Lukijat paljastavat hyytävimmät enneunensa, jotka toteutuivat – mutta kannattaako uniin oikeasti uskoa?

Jopa 39 prosenttia Kotilieden lukijoista kertoo joskus nähneensä enneunen. Mistä enneunet johtuvat? Ovatko ne jotakin yliluonnollista vai voiko enteiltä vaikuttavat unikuvat selittää tieteellä?

Yksi näkee unessa, että hampaat tippuvat suusta ja pian hänen äitinsä kuolee. Toinen uneksii kultaisista ja hopeisista kolikoista, joita hän lakaisee koulun maton alle. Ne ovat enne hyvistä koenumeroista. Ovatko nämä Kotilieden lukijoiden kokemat enneunet todella yliluonnollisia viestejä tulevasta, vai löytyykö enteiltä vaikuttaville unille selitys psykologiasta?

Paljastavatko enneunet kuoleman?

Yliluonnolliseen tekisi mieli uskoa. Jopa 68 prosenttia Kotilieden lukijoista kertoo uskovansa, että ihmiset voivat nähdä unessa enteitä tulevaisuudesta. Monet lukijoiden kokemukset enteistä ovat hyytäviä, ja ne saavat kylmät väreet kulkemaan selkäpiissä.

Esimerkiksi eräs Kotilieden lukija kertoo näin: ”Yksi karmeimmista näkemistäni enneunista oli ala-asteikäisenä. Näin silloin useamman kerran unta siitä, kuinka yksi hyvä koulukaverini joutui ison kaappikellon viisareitten kuristamaksi. Viimeisen unen jälkeen kyseinen tyttö joutui auto-onnettomuuteen, jossa hän lensi auton takalasin lävitse pientareelle. Hän kuoli kaulaan saamaansa viiltohaavaan.”

Kuolema tuntuukin olevan yksi yleisimmistä enneunien aiheista. Toinen Kotilieden lukija kuvailee näkemäänsä enneunta:

”Olen saanut 11-vuotiaasta lähtien etiäisiä tulevasta, mutta olen nähnyt myös yhden suuren enneunen. Heräsin suden hetkellä nähtyäni unen, että kuopuksemme parhaan ystävän perheestä kuolee joku. Uni ei näyttänyt, kuka. Meni pari kuukautta ja sain puhelun, jossa perheen isä soitteli tytärtään kotiin iltateelle. Puhuimme hetken aikaa niitä näitä ja tytär lähti kotiinsa. Puoli tuntia soiton jälkeen isä, 45 -vuotias, tiettävästi terve mies, oli kuollut. Syy löytyi kyllä ja se oli nykyään aika harvinainen keuhkoklamydia.”

Joillekin enneuni paljastaa ystävän raskauden

Kuoleman ja suru-uutisten lisäksi myös vauvauutiset ja raskaus ovat suosittuja enneunien aiheita:

”Kun näen unta, että olen raskaana, joku lähisukulainen tulee raskaaksi. Uni on niin todellinen, että aamulla pitää tarkistaa oma vatsa.”

”Vanhin tyttäreni näkee enneunia vauvoista eli kuka työkavereista odottaa vauvaa. Joskus hän on onnitellut jotakuta työkaveriaan vauvauutisen johdosta ja asianomainen on sanonut, ettei odota. Katsos vaan, kun muutamaa kuukautta myöhemmin hän on tullutkin raskaaksi.”

Jotkin enneunet ovat kuitenkin vain viattomia enteitä ystävän yhteydenotosta tai sukulaisen kohtaamisesta lähitulevaisuudessa:

”Unessa juttelin vanhan ystäväni kanssa. Hän soitti minulle seuraavana päivänä ja kertoi nähneensä unen, jossa puhuimme pitkästä aikaa puhelimessa. Olimme siis nähneet samana yönä samanlaisen unen.”

”Näin unessa henkilön, jota en ollut tavannut vuosiin. Seuraavana päivänä kyseinen henkilö tuli vastaan kadulla.”

Mistä enneunet johtuvat?

On kutkuttava ajatus, että unessa voisi nähdä tulevaisuuteen. Havaintopsykologian tutkija Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta kuitenkin kertoo, että enneunien taustalla vaikuttavat mekanismit voi selittää tieteellisesti. Kokemus enneunesta perustuu siihen, että aivot luovat yhteyksiä sellaisten asioiden välille, joiden välillä ei yhteyttä oikeasti ole.

”Enneunikokemuksessa on kyse illusorisesta korrelaatiosta eli kahden asian välisestä näennäistä yhteydestä. Kun henkilö näkee paljon unia, joskus jotkin niistä unista tuntuvat täsmäävän todellisen maailman kanssa. Silloin syntyy kokemus, että uni ennustaa jotakin”, Häkkinen kertoo.

Kyse on siis lähinnä sattumasta. Asioiden välillä vaikuttaa olevan yhteys, mutta looginen tarkastelu osoittaa, että yhteyttä ei todellisuudessa olekaan. Häkkinen antaa esimerkin omasta elämästään:

”Olin kävelemässä yhtenä aamuna töihin ja mietin mielessäni erästä Arno Kotron kolumnia, joka oli mielestäni hyvin kirjoitettu. Siinä samassa Arno käveli minua vastaan suojatiellä, juuri kun olin ajattelemassa häntä. En oikein usko enteisiin, mutta minulle tuli sillä hetkellä todella voimakas intuitiivinen kokemus siitä, että Arnon kolumnin ajattelemisella ja hänen vastaan kävelemisellään on jokin yhteys”, Jukka Häkkinen sanoo.

”Heti sen jälkeen aloin analysoida tilannetta. Jos mietitään tilastollisesti, olen kävellyt saman suojatien yli todella monta kertaa ja Arno ei ole koskaan kävellyt vastaan. Olen toisaalta lukenut varmaan 50 Arnon kolumnia, eikä hän ole tullut millään aikaisemmalla kerralla vastaan. Toisaalta olen törmännyt Arnoon muulloinkin, enkä ole silloin ajatellut Arnon kolumnia. Tulin siihen tulokseen, että tilastollisessa mielessä Arnon kohtaaminen hänen kolumninsa ajattelemisen jälkeen ei ennusta mitään. Kyseessä oli sattuma.”

Sama tapahtuu enteiltä vaikuttavien unien kohdalla. Jos oletetaan, että unia nähdään noin neljä yössä, niitä nähdään vuodessa yli 1300. Harva nukkuja pitää jokaista näkemäänsä unta enneunena, mutta jotkin nähdyt unet voivat sattumalta sopia yhteen todellisuuden kanssa.

Valikoiva muisti vaikuttaakin siihen, mitkä unet nousevat mieleen. Aivot muistavat paremmin asioita, joiden välillä tuntuu olevan jokin linkki. Jos unen ja toden välillä vaikuttaa olevan yhteys, uni nousee helpommin mieleen. Sen sijaan ne unet, jotka eivät tunnu täsmäävän todellisuuden kanssa, jätetään helposti kokonaan huomiotta.

Miksi jotkut uskovat enneuniin ja toiset eivät?

Toiset suhtautuvat enneunilta vaikuttaviin uniin mielenkiintoisina sattumina, toiset ovat alttiimpia uskomaan, että kyseessä on enne. Jukka Häkkisen kertoo, että taustalla vaikuttaa se, että meillä jokaisella on kaksi kognitiivista järjestelmää.

”Psykologi ja tutkija Daniel Kahnemanin mukaan meillä on intuitiivinen järjestelmä ja analyyttinen järjestelmä, jotka vuorottelevat kaikessa toiminnassamme. Psykologi Marjaana Lindeman on hyvin kuvannut tätä yhdessä tekstissään: saattaa olla, että jotkut nojautuvat enemmän intuitioihinsa, ja toisilla analyyttinen järjestelmä hypähtää nopeammin intuitioiden päälle. Ne, joilla intuitiivinen järjestelmä painottuu ja jotka luottavat enemmän intuitioon, saattaisivat pitää enneunia todistusvoimaisempina”, Häkkinen sanoo.

”Tästä ei ole mitään kokonaisteoriaa, mutta tämä kuulostaa mielestäni järkevältä ja tästä voisi lähteä liikkeelle, kun mietitään, miksi toiset uskovat enteisiin ja toiset eivät.”

Intuitioiden kuuntelemista ei kuitenkaan voi leimata kokonaan huonoksi asiaksi. Toisinaan intuitioista voi olla hyötyä, esimerkiksi silloin kun henkilö yrittää ratkaista monimutkaista ongelmaa. Samanaikaisesti intuitiivinen ajattelu kuitenkin vaikuttaa altistavan ihmisiä ajatteluun liittyville vinoumille.

Entä jos enneunet ovat sittenkin totta?

Kotilieden lukija kertoo: ”Vahvin enneuneni oli juuri ennen äitini kuolemaa. Unessa oli äitini ja miespuolinen työkaverini. Olimme minulle ennestään tuntemattomassa paikassa ja minulle kerrottiin numerosarja. Pian unen jälkeen äitini kuoli. Hän oli sairas, mutta emme silloin tienneet, että hän tulee pian kuolemaan. Myöhemmin ymmärsin, että unessa näkemäni numerot olivat hänen kuolinpäivänsä, tosin eri järjestyksessä kuin missä olin ne alun perin nähnyt. Unessa ollut työkaverini puolestaan sai pian viestin, että hänen nuori aikuinen poikansa oli kuollut tapaturmaisesti.”

Kokemukset enneunien totuudellisuudesta istuvat tiukassa. Jopa 39 prosenttia Kotiliedenkin lukijoista uskoo nähneensä enneunia, ja monilta löytyy tuttuja tai sukulaisia, jotka ovat kertoneet nähneensä unissa tulevaan.

Uskoipa enneuniin tai ei, niissä on kuitenkin yksi keskeinen ongelma: niiden merkitys avautuu useimmiten vasta silloin, kun tapahtuu jotakin, minkä kanssa uni sopii yhteen. Unet siis muuttuvat enteiksi sillä hetkellä, kun jotakin merkityksellistä tapahtuu ja aivot muodostavat unen ja tapahtuman välille kytköksen.

Siihen saakka ne ovat lähinnä tavallisia unia.

Lähteet: Jukka Häkkinen: Outojen kokemusten psykologia (Docendo 2018), Kotilieden lukijapaneeli

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Lukijat paljastavat hyytävimmät enneunensa, jotka toteutuivat – mutta kannattaako uniin oikeasti uskoa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X