Sairaimmat suomalaiset asuvat Itä- ja Pohjois-Suomessa – Terveyden kannalta Suomessa asuu kaksi tai kolme kansaa

”Pohjoisessa ja idässä asuva väki saattaa olla geneettisesti heikompaa”, sanoo emeritusprofessori.

Terveyden näkökulmasta Suomessa asuu kaksi tai kolme kansaa. Etelä- ja Länsi-Suomi ovat oma kokonaisuutensa, itä ja pohjoinen omansa. Itä- ja Pohjois-Suomessa lähes kaikkia tauteja sairastetaan enemmän kuin muualla Suomessa.

Ruotsinkielinen väes­tö eroaa omana joukkonaan. Se on terveempää, elää yhteisöllistä elämää ja kokee voivansa muita suomalaisia paremmin.

Jos Suomen kartalle piirretään terveysraja, se kulkee vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajaa pitkin. Raahen kohdalta alaspäin, kohti Lappeenrantaa ja Imatraa.

Ihmisten elinajanodotteissa on isoja alueellisia eroja. Jos esimerkiksi imatralaismiestä verrataan pohjanmaalaiseen, vaikkapa Seinäjoen tai Vaasan seudulla asuvaan naiseen, elinvuosissa on eroa jopa yhdeksän vuotta.

Eliniän piteneminen on hidastunut Suomessa. Vuonna 2016 elinajanodote kääntyi suomalaismiehillä jopa laskuun, ensimmäisen kerran yli 20 vuoteen.

Lue myös: Katso kartasta, kuinka vanhaksi omalla asuinseudullasi keskimäärin eletään

Onko Suomessa geneettinen raja?

Terveyden jakaantumisessa on ehkä kyse geneettisestä rajasta. Näin sanoo emeritusprofessori, yleislääketieteen erikoislääkäri Olli-Pekka Ryynänen Itä-Suomen yliopistosta.

”Pohjoisessa ja idässä asuva väki saattaa olla geneettisesti heikompaa. Ilmeisesti korkea verensokeri ja kolesteroli olivat aikoinaan eduksi, jotta ihminen kesti paremmin nälänhätää.”

Lue myös: Optimismi voi estää sairastumisen ja suru lisää kuoleman riskiä – lääkäri paljastaa, miten mieli vaikuttaa sairauksiin

Nuoret ja terveet suomalaiset lähtevät etelään tai länteen

Isoja alueellisia eroja selittää myös muuttoliike. Syrjäseuduilta suunta on kohti etelää ja länttä. Nuoret ja terveet lähtevät.

Myös uskontojen positiivinen vaikutus elinikään näkyy alueilla, joissa asuu esimerkiksi lestadiolaisia.

Imatran seutu on terveyden kannalta kiinnostava alue, sillä siihen tiivistyy monia elinajanodotteeseen vaikuttavia asioita. Etelä-Karjala on jonkinlaisessa sarana-asemassa. Se on monilta terveyden tunnusluvuiltaan Pohjois-Karjalan kaltainen, siis heikko.

Lue miesten eliniän kasvun tyssäämisestä Kotilieden numerosta 3/2019. Tilaa lehti nyt tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!

Keskustelu

Pitäisikö syitä eroihin hakea geneettisen perimän lisäksi myös sairauksien ennaltaehkäisyn ja sairaanhoidon eroista eri alueiden välillä? Hyvän sairaanhoidon saatavuus on usein ihan eri luokkaa syrjäalueilla, jos sitä on ollenkaan. Esimerkiksi pitkiä aikoja pieni kunta voi olla ilman vakituista lääkäriä. En ole huomannut, että täällä ”takametsissä” panostettaisiin paljonkaan ennaltaehkäisyyn ja valistukseen. Usein hoitohenkilökunta itsekin valitettavasti saattaa olla esimerkkinä epäterveellisistä elämäntavoista. Kuulutan siis voimallista asennemuokkausta, mutta myös tasa-arvoa hoitoon pääsyssä. Vaalit ovat tulossa…

Niin idästähän se kaikki paha tulee… Toisaalta paljon Suomea matkanneena olen pannut merkille, että Itä-Suomessa on Suomen mukavimmat ja rennoimmat immeiset.

Kommentoi juttua: Sairaimmat suomalaiset asuvat Itä- ja Pohjois-Suomessa – Terveyden kannalta Suomessa asuu kaksi tai kolme kansaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X