yllättävät huomaavaisuudellaan. Kysyvät esimerkiksi: voinko auttaa?

Lue myös: Paula Koivuniemi: ”En tekisi tätä työtä ilman avustajaani”

Miksi en kelpaa?

Komerossa oli pimeää ja ahdasta. Marion oli vasta pikkutyttö eikä tiennyt, miksi joutui istumaan siellä tuntikausia. Mitä hän oli tehnyt? Itketti, mutta ilkeä kotiapulainen ei päästänyt häntä pois.

”Se oli traumaattinen kokemus. En edelleenkään tiedä, miksi hän teki niin.”

Pian tapauksen jälkeen kotiapulainen joutui lähtemään perheestä, mutta Marion ei unohtanut kokemaansa. Hän oli herkkä ja kuuliainen lapsi, joka totteli kiltisti vanhempiaan ja auttoi pikkusisarten hoidossa ja kotitöissä.

”Minuun jäi pysyvästi jälki, jonkinlainen tunne siitä, että en kelpaa.”

Marionin äiti Rosa oli ollut laulajatar, taiteilijanimellään Rosie Andrew. Ura oli katkennut sodan ja perheelle omistautumisen vuoksi.

Marion eli lapsuutta aikana, jolloin lasten tehtävä oli usein täyttää vanhempien toiveita. Suhde vanhempiin oli hyvä, mutta kotona piti olla kiltti ja kaunis käyttäytyä hyvin.

”Vanhemmat pitivät kyllä huolta, mutta minulla ei ollut henkisesti kovin syvällistä suhdetta heistä kumpaankaan.”

Kun Marionista tuli tähti, äiti ikään kuin eli omaa uraansa Marionin kautta. Siltä se ainakin tuntui.

Aikuisena Marion on pystynyt työstämään häpeän ja riittämättömyyden tunteitaan. Hän kävi viisi vuotta analyyttisessa psykoterapiassa 1990-luvulla.

”Olin pitkään kovin epävarma itsestäni. Terapia auttoi ymmärtämään syitä sille.”

Luit lyhennelmän Kotilieden jutusta, jossa Marion Rung pohtii omia juutalaisia juuriaan, hengellisyyttä ja rooliaan uusperheen äitinä. Voit lukea koko jutun Kotilieden numerosta 25/2018. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus!