Tarinat

Yhä useampi työtön tarvitsee toimeentulotukea eikä pääse nousemaan köyhyydestä – tämän takia töiden vastaanottaminen on heille riski

Jo lähes neljä kymmenestä työttömästä joutuu turvautumaan myös toimeentulotukeen. Se on tukimuoto, jonka varassa elävälle keikkatyöt ovat riski. Soten rinnalla pitäisikin puhua sotusta eli sosiaaliturvan uudistuksesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore raportti paljastaa, että yhä useampi työtön joutuu turvautumaan toimeentulotukeen pitkään, eli yli 10 kuukautta. Tämä johtuu siitä, että kalliiden vuokrien kaupunkiseuduilla toimeentulotuella täydennetään säännönmukaisesti asumistukea. Kelan työttömyysetuutta saavista 37 prosenttia tarvitsee toimeentulotukea.

Perusturvan varassa elävien tulotaso on tutkijoiden mukaan pysynyt suurin piirtein ennallaan, koska niin moni täydentää perusturvaansa toimeentulotuella.

Tämä on monessa mielessä ikävä tilanne:

1. Tarveharkintaiset tuet estävät keikkatyön

Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi turvaverkoksi, silloin kun mitään muita tuloja, etuuksia tai varallisuutta ei ole. Siksi sen hakijan tuloja ja varallisuutta arvioidaan kuukausi kerrallaan. Jos asiakas on ollut keikkatyössä, huomioidaan tämän tulot myös hakuaikaa edeltäviltä kahdelta kuukaudelta.

Pienituloisen keikkatyöläisen on siis elettävä työssä ollessaankin minimituloilla, sillä hänellä ei ole säästötiliä, josta hädässä voisi nostaa rahaa.

2. Toimeentulotuki ei istu nykyiseen työelämään

Toimeentulotukijärjestelmä kehitettiin 1960-1980-luvuilla, jolloin suuri osa ihmisistä kävi vakituisessa palkkatyössä. Nykyinen työelämä on erilainen: yhä useampi työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa, vaihtaa ammattia, työllistää itsensä, yrittää ja tekee osa-aika- tai keikkatyötä.

Tähän liittyy tarveharkintaisten tukien ongelma: ne eivät jousta ihmisen tarpeiden mukaan.

3. Byrokratia lannistaa henkisesti

Sosiaalietuuden hakeminen ensimmäistä kertaa on monesta työttömästä hermoja kiristävä byrokraattinen prosessi. Jos jokin liite tai ruksi unohtuu, hakemuksen käsittely viivästyy. Työttömäksi jääneellä ei aina ole energiaa ja voimavaroja paneutua viranomaisten kielellisten ilmaisujen merkityksiin. Eikä aina ole helppoa tietää, mitä voi hakea.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen. Professori Juho Saaren toimittamassa selvityksessä sosiaalitukiriippuvuudesta puhutaan informaatiokustannuksista. Ihminen uupuu.

Jo tämä järjestelmää kuvaava lause lannistaa: ”Yksilön oikeuksien selvittäminen samanaikaisesti suhteessa kolmeen tai neljään etuuteen sekä niihin liittyvien asiakirjojen täyttäminen edellyttää varsin hyvää perehtyneisyyttä sosiaaliturvan toimintaperiaatteisiin.”

4. Pitkäaikaistyötön tarvitsee apua, ei pakkokeinoja

Sanktioiden ja pakkokeinojen lisääminen eivät tutkimusten valossa näyttäisi olevan kovin tehokkaita, mikäli tavoitteena on ihmisten työllistyminen.

Pitkäaikaisesta asiakkuudesta irtautumiseen tarvitaan muita keinoja, linjaa Juho Saaren toimittama selvitys. Jos ihmisellä on esimerkiksi vääränlainen koulutus tai masennusta, häntä ei auta se, että hän vain saa rahan käteen taikka varsinkaan se, että sosiaaliturvaa pienennetään.

Ihmiset tarvitsevat yksilöllistä apua ja tukea.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL: Perusturvan riittävyyden III arviointiryhmä. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015–2019. Susan Kuivalainen (toim): Toimeentulotuki 2010-luvulla – Tutkimus toimeentulotuen asiakkuudesta ja myöntämiskäytännöistä, THL 2013. Juho Saari (toim.): Sosiaaliturvariippuvuus – sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa? (Tampereen yliopisto 2017).

Millaista on elää Suomessa pelkän perusturvan varassa? Kotiliesi tapasi ihmisiä, jotka kertovat, miksi heidän on niin vaikea pyristellä irti köyhyydestä. Lue juttu Kotilieden numerosta 8/19: tilaa lehti tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!