Uskoisitko, että koulunkäynti on nykyään tällaista? 8 asiaa, jotka koulussa ovat eri tavoin kuin nuoruudessasi

Hyvästi kaunokirjoitus ja tervetuloa tietokoneet! Kaksi opettajaa kertoo, millaista koulunkäynti nykyään on.

Maailma muuttuu vinhaa vauhtia ja koululaitos ja opetus siinä samalla. Koululaitoksen uudistusten ihmettelijöitä riittää, mutta mitä koulujen seinien sisäpuolella nykyään oikeasti tapahtuu?

Yläkoulussa äidinkieltä opettava Mari Uusitalo ja lukiossa kemiaa ja matematiikkaa opettava Eero Jalonen kertovat, mikä kaikki opetuksessa ja koulussa on muuttunut.

Lue myös: Tätä toisen asteen koulutuksen maksut aiheuttavat: apulaisrehtori Meri-Tuulilta oli jäädä lukio käymättä

Digitaalisuutta käytetään apuna oppimisessa

Viime vuosina opetuksen digitalisaatio on ollut laajasti tapetilla. Mitä digitalisoituminen tarkoittaa Mari Uusitalon ja Eero Jalosen luokkahuoneissa?

”Koulussamme käytetään digitalisuutta hyväksi silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Äidinkielessä digitaalisuus on paljon sitä, että on siirrytty käyttämään tekstinkäsittelyohjelmia. Tuntuisi hullulta, että kun opetan prosessikirjoittamista ja tekstin muokkaamista, oppilaiden pitäisi kirjoittaa teksti monta kertaa uudelleen käsin. Kirjoitamme nykyään myös paljon ryhmissä, ja erilaisissa pilvipalveluissa tekstien muokkaaminen yhdessä on helppoa”, Mari Uusitalo kertoo.

Digitaalisuus avaa oppilaille myös uudenlaisia tapoja kertoa omista ajatuksistaan.

”Perinteisen kirjaesitelmän sijaan oppilas voi nykyään tehdä esimerkiksi kirjatrailerin.” Kirjatraileri on kuva- tai videoesitys, joka houkuttelee lukemaan kirjaa.

Sähköiset oppikirjat saapuivat kouluihin

Matemaattisten aineiden kohdalla digitalisoituminen näkyy erityisesti erilaisten sähköisten ohjelmien käyttämisen lisääntymisenä.

”Muun muassa laskin on nykyään tietokoneella, mikä tarkoittaa sitä, että oppilaiden ei enää tarvitse hankkia kämmenlaskinta. Myös erilaiset esitysgrafiikan ohjelmat, piirto-ohjelmat, taulukkolaskennan ohjelmat sekä molekyylimallinnusohjelmat ovat tukena opetuksessa. Paperia voi toki edelleen käyttää apuna esimerkiksi muistiinpanojen tekemiseen”, Eero Jalonen summaa.

Myös sähköiset oppimateriaalit puskevat koko ajan vahvemmin mukaan kouluopetukseen.

Sähköisiä oppikirjoja käytetään jo paljon perinteisten oppikirjojen rinnalla. Tämänhetkinen tilanne koulussamme on, että oppilas saa valita, ostaako sähköisen vai paperisen kirjan kurssille. Luonnontieteissä monet valitsevat paperisen kirjan, mutta kielissä valitaan paljon sähköisiä oppikirjoja”, Jalonen kertoo.

millaista koulussa on nykyään, koulun muutos, opetuksen murros

Ylioppilaskokeet tehdään nyt sähköisinä

Lukiomaailmassa digitalisaatio näkyy ehkä kaikkein oleellisimmin ylioppilaskokeiden sähköistymisenä. Kaikki ylioppilaskokeet tehdään sähköisesti, kunhan matematiikan ylioppilaskoe vielä muuttuu sähköiseksi keväällä 2019.

”Yksi lukiomaailman suurista muutoksista ovat sähköiset Abitti-kokeet. Koska ylioppilaskokeet tehdään Abitti-järjestelmässä, oppilaiden on valmentauduttava käyttämään järjestelmää. Lukioissa ollaan menossa siihen suuntaan, että pian kaikki kurssikokeet tehdään sähköisinä”, Jalonen sanoo.

Oma tietokone on lukio-opiskelijalle pakollinen

Sähköiset ylioppilaskokeet tarkoittavat myös sitä, että jokaisella lukion oppilaalla on oltava nykyään henkilökohtainen tietokone. Joissakin kunnissa oppilaan on hankittava kone itse, toisissa kunta avustaa koneen hankkimisessa.

”Kunta, jossa olen töissä, antaa tietokoneet oppilaille, ja oppilaat maksavat 70 euron ylläpitomaksun vuodessa. Koneen voi halutessaan lunastaa omakseen lukion jälkeen, mutta harvat käyttävät tätä mahdollisuutta hyväkseen. Koulun kautta tietokoneeseen saa myös huoltotuen”, Jalonen kertoo.

Muutos on valtava 1980-luvun alkuun, jolloin Jalonen opiskeli itse lukiossa.

”Lukiossani oli vain yksi tietokone. Oli yksi ohjelmointikurssi, jolla konetta käytettiin, ja kurssin harjoitustyö tehtiin vuorotellen sillä yhdellä tietokoneella. Silloin koneella ei tainnut olla vielä muuta käyttöä, koska ei esimerkiksi ollut tekstinkäsittelyohjelmia, joita oppilaat olisivat saaneet käyttää.”

Lue myös: Onko köyhällä lapsella varaa lukioon? Näin tuloerot vaikuttavat mahdollisuuteen kouluttautua

Opetus on aiempaa monipuolisempaa

Digitaalisten toimintatapojen lisäksi myös monet opettamisen käytänteet ovat muuttuneet. Liitutaulut ja piirtoheitinkalvot ovat olleet monessa paikassa jo pitkään historiaa.

”Silloin, kun olin itse peruskoulussa, siellä täytettiin monisteita ja tarkistettiin niitä. Opetus oli paljon yksipuolisempaa. Itse asiassa ainoastaan kemiantunnit muistan sellaisina, että siellä tehtiin itse ja tutkittiin ilmiöitä käytännössä”, Mari Uusitalo sanoo.

”Nykyään opetus käsitetään laajemmin. Näen, että koulun on tarkoitus opettaa esimerkiksi ongelmanratkaisua yhdessä ja ylipäätään yhdessä työskentelemistä. Opettaja määrittää käsiteltävän aiheen, antaa välineet ja käsitteet ja sen jälkeen oppilaat pyrkivät testaamaan annettua teoriaa.”

Uusitalo kertoo, että käsiteltävistä aihepiireistä pyritään löytämään kytkös koulun ulkopuoliseen maailmaan. Uutta on myös se, että oppilaille pyritään koko ajan tekemään näkyväksi, miten eri oppiaineissa opittavat asiat linkittyvät toisiinsa.

”Esimerkiksi 8. luokalla äidinkielessä on teemana vaikuttaminen. Tänä vuonna osallistumme Amnesty Internationalin Kirjeitä vapaudelle -kampanjaan. Äidinkielessä tutustumme vaikuttamisen keinoihin ja kirjoitamme vaikuttamiskirjeitä ihmisoikeusloukkauksia kokeneiden ihmisten tukemiseksi. Historian tunneilla oppilaat puolestaan käsitelevät ihmisoikeuksia ja niiden historiaa. Oppilaat kirjoittavat myös solidaarisuuskirjeitä, ja kielten tunneilla he kääntävät ne vastaanottajan kielelle”, Uusitalo kertoo.

Myös Eero Jalonen tunnistaa koulun työtapojen voimakkaan muutoksen.

”Opetus on vuorovaikutteisempaa kuin ennen. Kun aikaisemmin kuunneltiin enemmän opettajaa ja opetus oli opettajajohtoista, niin nyt on siirrytty oppilaskeskeisiin tapoihin opiskella. Esimerkiksi ryhmätöitä, portfolioita, oppimispäiväkirjoja ja opintokäyntejä tehdään aiempaa enemmän”, Jalonen kuvaa.

Avainsanat

Keskustelu

Taitaa olla, ettei prosenttilasku suju edelleenkään. Montako prosenttia seitsemän on suurempi kuin neljä?

Hienoja muutoksia ja kyllä ne prosenttilaskutkin varmasti sujuu. Usein vaan vanhempi sukupolvi näkee asiat hieman sarkastisesti. Ehkä pelottavinakin.
Suomalainen koulu on vielä voimissaan ja vielä paremassa mallissa kuin minun nuoruudessani.

Miniäni lähestyi munua kunnioittavasti: Hei, mummi! ”Niin tuli lahjaks lapsenlapsesi (13v) luokseni sinulta saamansa kirjeen kanssa ja pyysi lukemaan sen. Koulussa kun ei opita lukemaan kaunokirjoitusta. Hän oli erittäin kiitollinen saatuaan kirjeen omalla osoitteellaan, aivan henkilökohtaisesti. Se on harvinaista. Mutta harmi, etteivät enää osaa itse lukea.” – Ja kyllä tämä nuori osasi whatsapissa henkiläkohtaisesti kiittää mummiaan. Yhteinenkö kieli loppuu ja syventää sukupolvien välistä kuilua. Arvostakaamme, vanhat, itseämme sittenkin!

Monipuolisempaa, vuorovaikutteisempaa,… kaikki on korulauseissa parempaa kuin ennen, vaan minkä vuoksi oppilaiden osaaminen erityisesti luma-aineissa on romahtanut?

Ei kaunokirjoitusta? Opetushallituksessa luotetaan ilmeisesti siihen, että jatkossa käytetään vain sähköistä allekirjoitusta, koska muutoin allekirjoitus pitäisi tehdä tikkukirjaimin.

Kommentoi juttua: Uskoisitko, että koulunkäynti on nykyään tällaista? 8 asiaa, jotka koulussa ovat eri tavoin kuin nuoruudessasi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X