Tarinat

Heikin pelloilla kasvaa tuhansia joulukuusia – koristeisiin hän käyttää 40 000 kiloa havuja!

Joulukuusia kasvattava Heikki Puputti valmistelee meille joulua ympäri vuoden. Joulupuuta trimmataan ja hoidetaan melkein kymmenen vuotta ennen kuin se päätyy hetken iloksi olohuoneisiimme. Käsityönä valmistettavaa havuköynnöstä syntyy monta kilometriä.

Euralainen kuusenkasvattaja Heikki Puputti, 58, myi ensimmäisen joulukuusensa vuonna 1994. Tällä hetkellä Heikin ja hänen yhtiökumppaninsa yrityksellä Havupuulla on metsäkuusi- ja serbiankuusiviljelmiä yhteensä 30 hehtaaria.

”Joulukuusten kasvatus on ympärivuotista työtä. ­Keväällä istutamme tuhansia uusia taimia kuusiksi ja havuiksi ja kuuset saavat lannoitteen”, Heikki kertoo.

Muotoleikkauksia tehdään ympäri vuoden, pää­asiassa keväällä. Kuusi kasvaa hurjaa vauhtia, joten pituuskasvua on hillittävä latvaa leikkaamalla. Tuuheutta ja sopusuhtaisuutta saa muotoilemalla sivuoksia. Jos kuusessa on aukkopaikkoja, ne voi yrittää häivyttää taivuttelemalla ­oksia. Leikkaukset tehdään käsin saksilla, jotta jälki on siisti.

Kesällä päänvaivaa aiheuttaa rikkaruohojen torjunta. Työ hoidetaan pienellä traktorilla, jolla mahtuu ajamaan kuusirivistöjen välissä. Elokuussa alkavat kuusien merkkaukset. Kaadettavaksi kuusi päätyy noin 8–10 vuoden ikäisenä.

”Tilaukset tulevat pääosin elo-syyskuussa, osa jo maaliskuussa. Puiden kaataminen aloitetaan Joulupuuseuran suositusten mukaisesti neljä viikkoa ennen joulua”, Heikki sanoo.

Kaatamisen jälkeen kuuset pussitetaan, pakataan ­lavoille ja kuljetetaan jälleenmyyjille ja omille myyntipaikoil­lemme. Noutoviljelmällä ostaja voi itse kaataa halua­mansa puun. Samalla voi grillata nuotiolla makkarat ja juoda glögit. Etenkin lapsiperheet tykkäävät hakea kuusen itse.

”Havuköynnösten, -kranssien ja -pallojen valmis­ta­minen alkaa syys-lokakuun vaihteessa. Ne tehdään käsi­työnä, ­joten työhön on palkattava kymmen­kunta lisätyöntekijää. Vakituisesti meitä on vain kolme.”

Lue myös: Loviisalainen Kimmo rakastaa joulua niin paljon, että se pyörii hänen mielessään ympäri vuoden – ”Haluaisin pelastaa ­kaikki joulukoristeet”

Havuköynnöstä valmistuu monta kilometriä

”Viime vuonna käytimme koristeisiin 40 000 kiloa havuja, jotka ostamme kerääjiltä eri puolilta Suomea. Havuköynnöstä syntyy monta kilometriä. Asennamme köynnöksiä esimerkiksi Vanhaan Raumaan ja otamme ne joulun jälkeen pois”, Heikki Puputti kertoo.

Havukoriste voi säilyä kevääseen asti, jos sen ­pitää ulkona ja poissa suorasta auringonvalosta. Aurinko vie havusta värin.

Kiireisintä aikaa meillä on lokakuusta joulukuuhun, joilloin tuhannet joulukuuset valitaan ja kaadetaan ja havutuotteet tehdään. Varsinaista myyntiaikaa on vain pari viikkoa. ­Jäljelle jääneistä tuotteita tehdään energiahaketta.

”Meillä on kymmenkunta omaa myyntipaikkaa lähi­alueilla, ja jokaisella 1–2 myyjää. Osallistun itsekin myyntiin ­samalla kun vien tavaraa. Siitä saa joulutunnelmaa, kun ihmiset löytävät kauniin kuusen ja tulevat hyvälle mielelle.”

Heikin mukaan suomalaisten kuusimaku on selvästi muuttunut 30 vuoden aikana. Nykyään kuusi voi olla aiempaa pienempi, eikä sen tarvitse välttämättä yltää kattoon asti. Myös ruukkukuusien suosio kasvaa tasaisesti koko ajan.

Kuusenkasvattajan omat jouluvalmistelut hoituvat vanhan kaavan mukaan työn ohessa. Joulukuusi kotona ainakin täytyy aina olla.

Juttu on julkaistu Tehdään Joulu Maalla -lehdessä 10/2023.