Aleksi, 27, on myynyt joulukuusia kymmenvuotiaasta asti – tilipäivä on kerran vuodessa: ”Olen vain jotenkin hurahtanut tähän”
Noin 300 suomalaisen kodin joulukuuset kasvavat Hyvinkäällä kahden hehtaarin alueella. Jo kolmannen polven kuusiyrittäjällä Aleksi Toikalla, 27, on suuret suunnitelmat toiminnan kasvattamiseksi.
”Käänny siitä navigaattorin osoittamasta paikasta vasemmalle ja aja tien päähän. Tämä paikka on katsos ihan metsässä”, joulukuusiyrittäjä Aleksi Toikka neuvoo puhelimessa.
Perillä avautuu näkymä laakealle alueelle, jossa kasvaa satoja – Aleksin arvion mukaan jopa tuhansia – kuusia. Jokainen kuusi näyttää liki täydelliseltä joulukuuselta: tuuhealta ja symmetriseltä.
Aleksin yritys Aksun joulukuuset myy joulukuusia verkkosivuillaan ja ruokakauppojen edustoilla. Kuusen saa myös tulla itse kaatamaan paikan päältä. Kun kuusi on kaadettu, pääsee nauttimaan kodan lämmössä makkara- ja glögitarjoiluista. Tämä on mukava päiväohjelma esimerkiksi lapsiperheelle.
”Kun suuri osa ihmisistä vielä asui maaseudulla, he saattoivat hakea kuusen omasta metsästään tai naapuriltaan. Nyt kaupunkilaiset kaipaavat tällaista kokemusta. Se on trendi, joka nostaa päätään.”
Aleksi on myynyt kuusia kymmenvuotiaasta saakka
”Minä olen paikan omistaja!” huudahtaa mies kuusifarmilla vierailevalle toimittajalle.
Aleksin isä Hannu Toikka on metsämies, joka on perinyt 16 hehtaarin metsäalueen isältään. Hän oli se, joka keksi alkaa myydä kuusia vuonna 1981 ollessaan 23-vuotias.
”Täällä kävi yksi isän kaveri, joka sanoi, että onpa hyvän näköinen kuusi, mikset myisi sitä. Siitä isä sai idean lähteä myymään kuusia Nurmijärvelle Klaukkalan”, Aleksi kertoo.
Myös Aleksin setä Matti Toikka ja isoisä Seppo Toikka innostuivat hommasta. Parhaimmillaan Toikan perheen kuusia myytiin kahdeksassa paikassa, Klaukkalan lisäksi muun muassa Hakaniemen torilla ja Töölöntorilla.
Aleksin kolme siskoa eivät kiinnostuneet kuusista, toisin kuin Aleksi, joka oli innokkaana mukana myymässä jo kymmenvuotiaana. 12-vuotiaana Aleksi ehdotti isälleen kuusien kasvatusta. Taimesta kasvattamalla kuusista saisi kauniimpia. Kun istuttaisi säännöllisesti uutta, kuusia olisi aina tarjolla.
Nyt Aleksin isoisä ja setä ovat jo edesmenneet, ja toimintaa pyörittävät Aleksi ja hänen isänsä.
Aleksin haaveena on kasvattaa toimintaa
Aleksin vanhimmat kuuset ovat kymmenvuotiaita ja noin kaksimetrisiä. Kuusen elinaikana Aleksi leikkaa kuusia ja käyttää tuhkaa myyrien karkoitukseen ja kuusien lannoitukseen. Kastelu on tarpeen vain äärimmäisen kuivina kesinä.
”Käyn täällä melkein ympäri vuoden, mutta heinäkuun helteissä en tule hyttysten syötäväksi.”
Aleksi on kouluttautunut matkailualalle ja työskennellyt muun muassa Uudessa-Seelannissa, Norjassa ja Rukalla. Joulusesongin ulkopuolella Aleksi tekeekin muuta työtä. Hän on ollut esimerkiksi kesätöissä rautakaupassa ja varastoilla.
Aksun joulukuusien toimintaa täytyisi kasvattaa, jotta siitä riittäisi kunnollisiin vuosituloihin. Suomessa on Suomen luonnon artikkelin mukaan noin viisisataa kuusenkasvattajaa, joista vain osa saa täyden elantonsa joulukuusista. Monille joulukuuset tuovat lisätuloa muun maa- tai metsätaloustoiminnan ohella.
”Tässä mittakaavassa tällä ei elä. Mutta jos vähän kasvattaisin kuusien määrää ja kehittäisin toimintaa, se voisi olla mahdollista.”
Haaveena onkin kehittää Aksun joulukuusista kokonaisvaltaisempi elämys. Makkara- ja glögitarjoilut ovat vasta alkua.
”Haluaisin, että täällä olisi aktiviteetteja joulun jälkeenkin. Tämä on 16 hehtaarin alue, josta vain parissa hehtaarissa on kuusia. Olisi tilaa rakentaa vaikkapa pari mökkiä ja luontopolku. Aika näyttää.”
Aleksi kertoo videolla kolme vinkkiä joulukuusen hankkijalle:
Ihmisistä on tullut laatutietoisempia
Aleksin isoisä tunnettiin räiskyvänä ja äkkipikaisena persoonana. Aleksin äiti on kertonut isoisän kerran kaataneen kotipihan kuusiaidan matalaksi, kun kuuset olivat loppuneet metsästä kesken. Kun ostajia kerran oli, oli kuusia löydettävä. Tarina naurattaa Aleksia edelleen.
”Kyllä äiti sitä vissiin kauhulla katseli”, Aleksi nauraa.
Nykyään kuusiaidan ahtaasti kasvanut kuusi ei kelpaisi juuri kellekään. Ihmisillä on kovat vaatimukset kuusen ulkonäön suhteen. Kuusen täytyy olla käytännössä virheetön.
Moni muukin seikka on vuosikymmenien aikana muuttunut. Vielä 1980-luvulla Aleksin isä vaihtoi kuusia muun muassa CD-levyihin ja puhelimiin. Nykyään kukaan ei enää ehdota vaihtokauppoja, ja tinkiminenkin on hyvin harvinaista.
Suuri muutos on myös se, että kuusien myyntipaikat ovat siirtyneet toreilta ruokakauppojen pihoille ja verkkoon.
”Emme ole enää 1990-luvun jälkeen myyneet kuusia Helsingissä. Kulut nousevat niin korkeiksi, kun pitää maksaa myyjästä ja myyntipaikasta. Töölöntorilla yksi myyntipaikka maksoi tänä vuonna 9700 euroa puolestatoista viikosta.”
Tilipäivä kerran vuodessa
Yksi sana, joka toistuu Aleksin puheessa usein on intohimo. Sitä kuuset Aleksille ovat.
”Olen vain jotenkin hurahtanut tähän. Tykkään tehdä töitä ulkona, ja asiakkaatkin ovat aina hyvällä päällä. Teen tätä rakkaudesta lajiin”, Aleksi kuvailee.
Homma vaatii kuitenkin Aleksin mukaan ”oman luonteensa”. Joulun alla Aleksi tekee noin 12-tuntisia päiviä viikonloppuja myöden. Aleksi vastailee asiakkaiden kysymyksiin, markkinoi somessa, myy päivät kuusia kasvatuspaikalla ja vie iltaisin verkkotilauksia asiakkaiden koteihin.
Erityistä stressiä aiheuttaa rahallinen puoli. Joulukuusiyrittäjän tilipäivä on käytännössä kerran vuodessa, usein lauantaina ennen jouluaattoa. Jopa 70 prosenttia koko vuoden myynnistä tapahtuu kyseisenä päivänä.
”Kun raha tulee pelkästään joulun aikaan, loppuvuosi on stressaava. Kauppaa pitää tulla.”
Ennen vanhaan aatonaatto oli vilkas myyntipäivä. Aksun joulukuusissa se on kuitenkin nykyään hyvin hiljainen. Silloin Aleksi päättää vuoden urakan ja tarttuu taskulamppuun. Vielä on nimittäin yksi kuusi hakematta: se oma.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Aleksi, 27, on myynyt joulukuusia kymmenvuotiaasta asti – tilipäivä on kerran vuodessa: ”Olen vain jotenkin hurahtanut tähän”