Mitä tiedät saamelaisista? Päivitä tietosi alkuperäiskansasta näiden dokumenttiohjelmien avulla

Media tarjoaa saamelaisille usein vain yhden kapean roolin: nettivihat päälleen saavan tosikon ja loukkaantujan. Tunnetko tämän päivän saamelaiskulttuuria? Tuoreet tv- ja radiodokumentit auttavat päivittämään tietosi.

Nadja Mikkosen ohjaama dokumentti Näpit irti saamenpuvusta tarjoaa ajankohtaisen näkökulman saamelaisuuteen.

Lue myös: Vähemmistössä kasvaminen yhdisti: Romaninainen Malla rakastui saamelaiseen Marttiin

Ohjelmassa saamelaisvaikuttajat Niillas Holmberg, Petra Magga-Vars ja Ailu Valle kertovat, miksi turistikrääsäkauppojen epäaitojen neljäntuulenhattujen ja feikkipukujen pitäisi jo painua historiaan.

Nuoret saamelaiset perustelevat, miten feikkipukujen myynti bisneksenä saa aikaan saamelaisissa reaktion, joka pohjautuu syvemmällä kytevään sortamisen tunteeseen.

Kun kyse on oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin, näkyvästä asiasta eli pukeutumisesta tulee se asia, josta saamelaiset haluavat pitää kiinni.

”Saamenpuku on rajatolppa. Se ei ole myytävänä eikä sitä nosteta markkinapöydälle”, Petra Magga-Vars kiteyttää.

Näpit irti saamenpuvusta Yle TV 1 ti 26.11. klo 21.30

Lyhytdokumenttisarja Saamen tyttäret kertoo vahvoista saamelaisnaisista

Yle Radio Suomi esittää kuusiosaisen lyhytdokumenttisarjan Saamen tyttäret vahvoista saamelaisnaisista, jotka pitävät kiinni elämäntavastaan ja kulttuuristaan. Lyhytdokumentit löytyvät podcasteina Areenassa.

Usein yhteisössä valtaa pitävät miehet, mutta saamelaisten keskuudessa julkista valtaa käyttävät useimmiten naiset. Miksi näin on?

Saamen tyttäret -sarja kurkistaa tämän päivän saamelaisnaisten elämään, arvoihin ja kulttuurin aarteisiin. Keitä nämä naiset ovat ja mistä he unelmoivat?

Henkilökohtaisten kosketusten lisäksi sarjassa pohditaan myös ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä. Kuinka pitää kiinni omasta kulttuurista kielikysymysten, ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, arktisten alueiden käytön ja Jäämeren rata-aikeiden puristuksessa?

Entä me suomalaiset, tunnemmeko Pohjois-Amerikan alkuperäisväestön paremmin kuin tämän päivän saamelaiskulttuurin, vaikka saamelaiset ovat suomalaisille fyysisesti lähin alkuperäiskansa.

Ovatko saamelaiset meille henkisesti kaukaisia, jopa kaukaisempia kuin Amerikan intiaanit?

On hyvä pohtia, miksi tiedämme saamelaisista, heidän historiastaan ja kulttuuristaan niin vähän. Ja mitä meidän tulisi tietää saamelaisuudesta.

Media tarjoaa saamelaisille usein vain yhden kapean roolin; nettivihat päälleen saavan tosikon ja loukkaantujan. Tämä sarja antaa heille moniäänisemmän roolin ja hakee myös perusteluja suuttumukselle.

Yle Radio Suomi viikot 45–50: lauantaisin 9.11.– 14.12.2019 klo 12.15 + podcastina Yle Areenassa 8.11. 2019 alkaen

Saamen tyttäret -sarjan jaksot ja lähetyspäivät Radio Suomessa:

9.11. klo 12.15
Miksi saamenpuku väärässä paikassa sytyttää somesodan ja muita tulenarkoja tilanteita saamelaisten ja valtaväestön välillä? Tätä purkaa viestinnän ammattilainen Erja Morottaja.

16.11. klo 12.15
Muusikko Hildá Länsman jatkaa aiemmin kiellettyä joikuperinnettä. Hildá Länsmanin isomummon ei kuultu koskaan joikaavan, sillä hän kasvoi siinä uskossa, että joiku on syntiä. Käsitys on joillakin seuduin elänyt miltei nykypäivään saakka, mutta perinne ei ole katkennut. Hilda Länsman vaalii ja uudistaa joikua ja kiertää esiintymässä ympäri maailmaa.

23.11. klo 12.15
Varhaiskasvattaja Saana Guttorm taistelee pitääkseen saamen kielen ja kulttuurin elävänä. Lastenkulttuuria ja sen muoti-ilmiöitä – pelejä, elokuvia, kirjoja – pitää olla saatavilla saameksi, uutta sukupolvea Helsingissä kasvattava Saana Guttorm painottaa. Muuten suomi jyrää oman kielen. Uusien ilmiöiden myötä uusia sanoja kielessä kuin kielessä tarvitaan kaiken aikaa.

30.11. klo 12.15
Lääkäri Heidi Eriksen pyrkii vähentämään saamelaisten itsemurhia. Saamelaisilla on korkea itsemurhakuolleisuus. Selitys ei löydy alkoholinkäytöstä, sillä tutkimukset osoittavat sen olevan samaa suuruusluokkaa kuin valtaväestöllä. Syyt ovat moninaisemmat ja liittyvät terveyspalvelujen saatavuuteen ja tulevaisuuden uhkiin.

7.12. klo 12.15
Museoamanuenssi Anni Guttorm rakastaa vanhoja saamelaisesineitä ja ponnistelee niiden palauttamiseksi pohjoiseen. Anni Guttorm näki vasta aikuisena ensimmäisen sarvilakin, perinteisen saamelaisnaisen päähineen, kun sellainen palautui Lappiin Tampereen museokeskus Vapriikista. Pohjoisesta sarvilakki oli jo kokonaan kadonnut, koska menneiden vuosisatojen papit ovat paheksuneet sen muistuttavan pirunsarvea.

14.12. klo 12.15
Tiina Sanila-Aikio puolustaa saamelaisia, joita uhkaavat ympäristöongelmat ja ymmärtämättömät päättäjät. Ihmisten, joille raha kopsahtaa palkkapäivänä tilille, on vaikea ymmärtää luonnon ja säiden mukava eläviä saamelaisia. Toiseksi saamelaisten kotiseutualueella on valtavat mineraalivarat, joista käydään paraikaa kovaa vääntöä. Nämä ovat keskeisiä uhkia saamelaiskulttuurille ja -elämäntavalle, Tiina Sanila-Aikio tähdentää.

Saamen tyttäret eivät taivu -dokumentin pitkä versio löytyy Areenasta

Naisten parissa liikutaan myös samojen tekijöiden edellisiä lyhytdokumentteja pidemmässä radiodokumentissa Saamen tyttäret eivät taivu. Dokumentti löytyy Areenasta. Sarjan toimittaja on Päivi Leino, äänisuunnittelija Kai Rantala ja tuottaja Hannu Karisto.

Saamen tyttäret eivät taivu -dokumentissa etelän asukas lähtee ihastelemaan pohjoista Suomea poroineen ja avarine maisemineen mutta törmää omaan tietämättömyyteensä.

Kohtaamiset miltei päivittäin oman kulttuurinsa ja elämäntapansa säilymisen puolesta taistelemaan joutuvien saamelaisten naisten kanssa täyttävät matkapäiväkirjaa oivalluksilla ja aivan uudella tiedolla Suomen kanssakansalaisista itseään ihan fiksuna pitäneelle valtaväestön jäsenelle.

Tiedätkö sinä, miksi saamelaiset aina tuntuvat olevan vihaisia? Tiedätkö, miten saamelaisnimet määräytyvät tai millainen on naisen asema saamelaisyhteisössä? Tiedätkö, millaisia ovat saamelaisten itsemurhatilastot?

Suomi ylpeilee yhdenvertaisuudellaan, mutta saamelaisten kohtelu raapii ohjelmantekijöiden mukaan ikävän särön kiiltävään pintaan.

Esimerkiksi pelkästään kuluneena vuonna Suomea saamelaisten kohtelusta huomautti YK:n ihmisoikeuskomitea, kun se helmikuussa totesi valtion loukkaavan saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

Myös EU huomautti vastikään Suomea saamelaiskulttuurin vähäisestä tuntemuksesta.

Saamelaiset eivät ole antaneet periksi. Nuoret saamelaisnaiset jaksavat taistella pystypäin elämäntapansa ja kulttuurinsa puolesta.

Pitkä radiodokumentti Saamen tyttäret eivät taivu Yle Areenassa

Lue myös: Haaveiletko muutosta lapsuusmaisemiin? Kuvanveistäjä Mia Hamari toteutti monen unelman ja löysi rauhan lappilaisesta kylästä

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Mitä tiedät saamelaisista? Päivitä tietosi alkuperäiskansasta näiden dokumenttiohjelmien avulla

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X