Jorma Ollilan seitsemän särmää

Mistä epävarmalle kurikkalaispojalle kasvaa itsetunto, joka kantaa hänet maailman menestyneimpien yritysjohtajien joukkoon? Harvinaisessa haastattelussa ja juuri ilmestyneessä kirjassaan Jorma Ollila
kertoo elämänsä rakennusaineista.

Jorma Ollila kirjoitti elämäkertansa Mahdoton menestys - Kasvun paikkana Nokia (Otava) viimeiset rivit vajaat kaksi kuukautta sitten Nastolan Toivonojalla. Siinä pantiin piste yli kymmenen vuoden työlle, jonka Ollila teki viestintäyrittäjä Harri Saukkomaan kanssa.
Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että Ollila on antanut kasvot Nokialle. Nyt hän kertoo enemmän kuin koskaan ennen ihmisestä yritystarinan takana.
Elämäkerran ilmestyttyä Ollila näkyi ja kuului muutaman päivän ajan lähes kaikissa tiedotusvälineissä. Silti kahdenkeskiset haastattelut hänen kanssaan ovat yhä harvinaisia. Kotiliesi tapasi Jorma Ollilan lokakuisena iltapäivänä, kun kirja oli valmis.

1 Pohjalainen: ”Maisema oli täynnä työtä ja tekemistä”
Paikalla ja ajalla on merkitys. Paikka on Kurikan pitäjä Etelä-Pohjanmaalla.
Aika on vuosi 1950, jolloin koko Suomi pyristeli jaloilleen vain hetki sitten päättyneen sodan myllerryksestä. Siihen maailmaan syntyi Jorma Ollila.
Hän uskoo, että myös heimolla on merkitys.
- Pohjalaiset ovat juurtuneita maahan. On tapana olla uskollinen omalle perheelle, kylälle ja kotipitäjälle. Maata ei myydä, sitä ostetaan.
- Itsellinen on hyvä sana, Jorma Ollila sanoo.
Sellaiseksi hän kokee sukunsa ytimen. Mutta kun perheessä on monta suuta, joita kaikkia tila ei ruoki, on omillaan pärjätäkseen haettava töitä muualta.
- Se on klassinen maaltapakotarina, Jorma Ollila kuvaa.
Tarinan tunnistaa moni suomalainen: kotitilasta luopuminen tekee kipeää, mutta eteenpäin on mentävä.
Jorma oli viidestä lapsesta ensimmäinen. Aineellisesti lapsuudenkodissa oli niukkaa, jopa köyhää.
- Muutimme usein, ja uusi koti oli aina vähän parempi kuin entinen.
Insinööri-isä rakensi taloja ja teki sähkötöitä. Hänellä oli monta rautaa tu-lessa, kun taas äiti piti huolta perheestä.
Elämä oli turvallista ja työteliästä, hillittyä ja kurinalaista. Äidin suku oli vahvasti körttiläinen, mutta Ollilan perheessä ajattelua hallitsi usko luonnontieteisiin, varsinkin tekniikkaan ja matematiikkaan.
Vanhemmat eivät olleet saaneet opiskella niin paljon kuin halusivat, joten lapsilta odotettiin ennen kaikkea koulumenestystä. Jorma-poika tottui vaatimaan itseltään hyvää laskutaitoa. Myöhemmin hän tulisi vaatimaan sitä myös muilta.
- 1950-luvun Suomessa tehtiin töitä kuten nyt tehdään Aasiassa, työtunteja laskematta, koko perhe yhdessä ponnistellen. Kun on nähnyt, miten vanhemmat puurtavat, siinä oppii itsekin kantamaan tiilen kerrallaan, Jorma Ollila sanoo.
Yritteliäisyys ja kova tekemisen meininki olivat tärkeimmät opit, jotka Jorma Ollila lapsuudenkodistaan sai. Niitä hän on pyrkinyt välittämään myös omille lapsilleen.

2 Äidin poika: ”Olin hänen silmäteränsä”
- Esikoisena sain äidin huomion, eikä minun tarvinnut kilpailla hänen suosiostaan. Äiti oli hyvin läheinen. Saahan niin sanoa? Jorma Ollila kysyy.
- Se, että korostan äidin merkitystä, ei tarkoita, että väheksyisin isää. Mutta äiti jätti tunteisiin syvemmän jäljen.
Isä oli niukemmin läsnä, koska oli aina töissä. Isällä ei ollut koskaan tarpeeksi aikaa minulle. Mutta hän piti huolta, että leipää riitti kaikille.
- Äidin huolenpidosta ja läheisyydestä tuli turvallinen selkänoja, itsetunnon perusta. Ja hän myös pani minut yrittämään parhaani.
Esikoiselta odotettiin vastuuntuntoa, toisista huolehtimista. Jormasta kasvoi kohtelias ja hillitty poika. Ja myös ujo, vakava ja epävarma, ”monien mielestä varmasti tylsä tyyppi”. Muutot paikkakunnalta toiselle katkoivat ystävyyksiä, vaikka uusia kavereita aina löytyikin.
- Minusta kehittyi oman tieni kulkija. En mennyt muiden mukana, Jorma Ollila sanoo.
Hän ei myöskään kapinoinut rajusti edes teinivuosina.
- Elämäntilanteet eivät tuntuneet koskaan sallivan sellaista. Beatles mullisti koko sukupolveni maailman, ja minäkin hoilasin lauluja navetassa. Beatles-tukkaa en silti kasvattanut.
Epävarmuus piti peittää hyvillä numeroilla ja pärjäämisellä. Se palkitsi, että opiskelemalla lujasti saattoi menestyä ja saada hyväksyntää. Kokemus jätti jälkensä, jotka näkyvät aikuisenakin.
- Olen parhaimmillani, kun tiedän valmistautuneeni hyvin, olipa kyseessä puhe, yrityskauppa tai vaikka rutiinikokous, Ollila analysoi itseään.

3 Älykkö: ”Koulun kirjasto sai minut haukkomaan henkeäni”
Atlantic College Walesissa otti vuonna 1967 riveihinsä kaksi oppilasta Suomesta. Toinen heistä oli 17-vuotias Jorma, jonka koko elämän tämä käänne muutti.
Vieläkin Jorma Ollila näkee sen elämänsä ratkaisevimpana hyppynä.
- Olin sitä ennen käynyt kolmesti junalla Helsingissä. Nyt todella irrottauduin, läksin veks. Yksin, Caravelle-lento-
koneella. Mikään kynnys ei ole sen jälkeen ollut yhtä iso ylitettäväksi.
- Koti-ikävä oli kova ja brittiläisen koulun vaatimustaso korkea. Huomasin nopeasti, että parhaiten pärjäävät, briljanteilta vaikuttavat oppilaat olivat niitä, jotka tekivät myös eniten töitä. Se oli iso ahaa-elämys: ettei siinä sen kummempaa salaisuutta olekaan, Jorma Ollila sanoo.
Suomeen palattuaan Jorma muutti Otaniemen teekkarikylään, jonne teknillistä fysiikkaa ja kansantaloustiedettä opiskeleva, hontelo ja pitkätukkainen nuori mies asettui.
Pian hän tapasi tansseissa erään sairaanhoitajaksi valmistuneen Liisa Metsolan, josta Jorma oli kovin kiinnostunut. ”Luulen, että tyttö piti minua välillä aivan liian puheliaana ja innokkaana”, hän kirjoittaa muistelmissaan. Seurusteluun tapaaminen kuitenkin johti. Häitä tanssittiin Dipolissa keväällä 1972. Jorma oli 21-vuotias, Liisa 24.

4 Puoliso ja isä: ”Liisa uskaltaa olla kanssani eri mieltä”
- Rakastuin Liisassa siihen, että hän on itsenäisesti ja suoraan ajatteleva ihminen. Meissä on paljon samaa, olemme molemmat hyvin tavoitteellisia ja omatoimisia. Mutta on meissä erojakin, ihan riittävästi kotitarpeisiin, Jorma Ollila sanoo nauraen.
Tämän Lahdessa kasvaneen karjalaistytön kanssa Jorma on ollut naimisissa yli 40 vuotta. Isot päätökset on aina tehty yhdessä.
- Hänessä on elämän ymmärrystä ja nautiskelua, ihan toisenlaista laajakatseisuutta kuin tällaisessa pohjalaisessa, joka menee tasaista rataa eteenpäin, Jorma Ollila kuvailee ja piirtää käsillään suoraa putkea.
Lapsiperheen arjen pyöritys oli pitkälti Liisan vastuulla. Lapset syntyivät 1976, 1981 ja 1983. Jorma oli mukana lastensa synnytyksissä, joskin viimeisestä hän myöhästyi viisi minuuttia. Siitä tuli sanomista, ”aiheellisesti”.
- Arki ei ollut aina helppoa. Vaikka keskinäinen ymmärryksemme oli aina vahva, arkiset pulmat piti ratkoa. Kuka vie, kuka hakee, miten asiat hoidetaan. Liisalla on aina ollut oma kalenterinsa.
- Olin paljon poissa kotoa, mutta ei se ollut minun halustani kiinni. Yritystä ei minulta puuttunut. Aiheesta kyllä keskusteltiin toisinaan, sillä Liisan mielestä työni vei liikaa aikaa.
Mutta kun Jorma Ollila vuonna 1992 pohti, ottaisiko vastaan hänelle tarjotun Nokian toimitusjohtajan paikan, oli Liisan vastaus selvä: ”Tietenkin otat.”
- Sen jälkeen olin entistä enemmän töissä. Kun on pörssiyhtiön toimitusjohtaja, ei työnteko lopu klo 16. Lauantait yritin sentään rauhoittaa perheelle, ja iltamenoista en ole koskaan välittänyt. Olimme hankkineet mökin Orivedeltä ja sinne menimme viikonlopuksi aina kun mahdollista.
- Tietenkin kannoin syyllisyyttä siitä, etten ollut niin paljon mukana lasten arjessa. Jos nyt olisin nuori isä, olisin varmasti enemmän läsnä. Onhan se terveempään suuntaan kehittynyt. Mutta en ehkä sittenkään olisi kuutta kuukautta hoitovapaalla; voi olla, että työnteon nälkä olisi sen verran kova, Jorma Ollila myöntää.
Se, että Liisa Ollila pystyi samaan aikaan tekemään oman hienon uran sosiaali- ja terveysministeriössä, on yksi tarinan suomalaisista vivahteista. Kun tämän tason yritysjohtajat puolisoineen tapaavat maailmalla, Liisa Ollila on harvinainen poikkeus.

5 Johtaja: ”Tärkeintä on kommunikointi”
Mahdoton menestys on ennen kaikkea Nokian tarina. Siinä valotetaan myös Jorma Ollilan johtamismetodeja enemmän kuin tähän asti missään.
Ollila ei omien sanojensa mukaan ole ”mikään johtamistaidon opettaja”. Suomalaiseen yrityskulttuuriin hän kuitenkin toi jotain aivan uutta. Tai oikeastaan sen loi Nokiaa johtanut ydinviisikko, johon kuuluivat Ollilan lisäksi Matti Alahuhta, Pekka Ala-Pietilä, Sari Baldauf ja Olli-Pekka Kallasvuo.
Ollilan aloittaessa sekä Nokia että koko Suomi olivat kuralla. Nokiassa tehtiin kaikenlaista pehmopaperista kumi-
saappaisiin ja kaapeleihin. Tarinan nykyvaihe on tiedossa: huiman menestysvaiheen jälkeen Nokian matkapuhelimet on myyty Microsoftille, ja Suomi on jälleen vaikeuksissa.
Nokian tarinaan mahtuu nousuja ja laskuja. Aluksi kukaan ei uskonut menestykseen. Johdolla oli visio mahdollisuuksista, mutta se vaati radikaaleja ratkaisuja.
- Se oli raakaa työtä, sillä aluksi oli pakko keskittyä yhtiön pelastamiseen. Viisikko kokoontui aina kun oli tarpeen, yleensä varhain aamulla tai myöhään sunnuntai-iltana. Puhuttiin asiat ja keksittiin ratkaisuja. Niin syntyivät myös yhtiön arvot ja johtamisjärjestelmä. Ei ollut oppikirjaa eikä ulkopuolisia konsultteja, Jorma Ollila sanoo.
- Ensin piti rakentaa luottamus. Kiersimme Nokian tehtaissa perustelemassa ratkaisuja, jotta jokainen insinööri osaisi vastata duunareille, miksi teemme
niin kuin teemme.
- Kommunikointi on toimitusjohtajan kaikkein tärkein tehtävä.
Elämäkerrassa toistuvat sanat läsnäolo, ahkeruus, arvot. Ollila tunnetaan johtajana, joka nosti yllättäviä ihmisiä uusiin tehtäviin. Hänen mielestään organisaatiota pitää ravistella säännöllisesti, jotta yhtiö pystyy uudistumaan.
- Tylsyys ja tekemisen meiningin puute ovat vaarallisia yritykselle. Lisäsin tarkoituksella energiaa ja intensiteettiä omaan käytökseeni. Jotkut saattoivat kokea sen rähjäämisenä.

6 Yksinäinen: ”Ruumis tietää huolien painon”
Kriisitilanteet opettivat eniten myös toimitusjohtajalle, joka viime kädessä kantoi yksin vastuun ratkaisuista. Johtajan roolin yksinäisyyden Ollila oli ymmärtänyt jo pian Nokiaan tultuaan, kun toimitusjohtaja Kari Kairamo päätyi itsemurhaan.
Myös hänen oma ensimmäinen vuotensa toimitusjohtajana oli synkkä, sillä Nokia ui silloin suurissa vaikeuksissa.
- En ole koskaan ollut kovin masentunut, mutta tummimmat hetkeni osuvat tuohon kesään, Ollila pohtii.
- Ymmärsin todellisen yksinäisyyden vasta ollessani itse ylin johtaja. Omia virheitään ei koskaan pääse pakoon. Kun asiat eivät suju hyvin, se tuntuu ruumiissani, se tuntuu vatsassa. Ruumis tietää huolien painon jo ennen kuin ne ehtivät aivoihin saakka.
Elämäkerrassaan Ollila käy läpi päätöksiä ja myöntää virheitään. Elämäkerta oli juuri valmistumassa, kun hän kuuli, että Nokian matkapuhelimet on myyty arkkiviholliselle Microsoftille.
Ollila reagoi kuten muutkin suomalaiset, tunsi epäuskoa ja järkytystä. Hän pitää päätöstä ”dramaattisena, rohkeana ja samalla surullisena”, mutta ei kritisoi sitä. Hän uskoo ja toivoo, että Nokia selviää tästäkin ja muotoutuu taas uudeksi.

7 Isäntä: ”En koskaan muuta pois Suomesta”
Ollilaa on pyydetty kahdesti presidenttiehdokkaaksi, ja kahdesti hän on kieltäytynyt. Eikä hän aio jatkossakaan ryhtyä politiikkaan.
Ei siksi, etteikö hän kantaisi huolta Suomesta. Hän näkee nykytilanteessa pessimismin kierteen, joka pitäisi saada katkaistuksi.
- Suomi tarvitsee sellaisia poliittisia ratkaisuja, että uskottavuus paranee. Ja yrityksiltä positiivisia signaaleja, vaikka pieniäkin, että tästä tämä taas lähtee kohenemaan.
Nokiasta Ollila siirtyi globaalin energiayhtiön Shellin hallituksen puheenjohtajaksi.
- Olen siinä tehtävässä vielä kaksi vuotta. Sitten teen jotain taiteeseen ja musiikkiin liittyviä hyviä asioita, joihin ei aiemmin ole ollut aikaa, Jorma Ollila sanoo.
Suomi on kuitenkin hänen kotimaansa, ja pysyy.
- En koskaan muuta Suomesta pois, Jorma Ollila sanoo.
Kakkoskodiksi vuonna 2000 hankittu Toivonojan kartano Nastolassa on huolella entisöity ja kunnostettu. Pohjalainen on nyt juurtunut Hämeeseen.

teksti: LEENI PELT0NEN kuva: KAISU JOUPPI

Artikkeli on julkaistu Kotiliedessä 23/2013.

Lainausmerkeissä olevat sitaatit ovat Jorma Ollilan
ja Harri Saukkomaan kirjasta Mahdoton menestys 
- Kasvun paikkana Nokia

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Jorma Ollilan seitsemän särmää

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X