Kulttuuri

Rakastatko runoja? Äänestä suosikkiasi upeista runoista, jotka Kotilieden lukijat ovat kirjoittaneet

Kotilieden lukijoiden runot naurattavat, koskettavat ja ihastuttavat. Mikä runoista on suosikkisi?

Viime vuonna pyysimme, että Kotilieden lukijat lähettäisivät meille kirjoittamiaan runoja. Siitä lähtien ihastuttavan taitavat lukijamme ovat lähettäneet meille runojaan, joita olemme julkaisseet Kotiliedessä. 

Kokosimme 12 tänä vuonna Kotiliedessä julkaistua runoa yhteen. Haluamme nyt kysyä, mikä runoista puhuttelee juuri sinua eniten. Lue runot ja äänestä suosikkiasi jutun lopussa! 

Runojen kirjoittajat on mainittu Kotiliedessä, mutta tässä emme muistuta heidän henkilöllisyyksistään, jotta runojen tekstit saavat puhua puolestaan. 

Lue myös: Runouden yllättävät terveyshyödyt: Voi tehostaa ajattelua ja helpottaa masennusta

Kesätuulella

Isoäidit eivät peräänny,
he kerääntyvät
kaiken kauniin ja suloisen luokse
liki pienokaisten leikkejä.
He tarttuvat kiikkutuolin kahvoihin,
laulavat ulkomuistista laulun
heläyttävät päälle naurun.
He kukkivat karussakin maassa
versovat raunioiden reunalla.
Avaavat sylinsä
kuin omenapuun kukat.
Tuoksuvat,
voi miten tuoksuvatkaan!
Laululle, leikille
ja kesätuulelle he tuoksuvat.

Pullukka

Pyöreät kasvot
Muodokas muoto
Virkeät silmät
Ryhdikäs ruoto

Peilistä katsoo
kuvajainen soma
Pullea vatsa,
vartalo oma

Sovussa elelen
poimujeni kanssa
Ylpeänä kannan
kehon kokonansa

Herkut maistuvat,
tuovat hyvän mielen
Piiraat jo paistuvat
Voivat viedä kielen

Olostani nautin
Elämästä tykkään
Häpeää en tunne
Laihdutusta lykkään

Miksi? 

Miksi heidät piti erottaa?
Miksi heidän verkkainen
ja yksinkertainen arkensa piti rikkoa?

Ei siinä ollut suuria tunteita,
hurlumheitä makuuhuoneessa.
Siinä oli näiden tuttujen tapojen
ja tavaroiden tuoma turva.

Miksi heidät piti erottaa?
Tuskin tunnistivat enää toisiaan,
saati kuulivat,
mutta joku siinä vieressä aina on
vuosikymmenestä toiseen.

Ja ihmiset, jotka olivat mukana
heidän elämänsä alussa,
eivät ole mukana lopussa.
Ei kukaan heistä, tuskin he itsekään.

Kulkija

Matkan varrella
monta suoraa,
mutkan taakse näkemätöntä.
Kiveä, kantoa, tasamaata,
alavaa aavaa,
pöperöistä ryteikköä.
Välillä kompuroin, kaadun,
hyppelen ja loikkaan.
Kuljen suoraan, sivuväylälle eksyn,
taaksepäin vierin.

Etenen.

Keskiyön samppanjaa

Anne pääsi ravintola-apulaiseksi
Tukholmaan vuonna seitkytkolme.

Vesisateessa matkalaukkua raahaten
käveli hotelli Grandiin
suoraan Siljan satamasta.

Koko kotikylä kateellinen
paikka löytyi yötiskistä
silmät pyöreinä katsoi Suomityttö
miten paljon ruokaa tuli takaisin lautasilla
ja työnnettiin vaan roskiin.

Mutta keskiyöllä
koko henkilökunta
joi lasin samppanjaa.

Kun palaan kotiin

Kun taas palaan kotikylääni
kaukaisesta maasta,
mieleni haluaa olla vain
äitini lapsi ja isäni tytär.
Se keiju. Se piltti.
En tunne tarvetta olla
mieheni vaimo, en enää äiti.

Haen vaasia kedon kukille
Se kuuluu rooliin,
jonka manttelin haluan riisua yltäni,
kun tulen kotiin.
Siihen entiseen.

Kävelen hitaasti kirkkomaalle.
vanhempieni hauta on hyvin hoidettu.
Kyllä sisaret osaa.
Kiveen on hakattu maailman kauneimmat nimet.
Sipaisen sitä hellästi ja pyyhin pois
turhat roskat.
Tuulen tuivertamat koivunlehdet,
jotka tuoksuvat jo kotisaunan lämmittämiseltä.

Haen vaasia kedon kukille,
joita poimin kylätien varrelta
ennen kuin jonkun vieraan
traktorin sapeli sahaa ne pois.

On loistavien lupiinien aika
suvituuli suhisee
pihakeinun narinassa.
lapsuuden maitokannun maidossa
vain valkeaa viattomuutta.

Jälki

risareunainen
rohtiminen kangas
siinä punaisella langalla
äitini ompelema
nimeni syntymäaikani
osoitteeni

liitettäväksi vaatteisiini
jos joutuisin äidistä eroon
evakkomatkalla

etsin elämääni
yllättäen löysin
lapsuuteni jäljen, kangaspalan

kaukainen lapsuusaika
jonka luulin unohtaneeni
kulkee mukanani
mielen kaivosta nousee
sota pelko itku puute

suuren vaaran uhatessa
hädässä äitini ajatteli
rakkaitaan, meitä, minua

lapsuuteni jälki
sota-ajan jälki
jälki äitini rakkaudesta

Tervetuloa, rouva Murhe

Tervetuloa kotiini,
rouva Murhe,
oikeinko asumaan
päätit jäädä?
No, täältä löytyy teille
vierashuone.
Nakerra lattiaani,
nakerra kattoani,
mutta hyviin muistoihini
et hampainesi pääse.
Eiköhän ole kohtuullista,
että edes ne säilyvät
tässä talossa
koskemattomina,
kunniapaikalla.

Ja sitten mekin itkettiin

Se oli koko tuvan täyttävä huokaus ja
sitten äiti itki
kohta me itkettiin kaikki, koska äiti
itki
äiti meni ihan kyyryyn ja se tärisi
me mentiin siihen ihan kiinni
ja mekin täristiin
kohta äiti vain niiskutti, niisti nenänsä
ja silitti meidän päätä sanoi:
ei tässä mitään, äitiä vain vähän
itketti
eikä me ollenkaan tiedetty miksi.

Sipuli, ruoanlaiton helmi

Kuori kaunis kuultava, muoto muheva,
niin kuin minäkin
Talon terävintä veistä tarvitsen,
kun sipulin kanssa seurustelen
Oma lauta sipulille on oltava,
on niin vaativa
Kuoret rapisevat ja ritisevät,
eivät haluaisi irti lähteä
Sormeni kostuvat, sipulin tuoksu mahtava,
silmäni siristävät
Sipuli, mihin minä sinua tarvitsen;
lihapulla loistava
sipulikeitto makoisa
suolalapa murea
sipulimaito – kauhea
Ruoka mikä tahansa,
sipuli antaa siihen mehevän makunsa
ei kuitenkaan marjapiirakkaan.

Voikukan hahtuva ilmavirrassa

joskus

ihminen liikkuu
yhtä keveästi
kuin voikukan hahtuva
ilmavirrassa

on yhtä aikaa
lämmin ja viileä
on helppo kulkea
ei viluta, ei uuvuta

raskas ja vaikea kevenee
kipu vaimenee
tavallista ja hyvää on enemmän
kuin painavaa ja mutkikasta

kesäkuun alun vihreä
laajenee ja lisää sävyjään
voikukkameri muuttuu
untuvapalloaaltojen ulapaksi

Elämäänsä tyytyväiset

Olemme yhdessä talsineet taivalta
yli kuusikymmentä vuotta
ja hyvässä sovussa elelleet
emmekä riidelleet ole suotta.
Vaikka joskus hiukkasen harmittaa
ja toinen ottaa kuin ottaakin päähän,
vaan kun illalla käymme nukkumaan
menemme vuoteeseen hyvään säähän.
On aamulla mukava herätä
kun on vierellä oma kulta,
ja kysyä joskus kuiskaten
lemmen ihanan saanhan sulta.

Äänestä suosikkiasi lukijoiden runoista!

Äänestyksen pitäisi näkyä alapuolella. Jos se ei näy, tarkista evästeasetuksesi. 

Jutun runot on julkaistu ensimmäisen kerran Kotiliesissä 3/2023–15/2023.