Olitko sinäkin Erasmus-vaihdossa ja rakastuit? Maailmassa on jo miljoona EU:n vaihto-opiskelijajärjestelmän ansiosta syntynyttä Erasmus-vauvaa

Erasmus eli EU:n vaihto-opiskelijajärjestelmä korkeakouluopiskelijoille on jo saanut aikaan tuhansia rakkaustarinoita ja miljoona vauvaa. Kaksi Erasmus-vaihdossa tavannutta paria kertoo, miten he tapasivat, rakastuivat, muuttivat yhteen ja perustivat perheen.

EU:n Erasmus-vaihto-ohjelma mahdollistaa paitsi opiskelun vieraassa maassa myös rakastumisen vaikka espanjalaiseen Pabloon tai italialaiseen Franceskaan.

Neljännes vaihto-opiskelijoista löytää nimittäin elämänkumppaninsa Erasmuksen aikana. Tämän perusteella Euroopan komissio on arvioinut, että maailmassa on noin miljoona Erasmus-opinnoissa tavanneen pariskunnan vauvaa.

Erasmus innoittaa kansainväliseen lempeen myös vaihto-opintojen jälkeen. Joka kolmannella Erasmus-vaihdossa olleella on ulkomainen kumppani.

Monikulttuurisia perheitä on Suomessa lähes neljäsosa kaikista perheistä.

Kaksi Erasmus-vaihdossa kumppaninsa tavannutta kertoo, miten rakkaus syttyi.

Lue myös: Monikulttuurinen perhe tuo haasteita joulunviettoon – näin neuvoo asiantuntija

Erasmus-opiskelijat viihtyvät usein kansainvälisissä porukoissa ja tutustuvat ihmisiin eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa.

Erasmus-opiskelijat viihtyvät usein kansainvälisissä porukoissa ja tutustuvat ihmisiin eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa.

Suklaapatukka ja suomalaiset koripalloilijat toivat yhteen

Italialainen Alice Pittacolo, 43, tapasi suomalaisen Tuomaksen Ranskan Toulousessa maaliskuussa 2000. Alice ja Tuomas asuivat samassa opiskelija-asuntolassa. Heidän ensikohtaamiseensa liittyi jännitystä.

”Kun me juttelimme ensimmäisen kerran, tarjosin Tuomakselle Bounty-suklaapatukan. Suklaa oli jo suussa, kun hän muisti, että hän on allerginen pähkinälle. Viime hetkellä hän sylkäisi suklaan pois ja otti allergialääkkeen.”

”Uskomme, että kun hän kerran selvisi ensitapaamisestamme, hän selviää kaikesta parisuhteessamme”, Alice nauraa.

Niina Merikoski, 41, lähti Erasmus-vaihtoon Pariisiin vuonna 2004 maisteriopintojensa päätteeksi. Kokemus pisti Niinan pään pyörälle: Pariisi oli elämää täynnä ja ihmiset niin hauskoja ja mukavia.

Niinan kansainväliseen kaveripiiriin kuului italialainen koripalloilija Marco, jonka kanssa Niina tuli hyvin juttuun.

”Romanssi alkoi suunnilleen lukuvuoden puolivälissä. Me kävimme samoilla ranskantunneilla ja ajauduimme useasti juttelemaan kahdestaan urheilusta. Marco tunsi hyvin suomalaisia urheilijoita, erityisesti  koripalloilijoita, joista en ollut edes kuullutkaan”, Niina muistelee.

Vaihto-opiskeluun kuului matkusteleminen pieniin ranskalaisiin kyliin ja juhlat kansainvälisissä piireissä. Kaikki tunsivat toisensa ja kukaan ei halunnut lähteä kotiin.

Lue myös: Pari, joka matkustaa yhdessä, pysyy yhdessä – 5 syytä lähteä matkalle kahdestaan

Neljäsosa Erasmus-opiskelijoista tapaavat opinnoissa elämänsä rakkauden.

Neljäsosa Erasmus-opiskelijoista tapaavat opinnoissa elämänsä rakkauden.

Etäsuhde koettelee paria

Alice ja Tuomas olivat tunteneet toisensa vain kolme kuukautta, kun lukuvuosi päättyi, ja heidän piti palata kotimaihinsa. Pari vietti kesän erillään toisiaan ikävöiden.

Syksyllä ikävä yltyi ja he matkustivat toistensa luokse yhtenään. Tuomas meni Italiaan elokuussa, Alice Suomeen lokakuussa ja Tuomas taas Italiaan joulukuussa. Etäsuhde ei kuitenkaan tehnyt Alicea onnelliseksi.

”En nauttinut etäsuhteesta ollenkaan. Kun toisen kanssa viettää vain kaksi viikkoa kerrallaan, täytyy tehdä koko ajan asioita yhdessä, koska aikaa on niin rajallisesti. Tapaamisista tuli minulle liian intensiivisiä. Tarvitsimme vakaamman parisuhteen, jossa voimme olla yhdessä, ja silti ottaa myös aikaa itsellemme.”

Etäsuhde ei tehnyt myöskään Niinaa ja Marcoa onnelliseksi. He kuitenkin sinnittelivät erillään kaksi vuotta.

”Meillä ei ollut kauheasti rahaa reissata koko ajan. Me näimme toisiamme silloin tällöin. Päätimme, että me muutamme yhteen Suomessa, kun Marco saa gradunsa valmiiksi. En halua hirveästi muistella sitä aikaa. Oli niin raskasta olla erillään.”

Moni Erasmuksessa tavannut pari elää vaihto-opintojen jälkeen etäsuhteessa.

Moni Erasmuksessa tavannut pari elää vaihto-opintojen jälkeen etäsuhteessa.

Päätös muuttaa yhteen helpottaa elämää

Alicelle ja Tuomakselle päätös asua Suomessa oli melko mutkaton. Tutkijana Tuomas ei olisi saanut Italiassa palkkaa, joten Italiaan muuttaminen ei olisi ollut järkevää.

”Minun oli helpompi muuttaa Suomeen, koska Tuomas pystyi jatkamaan samassa työpaikassa ja minä pystyin jatkamaan opintojani. Se oli taloudellisesti järkevämpää.”

Alicella ja Tuomaksella on kaksi lasta, jotka käyvät suomenkielisessä koulussa. Alice ja Tuomas puhuvat keskenään ranskaa, Alice puhuu lapsille italiaa ja Tuomas suomea. Lisäksi lapset ymmärtävät englantia, koska heillä on paljon ulkomaisia ystäviä Suomessa.

Niina ja Marco muuttivat Suomeen kahden vuoden erilläänolon jälkeen. He ovat kuitenkin matkustelleet säännöllisesti Marcon perheen luokse Italiaan. Niinan ja Marcon kahdella pojalla on läheiset välit Marcon vanhempiin ja vahva kytkös italialaiseen kulttuuriin. Pojat ovat kasvaneet  sekä italian-, että suomenkielisiksi.

”Aina kun me menemme Italiaan jouluksi tai kesäksi, on ihana nähdä, että pojat muuttuvat täysin italialaisiksi. Suomessa he ovat taas ihan tavallisia suomalaislapsia.”

Erasmus-vaihdossa tavanneiden pariskuntien lapsia on niin paljon, että heitä voi jo kutsua Erasmus-sukupolveksi.

Alicen elämää sävyttävät koti-ikävä ja kulttuurierot

Alicelle Suomeen muutto oli tietysti suurempi askel kuin Niinalle, jolle Suomi on aina ollut koti.

Vaikka Alice on asunut Suomessa jo 18 vuotta, hän ikävöi edelleen päivittäin sukuaan Italiassa. Alicen vanhemmat eivät pysty enää huonon terveydentilansa vuoksi matkustamaan Suomeen. Tätä Alice ei osannut ennakoida ollessaan nuori ja rakastunut.

”Kun olet 25 ja sinulla on koko elämä edessäsi, et ajattele sitä päivää, jolloin vanhemmat sairastuvat. Nyt se tuntuu todella musertavalta, etten näe heitä kuin kerran vuodessa. Toisaalta itse vanhempana haluaisin, että lapseni muuttaisivat. Olen tajunnut, että äitini antoi minun muuttaa, koska rakastaa minua niin paljon.”

Suomalaiseen kulttuuriin sopeutuminen on myös vaatinut ponnisteluja. Alicesta tuntuu erikoiselta, että hänen lapsensa kasvavat niin erilaisessa kulttuurissa kuin hän itse kasvoi.

”Suomessa lapset tekevät erilaisia asioita kuin Italiassa. Tänä viikonloppuna lapseni menevät partioon, vaikka on ennustettu sadetta. Heillä on ihan erilainen lapsuus kuin minulla. Se tuntuu joskus surulliselta.”

Kulttuurierot ovat joskus aiheuttanut kiperiä tilanteita ja väärinkäsityksiä. Alice viuhtoo herkästi käsillään, kun hän puhuu ja korottaa ääntään, kun haluaa tehdä jonkun asian selväksi. Alice on huomannut, että suomalaiset tulkitsevan tämän aggressiivisena käytöksenä.

Suomalaiset ovat myös italialaisia suljetumpia ja itsenäisempiä. Alice on kuitenkin oppinut arvostamaan suomalaisten hiljaisuutta ja rauhallisuutta.

”Suomalainen kulttuuri on monimutkainen. Se on kuin aarteenmetsästystä. Kun suomalaiset tuntee, heihin rakastuu.”

Neljäsosassa Suomessa asuvista perheistä toinen vanhemmista on muualta kuin Suomesta.

Erasmus ja monikulttuurisuus avartavat

Monikulttuurisuus on molempien perheiden mielestä ehdottomasti hyvä asia. Monipuolinen kielitaito on lapsille voimavara tulevaisuutta varten.

”Monen kulttuurin ja kielen tunteminen tekee sinusta suvaitsevaisen, ymmärtäväisen ja empaattisen. Lapseni vertailevat jatkuvasti, miten asiat tehdään Italiassa ja miten Suomessa. Heillä on iso työkalupakki muiden ihmisten ymmärtämiseen.”

Niina arvostaa monikulttuurisessa elämässä erityisesti sitä, että on vapaus valita arkeensa parhaat puolet molemmista kulttuureista ja vastaavasti nauraa tyhmiltä tuntuville tavoille.

“On ilahduttavaa nähdä miten myös lapsemme ovat ottaneet tapoihinsa molempien kulttuurien piirteitä. He esimerkiksi puhuvat käsillään, kuten italialaiset.”

Tämä on kiitos Erasmus-vaihdon. Erasmus luo jatkuvasti uutta monikulttuurista Erasmus-sukupolvea.

”Toivon, että lapseni menevät Erasmus-vaihtoon. Moni saa Erasmus-vaihdossa elinikäisiä ystäviä. Se on mieletön kokemus”, Alice sanoo.

Olitko sinäkin Erasmus-vaihdossa? Rakastuitko vaihdon aikana? Kerro tarinasi kommenttikentässä!

Keskustelu

Täyttä puppua tämä että suomen perheistä 25% olisi seka/erirotuisia perheitä suomessa. Se että olisi eri maalaista/rotuisista vanhemmista muodostuneita perheitä suomessa. Niin ei sitä nyt pidä valehtelemaan ruveta. Ei ihne että mediaan on mennyt usko ihmisillä kun uutisoidaan asioista tällä tavalla.

Meilläkin on kaksi Erasmus-”vauvaa”! Tapasin italialaisen mieheni Erasmus-vaihdossa Hollannissa vuonna 2006.

Asuimme vaihdon ja noin vuoden kestäneen etäsuhteen jälkeen vuosia Lontoossa ja nyt viimeiset vuodet Dubaissa. Naimisiin menimme vuonna 2012 ja nyt meillä on kaksi tytärtä.

Terkkuja tutuille, tästä tarinasta tunnistaa varmasti 🙂

Kommentoi juttua: Olitko sinäkin Erasmus-vaihdossa ja rakastuit? Maailmassa on jo miljoona EU:n vaihto-opiskelijajärjestelmän ansiosta syntynyttä Erasmus-vauvaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X