Tarinat

Kajaanilainen Anita, 69, on lähettänyt 6300 postikorttia tuntemattomille ja saanut saman verran takaisin – "Tää on maailman ystävällisin harrastus"

Postcrossing-harrastus on tuonut Anita Karjalaisen elämään iloa ja uusia ystäviä. Samalla kielitaito on kehittynyt.

”Jes! Nyt mulle löytyi harrastus!” Näin iloitsi kajaanilainen Anita Karjalainen vuonna 2011 nähdessään lehdessä jutun postcrossing-harrastuksesta. Postcrossingissa vaihdetaan postikortteja tuntemattomien ihmisten kesken ympäri maailman.

Postikortit ovat olleet tärkeitä 69-vuotiaalle Anitalle aivan pienestä asti. Hänen perheelleen ei juuri tullut jouluisin tai muulloinkaan kortteja, mutta naapurissa asui isosetä, jolle tuli aina kiiltäväpintaisia ja kullalla hohtavia joulukortteja. Niitä oli lapsena ihana katsella.

Anita vitsailee, että hänen kortti-innostuksensa taustalla saattaa olla lapsuuden trauma. Hänen ensimmäisen tärkeän, omalla nimellään saadun postikortin nappasi äiti, joka laittoi sen perheen yhteiseen valokuva-albumiin.

”Nyt minun kortteja ei vie kukaan.”

Anita kertoo keräilleensä koko ikänsä kivoja kortteja. Niitä on vuosien aikana kertynyt tuhansia, sillä hän on säästänyt myös kaikki saamansa kortit 1970-luvulta saakka. Postcrossing-harrastuksensa myötä hän on lähettänyt 6300 korttia ja vastaanottanut saman verran. Hän toteaa huvittuneesti homman lähteneen lapasesta.

”Ihan hullulta kuulostaa, koska postimerkit on nykyään niin jumalattoman kalliita. Semmoinen höpsö harrastus.”

Suurta korttikokoelmaa säilytetään niille omistetussa huoneessa. Kortit ovat jaettuna kansioihin ja laatikoihin aihepiireittäin, kuten kissoihin, lintuihin, majakoihin, mietelauseisiin ja rakennuksiin. Sängynpäällykseltä löytyy myös kasa lajittelemattomia kortteja.

Anita kertoo miehensä suhtautuvan suopeasti korttiharrastukseen, vaikkei siitä itse niinkään perusta.

”Hän on kannustanut kortteiluun sanomalla, että sitä mistä tulee iloa, pitää saada harrastaa.”

Lue lisää: Tutkija paljastaa 4 harrastusta, jotka tekevät hyvää aivoille

Postipäivä on paras päivä

Kainuun Vuolijoella asuvalle Anitalle on saapunut viimeisen 13 vuoden aikana kortteja 99 maasta. Eniten kortteja saapuu Saksasta ja Yhdysvalloista.

Postcrossaajan mieltä ilahduttaa erityisesti, kun postilaatikosta tipahtaa kortti jostain sellaisesta maasta, josta kortteja harvemmin lähetetään. Tällaisia ovat esimerkiksi Vietnam, Marokko, Barbados ja Belize. Suomessa on pienestä koostaan huolimatta maailman viidenneksi aktiivisimmat postcrossaajat.

Jokainen postcrossaaja voi omassa profiilissaan toivoa, minkä aiheisia kortteja haluaisi saavan. Viimeksi Anita lähetti 5-vuotiaalle amerikkalaispojalle tämän toiveen mukaisen lammaskortin. Hän itse toivoo ensisijaisesti kortteja, joissa on esimerkiksi majakka tai joku henkilö lukemassa kirjaa.

”Mulle käy kuitenkin kaikki kortit, koskaan tykkään vain että postilaatikko käy. Tällaiselle höperölle postipäivät ovat ihania, ja tylsiä ne, jolloin posti ei kulje.”

Tiuhaan postilaatikko käykin, sillä kortteja tipahtaa viikoittain. Anita kertoo saaneensa viime kuussa kortteja jopa 50 kappaletta, ja saman verran hän myös itse lähetti. Hän kuitenkin huomauttaa, että postcrossingia voi myös harrastaa lähettämällä vain yhden kortin vuodessa tai viidessä vuodessa.

Itse hän nauttii korttien kirjoittamisesta niin paljon, että kynä saattaa sauhuta kymmenen kortin verran päivässä. Eläkeläisyys on tästä hyvä asia, toteaa Anita.

Entäpä mitä kirjoittaa ihmisille, joita ei tunne? Anita kertoo kirjoittavansa kortteihin yleensä kotikaupungistaan, eläkkeellä olemisesta, säästä ja Suomesta.

”Yleensä kirjoitan kortin ihan täyteen, koska tykkään itsekin saada sellaisia kortteja. Jotkut ovat niin tylsiä, etteivät kirjoita muuta kuin ’happy postcrossing’”.

Postcrossingissa kortit kirjoitetaan englannin kielellä. Anita kehuukin kielitaitonsa kehittyneen harrastuksen myötä. Englannin lisäksi häneltä taittuu lukioaikoina opittu saksan kieli, jota hän mielellään hyödyntää saksalaisille kirjoittaessaan.

Maailman ystävällisin harrastus

Tänä päivänä ihmiset lähettävät entistä harvemmin toisilleen kortteja, koska toivotukset voi osoittaa myös erilaisten sovellusten kautta. Anita kertoo iloitsevansa, kun on löytänyt ympärilleen ihmisiä, jotka yhtä lailla nauttivat korttien lähettämisestä ja antamisesta. Suomalaisia ja ulkomaalaisia postcrossing-harrastajia hän tapaa ympäri vuoden niin fyysisissä kuin virtuaalitapaamisissa.

”Olen tässä iässä saanut ihan oikeilta ystäviltä tuntuvia ihmisiä elämääni. Harvoin nähdään, mutta aina kun tapaamme, niin se on aina yhtä naurua ja iloa. Elän varmaan 100-vuotiaaksi, sillä niin paljon olen saanut nauraa näissä tapahtumissa.”

Suomessa postcrossingia harrastaa 16 000 ihmistä, joista suuri osa on naisia. Anita on Suomen 65:nneksi aktiivisin korttien lähettelijä. Ykkössijaa pitää henkilö, jonka käsien kautta on lähtenyt 31 316 korttia maailmalle.

Anitan mukaan minkäänlaista häirintää ei ole ilmennyt harrastuksen kautta, vaikka tuntemattomalle ihmiselle oma osoite annetaankin. Päinvastoin.

”Tää on maailman ystävällisin harrastus.”

Lue lisää: Nämä eläimet eivät ole oikeita – 10 kuvaa Mirjamin uskomattomista huovutuksista