Moni sekoittaa karjalan kielen suomen karjalaismurteisiin – testaa, kuinka hyvin karjalan kieli on sinulla hallussa!
Karjalan kieli on yksi suomen kielen lähisukulaisista. Uhanalainen kieli on vaarassa kadota. Ota faktat haltuun ja testaa osaamisesi karjalan kieli -testillä.
Minä pagizen karjalakse. Minä puhun karjalaa.
Moni sekoittaa karjalan kielen Suomessa puhuttaviin karjalaismurteisiin eli Etelä-Karjalassa puhuttaviin kaakkoismurteisiin ja Pohjois-Karjalassa puhuttaviin itäisiin savolaismurteisiin.
Samasta kielestä ei kuitenkaan ole kyse.
Karjala on itsenäinen kieli, jolla on omat erityispiirteensä, kertoo Milla Tynnyrinen Itä-Suomen yliopistosta. Hän työskentelee karjalan kielen elvytyshankkeessa projektikoordinaattorina.
”Karjalan kieli on yksi Suomen läheisimpiä sukukieliä. Sitä on puhuttu Suomessa yhtä kauan kuin suomeakin”, Tynnyrinen sanoo.
Suomi ja karjala kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kieliin ja sen itämerensuomalaiseen kieliryhmään.
Lähimpänä karjalan kieli on suomen kielen itäisiä murteita. Molemmat kielet edustavat itäistä itämerensuomea ja ovat kehittyneet samasta kantakielestä, muinaiskarjalasta.
Se tarkoittaa, että kielillä on yhteisiä piirteitä.
”Jos joku suomenkielinen henkilö lukee karjalan kielistä tekstiä, todennäköisesti hän pystyy päättelemään suomen kielen pohjalta pääpointit. Sekä sanastossa että kieliopissa on kuitenkin niin paljon eroja, että en usko, että kieltä tuntematon voisi ymmärtää tekstiä täysin”, Tynnyrinen sanoo.
Näin suomen kieli ja karjalan kieli eroavat
Suomen ja karjalan väliset erot johtuvat alueellisista seikoista. Suomen kielen kehitykseen ovat vaikuttaneet läntinen Ruotsin valtakunta sekä katolinen ja luterilainen kirkko, karjalan kieleen puolestaan itäinen Venäjän valtakunta ja ortodoksinen kirkko.
Perua venäjän kielestä ovat esimerkiksi soinnilliset ja pehmeät äänteet. Suomen kielessä käytetään kovia p-ja t-kirjaimia, karjalassa taas pehmeitä b- ja d-äänteitä.
”Karjalan kieli kuulostaa hyvin pehmeältä. Suomen itämurteiden puhujille tuttua on varmasti voimakas diftongiutuminen. Jos suomessa sanotaan ’maa’, karjalassa sanotaan ’mua’”, Tynnyrinen sanoo.
Venäjän vaikutus näkyy myös sanastossa ja kielen rakenteissa. Esimerkiksi sana kiitos on karjalaksi passibo. Sanan alkuperä on venäjänkielinen spasibo.
Karjalan kieli -testi: Kuinka hyvin tunnet karjalan kielen?
Jos testi ei näy alla, tarkista evästeasetuksesi.
Karjalan kieli jakautuu kolmeen murteeseen
Karjalaa puhutaan Suomessa ja Venäjällä. Kieli jakautuu kahteen päämurteeseen: varsinaiskarjalaan ja livvinkarjalaan. Varsinaiskarjala jakautuu vielä kahteen murreryhmään: vienankarjalaan ja eteläkarjalaan.
Varsinaiskarjalan murteista vienankarjalaa on puhuttu pääosin Pohjois-Venäjällä Vienan Karjalassa. Suomessa vienankarjalaiseen kieli- ja kulttuuripiiriin ovat kuuluneet Hietajärvi ja Kuivajärvi Suomussalmella ja Rimmin kylä Kuhmossa.
Eteläkarjalan murrealuetta ovat olleet Venäjän puolella Karjalan tasavalta ja Tverin alue sekä Suomeen kuuluneet Raja-Karjalan Suojärvi, Suistamo, Korpiselkä, Ilomantsi ja Soanlahti.
Livvinkarjalaa on puhuttu Raja-Karjalan kylistä muun muassa Salmissa sekä Venäjän Karjalaan kuuluvassa Aunuksen Karjalassa.
Eri murteita puhuvat karjalankieliset ymmärtävät toisiaan. Eroja murteiden väliltä kuitenkin löytyy.
Toisin kuin varsinaiskarjalassa, livvinkarjalassa on vaikutteita myös vepsän kielestä ja varsinaiskarjalaa enemmän venäläislainoja. Silmämääräisesti murteet erottaa siitä, että livvinkarjalassa sanojen lopussa olevat a- ja ä-kirjaimet ovat vaihtuneet u- tai y-kirjaimiksi. Eteläkarjalaksi kananmuna on jäiččä, livvinkarjalaksi jäiččy.
Vienankarjalasta puuttuvat muille karjalan murteille tyypilliset soinnilliset konsonantit, kuten b, d, g ja z.
Toisen maailmansodan jälkeisistä karjalankielisistä evakoista suurin osa puhui etelä- tai livvinkarjalaa.
”Vienankarjalan puhujat ovat eläneet perinteisesti pohjoisemmassa sellaisilla alueilla, jotka eivät ole koskaan kuuluneet Suomeen. Mutta heidänkin jälkeläisiään on Suomessa sen takia, että vienankarjalaisia tuli Suomeen paljon pakolaisina Venäjän vallankumouksen aikaan”, Milla Tynnyrinen sanoo.
Lue myös Seura.fi: Karjalan kieli ei saa kuolla – Helka Riionheimo elvyttää uhanalaista kieltä: ”Kielen mukana kulkee jopa tuhansien vuosien historia”
Karjalan kieli on vaarassa kadota
Evakkojen asutuksen ja muuttoliikenteen takia karjalankielisiä löytyy nykyään kaikkialta Suomessa.
Suomessa karjalankielisiä on arviolta 30 000. Heistä 11 000 puhuu kieltä hyvin tai erittäin hyvin, ja 5 000 käyttää kieltä päivittäin. Venäjällä kieliyhteisöön kuuluu noin 20 000 ihmistä.
Kieli on molemmissa maissa uhanalainen. Valtaosa karjalankielisistä on iäkkäitä, ja siksi puhujien määrä laskee lähitulevaisuudessa, asiantuntijat ennustavat.
Karjala on ollut kieli, jota on puhuttu tyypillisesti kodeissa ja kyläyhteisöissä. Työ- ja koulumaailmassa kielenä on ollut suomi tai venäjä. Toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa karjalankieliset kokivat sosiaalista painetta luopua karjalan kielestä myös kodeissa. Kielen siirtyminen sukupolvelta toiselle katkesi.
Kirjoitettua karjalan kieltä ei ole juurikaan ollut ennen 1980-lukua.
Heikoin tilanne murteista on eteläkarjalalla.
”Suomessa karjalan kielen elvytystyö on aloitettu myöhemmin kuin Venäjällä, jossa on luotu ensin kirjakieltä ja sanastoa livvinkarjalalle ja vienankarjalalle. Eteläkarjala on jäänyt paitsioon – mahdollisesti sattuman takia”, Tynnyrinen sanoo.
Nyt Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshanke tuottaa karjalankielistä materiaalia ja luo uudissanastoa karjalaksi. Sellaisia ovat esimerkiksi perhe- ja sateenkaarisanasto, yhteiskunnallinen sanasto ja sosiaalisen median sanasto.
Jutussa on käytetty lähteinä myös: Kotimaisten kielten keskus; Karjala, Kotimaisten kielten keskus; On ku koiranoksennus, sylgemättä ei voi ńi piällä kattšuo!, Itä-Suomen yliopisto; Karjalan kielen elvytyshankkeen blogi, Karjalan sivistysseura; Karjalan kielen esite; Karjalan kielen sivistysseura; Kirjoitetut kielimuodot
Kommentoi
Kommentoi juttua: Moni sekoittaa karjalan kielen suomen karjalaismurteisiin – testaa, kuinka hyvin karjalan kieli on sinulla hallussa!