Ensin tuli vesivahinko, sitten löytyi lattiasieni – Elina ja Tomi pitävät pään kylmänä unelmiensa rappiotalossa
Elina ja Tomi Huhtala muuttivat lastensa ja koiriensa kanssa Rovaniemeltä Kangasalle. Unelmien koti löytyi huonokuntoisesta hirsitalosta, jossa riittää haastetta vuosikausiksi. ”Kai jotkut pitävät meitä ihan hoopoina, kun me tämmöiseen hommaan lähdettiin”, pariskunta miettii.
Isolta tieltä oikealle ja sitten taas oikealle. Kapeaa maalaistietä körötellessä ohi vilahtaa peltomaisemaa, korkeaa koivikkoa ja punainen riihi. Viimeisen mutkan jälkeen ollaankin jo perillä suuren, rapistuneen hirsitalon pihassa.
Vielä reilut neljä vuotta sitten Elina ja Tomi Huhtala sekä perheen pojat Peetu ja Veeti asuivat Rovaniemellä mutta olivat uuden edessä. Rakennustekniikan insinööriksi valmistunut Elina lopetteli vanhempain- vapaataan, ja kuorma-autonkuljettajana työskennellyt Tomi oli vaihtamassa alaa sairausloman ja uudelleenkoulutuksen jälkeen.
Elina haki ja pääsi työvoimatoimiston järjestämään monialaisen tekniikan työnjohtajakoulutukseen, johon kuului kolmen kuukauden työharjoittelu. Mieleen tuli ajatus, että Rovaniemi oli tarjonnut nuorelle perheelle sen mitä tarjottavana oli. Oli aika vaihtaa maisemaa.
”Kirjoitin googleen: Työnjohtajan harjoittelupaikka Pirkanmaa”, Elina muistelee.
Paikka löytyikin nopeasti ja niin koko perhe muutti Pirkanmaalle Toijalaan ensin vuokralle rivitaloon ja sieltä myöhemmin vanhaan rintamamiestaloon.
Talo oli aikamoisen hyvä torilöytö
Tomi bongasi Kangasalla sijaitsevan, 1870-luvulla rakennetun talovanhuksen netistä kesällä vuonna 2022.
Vaikka yhdessä kunnostettu rintamamiestalo oli ihana ja omannäköinen, Elina ja Tomi eivät kokeneet talon antavan kyllin lämmintä, kodinomaista halausta, kun he töiden jälkeen saapuivat kotiin. He kaipasivat myös maaseudun rauhaa, enemmän tilaa ja suurempaa pihaa eläimille temmeltää ja pojille leikkiä.
Muita taloja Huhtalat eivät käyneet katsomassakaan, sillä sopivan hintaisia näin suuria rakennuksia on harvoin tarjolla.
Näyttöpäivänä talon pihalla oli paljon autoja, kiinnostuneita oli siis muitakin. Muutamat paikkaa katsomaan tulleet kääntyivät kuitenkin jo ovella pois. Eräs ostajaehdokas oli miettinyt jopa talon purkamista.
Huhtalan perhettä talon huono kunto ei säikäyttänyt, vaan he viipyivät paikalla vielä, kun muut olivat jo lähteneet.
”Kiersimme talon ja pihan rakennukset kunnolla läpi. Näimme kyllä tämän remontoinnin tarpeen ja laskimme päässämme, mitä mikäkin maksaisi”, Tomi muistelee.
Rahareikien lisäksi Huhtalat näkivät paljon muutakin – mahdollisuuksia! Tomi harrastaa musiikkia ja vanhoja autoja, ja Elina käsitöitä, joten harrastuksille tässä talossa tulisi olemaan tilaa. Suuressa tuvassa oli leivinuuni ja pojatkin saisivat omat huoneet.
”Ei kai kukaan oikeastaan tarvitse näin isoa taloa, mutta tämä onkin tunnejuttu. Talo tuntui heti kodilta sydämessä asti, neliöistä viis”, Tomi sanoo.
Peukalo putkessa pelasti tilanteen
Elina ja Tomi muistelevat, kuinka he asuivat ensimmäiset kuukaudet talon suuressa tuvassa mikroruokaa syöden. Talossa oli paljon edellisten asukkaiden tavaraa ja hiirien jätöksiä, joiden siivoamisessa meni oma aikansa.
Katto vuoti ja osa hirsistä paljastui lahoiksi. Huhtalat miettivät, että jos talo olisi ollut vielä hetkenkin ilman huolenpitoa, työmäärä olisi muodostunut ehkä mahdottomaksi.
Kaikki remontissa ei todellakaan mennyt kuin Strömsössä. Eräänä päivänä, kun sukulaiset tulivat vierailulle, keittiön vesiputki alkoi vuotaa. Elina piti peukalolla putken reikää suljettuna ja Tomi kiirehti sulkemaan veden tuloa. Putkia tutkiessa löytyi vesivahinko, jonka vuoksi keittiöstä purettiin ja uusittiin useampi metri lattiaa. Viimeisin haaste on talosta löytynyt ei-toivottu vieras, lattiasieni.
”Aloitimme sienen hävittämisen siten, että olemme puhdistaneet alapohjaa roinasta, ohjanneet kaadot talosta poispäin sekä lisätty alapohjan tuuletusta pitämällä kaikki luukut auki. Kunhan kevät koittaa ja lumet sulaa, jatkamme pihahommia. Mikäli tämä ei taltuta sientä, keksimme uuden toimintasuunnitelman sen häätämiseksi.”
”Kai jotkut pitävät meitä ihan hoopoina, kun me tämmöiseen hommaan lähdettiin”, Elina ja Tomi miettivät.
Samalla läsnä on kuitenkin rauha ja varmuus. Alun remonttiväsähdyksestä oppineina he elävät arkea remontin keskellä ja aikovat tehdä talosta hötkyilemättä juuri heidän perheelleen sopivan kodin.
”Tulemme olemaan tässä lopun elämämme, pojat kasvavat täällä ja muuttavat täältä omilleen, joten meillä on kyllä aikaa tehdä talo valmiiksi”, Elina ja Tomi vakuuttavat.
Yllätysvierailu valotti talon historiaa
Elina ja Tomi ovat olleet erittäin kiinnostuneita talonsa historiasta. Olikin todella iloinen yllätys, kun erään aiemman asukkaan tyttärentytär otti heihin yhteyttä.
Viime kesänä pihaan ajoi auto, josta nousi kuusi sisarusta, jolle talo oli tuttu. Yläkerran huoneen paneelit ja tuvan pitkän pöydän ääressä syödyt yhteiset ateriahetket palasivat mieleen. Talossa on aikoinaan asunut useampi sukupolvi. Tilanne oli koskettava.
Huhtalat saivat kuulla myös, että yhdelle talon edelliselle asukkaalle on myönnetty 1940-luvulla palkinto erinomaisesta tilanpidosta. Metsät, tilukset ja talo olivat aina tip top -kunnossa. Kunniakirjassa oli presidentin allekirjoitus.
Elinan haaveissa on eläinten vanhainkoti
Elina ja Tomi ovat kotiutuneet hyvin Pirkanmaalle ja maaseudulle, joka tarjoaa turvallisen kasvuympäristön pojille. Heidän mielestään muutto todellakin kannatti, vaikka moni olikin sitä mieltä, että he palaavat vielä maitojunalla pohjoiseen.
Tomi on mukana valmistamassa metsäkoneiden prototyyppejä. Elina on jatkanut opintojaan ja valmistui muutama kuukausi sitten rakennustekniikan insinööriksi (ylempi AMK). Hän toimii tällä hetkellä projekti-insinöörinä, mutta haaveilee perustavansa joskus tilalle eläinten vanhainkodin.
”Olemme kotiutuneet tänne tosi hyvin. Täällä on kaikkea sitä mitä haluamme ja ikävän tullen pohjoiseen pääsee kyllä kyläilemään”, Elina Tomi miettivät.
Tulevaisuus näyttää siis valoisalta ja rauhalliselta. Talon suhteen perheellä on paljon suunnitelmia ja niitä he toteuttavat pikkuhiljaa eteenpäin.
Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 2/2024.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Ensin tuli vesivahinko, sitten löytyi lattiasieni – Elina ja Tomi pitävät pään kylmänä unelmiensa rappiotalossa