Tarinat

Nähdäänkö Ähtärin pandatalossa myöhemmin karhuvauva? Kiina toivoo isopandojen lempivän

Suomeen on valikoitu arvokasta kantasukua edustavat isopandat, joiden välille toivotaan intohimoa. Miltä ne näyttävät? Katso myös video pandan poikasista!

Kun talven kylmyys vaihtuu valoon ja kevääseen, alkavat isopandojen hormonit hyrrätä. Jos olosuhteet ovat mahdollisimman lajinomaiset, saattaa käydä niin, että seurauksena on pandan poikasia. Luomulapsia on toiveissa, kun Ähtäriin saapuvat alkuvuonna 2018 snow-pandat Jín BàoBào ja Huá Bào.

Jín BàoBào tarkoittaa kullannuppua. Tämä pandakaunotar painaa 100 kiloa ja on 3,5-vuotias. Hänen sulhonsa Huá Bào on neljävuotias uros, joka painaa 110 kiloa. Húa Bào on luonteeltaan aktiivinen ja hieman uhitteleva, hänen nimensä viittaakin kiinalaiseen leopardiin.

Kiinalaiset päättivät sijoittaa suojelullisesti arvokkaan pariskunnan olosuhteisiin, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin niiden luonnollisia elinolosuhteita Sichuanin vuoristossa.

Jín BàoBào on viehkeä pandakaunotar. Kuva: Jukka Salo.

Isopanda kuhertelee keväällä

Ähtäri Zoon panda-asiantuntija Jukka Salolla on pitkä kokemus yhteistyöstä Kiinan kanssa. Hän on työskennellyt Kiinassa parikymmentä vuotta metsähankkeissa. Salo kertoo, että Suomella ja Kiinalla on yhteistyösopimus metsien hoitoon liittyen. Suomi on esimerkiksi avustanut kiinalaisia tutkijoita torjumaan eroosiota vuoristossa.

”Tämä tarjosi hyvät puitteet poliittisille neuvotteluille. Pandat saatiin Suomeen tosin tieteellisistä syistä.”

Hankkeella on Salon mukaan 20-vuotinen historia. Kaikki alkoi siitä, että kiinalaiset tutkijat pohtivat, miten arvokkaat isopandakannat saataisiin säilymään. Varsinkin vuoden 2008 maanjäristyksen jälkeen vuoristossa eläviä pandoja täytyi siirtää alemmas lämpimimmille alueille. Siellä ne eivät lisäänny niin hyvin.

Luomusti lisääntyessään isopanda tarvitsee vuodenajat. Esimerkiksi Chengdun eläintarhassa on kyllä pandapoikasia, mutta ne ovat syntyneet keinohedelmöityksellä.

Vastasyntyneitä pandan poikasia Chengdun eläintarhassa Kiinassa.

Pitkä karhututkimuksen perinne Suomen etu

Idea pandoista Suomessa syntyi Salon mukaan aikanaan, kun kiinalaiset miettivät, millä mailla voisi olla annettavaa pandojen suojelulle.

”Meillä Suomessa on hyvin samanlainen ilmasto ja pitkä karhututkimuksen perinne.”

Matkan varrrelle on mahtunut neuvotteluja ja tieteellisiä arvioita. Viimeisenä seurasivat poliittiset keskustelut, ja viime hutikuussa Suomi ja Kiina allekirjoittivat 15-vuotisen yhteistyösopimuksen jättiläispandan tutkimus- ja suojeluhankkeesta. Sen hyväksyi presidentti Xi Jinping. Nyt myös Ähtärin pandatalo on tarkastettu ja hyväksytty.

Eläintenhoitaja Anna Palmroth on tyytyväinen.

”Kiinalaiset kehuivat, että pandatalomme on paras ulkomailla.”

Liput pandataloon myynnissä

Suomessa pandojen asuintiloja on pohdittu niin, että eläimet voisivat elää mahdollisimman lajinmukaisesti. Myös ulkoilualueelle on tulossa virikkeitä ja leikkimahdollisuuksia, muun muassa kiipeilyteline.

”Jín BàoBào tykkää syödä bambuja puussa”, Kiinassa yhdessä eläinlääkäri Heini Niinimäen kanssa koulutuksessa käynyt Palmroth tietää.

Alkuvuonna Suomeen muuttavat isopandat ovat nyt karanteenissa Dujiangyanin pandakeskuksessa. Ne rokotetaan ja Suomessa ne saavat rauhassa sopeutua uuteen kotiin. Pandoja pääsee Ähtärissä katsomaan helmikuun puolesta välistä lähtien. Lippu.fi-palvelusta voi jo nyt ostaa lippuja tietylle päivälle ja kellonajalle, sillä pandataloon pääsee kerrallaan vain rajoitettu määrä vierailijoita.

 

Katso, millaista on eläinhoitajan arki Kiinassa pienten pandojen parissa!

 

Kommentoi

Kommentoi juttua: Nähdäänkö Ähtärin pandatalossa myöhemmin karhuvauva? Kiina toivoo isopandojen lempivän

Sinun täytyy kommentoidaksesi.