Kulttuuri

Milloin on vappu 2024? Listasimme parhaat ideat vapun viettoon

Vappuna pukeudutaan ylioppilaslakkiin, marssitaan, juodaan simaa ja syödään munkkeja. Tiedätkö, mikä vappuperinne oli luvaton vuoteen 1951 asti?

Vappu on työväen ja opiskelijoiden juhla, jota vietetään vappuaattona ja vapunpäivänä. Vappu 2024 on tiistaina 30. huhtikuuta 2024 ja vapunpäivä keskiviikkona 1. toukokuuta 2024.

Vapunpäivä on juhlapäivä. Se on yleinen vapaapäivä kouluissa ja usein työehtosopimuksissa sovittu palkallinen vapaapäivä työpaikoilla. Vappuaatto sen sijaan on useimmiten tavallinen työpäivä.

Kokosimme yhteen tunnetuimmat, yhä elossa olevat vappuperinteet ja tiedot niiden taustoista.

Miksi vappua vietetään?

Vappu ei ole aina ollut työväen ja opiskelijoiden juhla. Vapulla on monien suomalaisten juhlien tavoin kristillinen alkuperä. Sana vappu tulee englantilaisen, Baijerissa toimineen nunnaluostarin johtaja Valburgin nimestä.

700-luvulla elänyt Valburg julistettiin katoliseksi pyhimykseksi kuolemansa jälkeen. Keskiaikaiseen pyhimyskalenteriin merkittiin Valburgin päiväksi hänen kuolinpäivänsä 25. helmikuuta ja myöhemmin muistopäiväksi pyhäinjäännösten siirtopäivä 1. toukokuuta.

”Suomessa, missä oltiin vähän metsäläisiä ja takapajuisia, vappu ei ollut mikään hirveän iso pyhä loppujen lopuksi”, arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta (SKS) sanoo.

Kansan parissa päivää vietettiin laskemalla lehmät navetasta ulos laitumelle. Tärkeämpi karjanlaskupäivä oli kuitenkin Yrjön päivä viikko ennen vappua.

”Silloin on imitoitu laitumelle laskettuja lehmiä ja laitettu lapset juoksentelemaan kilkattavat kellot vyötäisillä ympäriinsä. Paitsi, että se on ollut hauskaa, sen on ajateltu lisäävän karjaonnea ja ehkäisevän sitä, että petoeläin käy karjan kimppuun”, Nirkko sanoo.

1800-luvun lopun yhteiskunnallinen muutos teki vapusta nykyisen kaltaisen juhlapäivän Suomessa.

Ylioppilaslakkiin liittyy perinne, joka oli aluksi luvaton

Ruotsissa yliopisto-opiskelijat juhlivat vappua jo 1700-luvulla. Sieltä perinne rantautui ensin Turkuun Turun akatemiaan ja 1800-luvulla Helsinkiin, kun yliopisto muutti uuteen pääkaupunkiin.

Ylioppilaslakin painaminen päähän vappuna on yli 200-vuotias traditio. Alun perin ylioppilaat pukeutuivat tummansiniseen virkapukuun, johon kuului talvikaudella tumma ja kesäkaudella valkoinen lakki. Vapun tienoilla oli tapana järjestää kevätjuhlia, jolloin opiskelijat vaihtoivat tumman lakin valkoiseen kesähattuun.

Oman lakkinsa päähän saa perinteisesti myös Havis Amanda -patsas. Mantan lakitus on tapahtunut erään tiedon mukaan ensimmäisen kerran 1909. Tuolloin patsas vietti ensimmäistä vappuaan Helsingin Kauppatorilla.

Säännöllisesti Manta on lakitettu tiettävästi vuodesta 1921 lähtien. Aluksi opiskelijat asettivat lakin pronssipatsaan hiuksille luvattomasti yön pimeinä tunteina. Virallinen lakituslupa heltisi poliisilta vuonna 1951.

Vuoteen 1978 asti Mantan lakitus ajoittui keskiyöhön. Nykyään Manta saa lakkinsa kello 18. Vappu 2024 poikkeaa perinteestä, sillä Manta on restauroitavana. Taideyliopiston opiskelijat rakentavat korvaavaan lakitettavan kohteen, joka paljastuu vappuaattona.

Patsaan lakitusperinne on levinnyt Helsingistä muihin kaupunkeihin. Jyväskylässä lakin saa päähänsä Minna Canthin patsas, Kajaanissa Elias Lönnrothin patsas, Oulussa Frans Mikael Franzénin patsas, Tampereella Suomen neito -patsas ja Turussa Lilja-patsas.

Lue myös: Ylioppilaslakki – 10 yllättävää faktaa ylioppilaiden juhlapäähineestä

Vappumarssit ja työväenlaulut kuuluvat vappuun

Työväen vapun juuret ajoittuvat 1800-luvun loppuun. Ensisysäyksenä on pidetty toukokuussa 1886 Chicagossa järjestettyä mielenosoitusta, jossa työväki vaati kahdeksantuntista työpäivää. Kaksi vuotta myöhemmin Euroopan sosiaalidemokraatit päättivät, että vapusta tehdään kansainvälinen työväen mielenosoitus- ja juhlapäivä.

Suomessa vasemmistopuolueiden aatteelliset työväenmarssit vakiintuivat 1900-luvun alussa. Kehitystä edesauttoivat työväen kevätkävelyt 1800-luvun loppupuolella.

Vuodesta 1979 vappu on ollut virallisesti liputettava suomalaisen työn päivä.

Työväen vappuun ovat kuuluneet marssien lisäksi vappulaulut. Ikonisimpia lienevät laulut Kansainvälinen, Työväen marssi ja Kenen joukoissa seisot.

Vappu 2024: Munkit ja sima pitävät pintansa

Munkit, sima ja tippaleipä ovat olleet vapun luottoeväitä 1900-luvun alkupuolelta lähtien, mutta historia herkuilla on sitäkin pidempi. Keskiajan Suomessa simaksi kutsuttiin vahvaa, alkoholipitoista hunajaviiniä.

Nykyisen vedestä, sitruunasta, sokerista, hiivasta ja rusinoista valmistetun alkoholittoman virkistysjuoman äitinä on pidetty ruotsalaista taloudenhoitaja ja keittokirjailija Cajsa Wargia. Hän julkaisi reseptin keittokirjassaan Hjelpreda I hushållningen för unga Fruentimber vuonna 1755.

Perimätiedon mukaan Wargin reseptillä valmistettua virkistysjuomaa olisi tarjoiltu 1700-luvulla ainakin pappiloiden vappukesteillä. Kansan parissa siman suosio kasvoi 1800-luvun lopulla, kun sokerin saatavuus helpottui ja työväki ryhtyi karttamaan väkeviä.

”Alkoholin käyttöä yritettiin hillitä tarjoamalla alkoholiton vaihtoehto”, SKS:n arkistotutkija Juha Nirkko sanoo.

Siman aseman vappujuomana sinetöivät lopulta vuosien 1919–1932 kieltolaki ja raittiusliike, joka kehotti ihmisiä juomaan simaa samppanjan sijaan. Vapun asema perhejuhlana alkoi vakiintua.

Munkkeja ja tippaleipää on leivottu pitopöytiin keskiajalta lähtien. Siitä, miten leivonnaisista tuli myöhemmin vapputarjottavia, ei ole tarkkaa tietoa. Arkistotutkija arvelee, että vapun munkkiperinteen takana saattaa olla samainen Wargin keittokirja, josta myös simaresepti löytyy.

Tippaleipää tarjoili ainakin Cajsa Wahllund, joka perusti Ravintola Kaisaniemen Helsinkiin vuonna 1838.  Alkoholipolitiikka–lehti kertoo, että ravintoloitsijalla olisi ollut tapana laittaa syntymäpäivänään 1. toukokuuta pöytä koreaksi juhliville ylioppilaille.

Perunasalaatista ja nakeista tuli osa suomalaista vappupiknikkiä 1960-luvulla.

Vappu 2024: Kaulaan ja kotiin serpentiiniä, torilta käteen vappupallo

Ei karnevaaleja ilman serpentiiniä, tiesi kansa jo keskiajalla. Paperisilpun ja -suikaleiden heittely oli osa Keski-Euroopan karnevaaleja – myös vappua.

Suomessa serpentiinillä koristelu yleistyi 1900-luvun alussa. Niin tekivät myös ilmapallot, vapun toinen vakiokoriste.

”Monet vappuperinteet ovat tulleet meille Ruotsista ja Ruotsiin Keski-Euroopasta. Ilmapallo on virkistävä poikkeus. Useampienkin lähteiden mukaan se olisi tullut Venäjältä päin eli Pietarista”, Nirkko sanoo.

Pietarista ilmapallot ajautuivat ensin Viipuriin ja sieltä Helsinkiin.

Vapputoreilla myytävät, lapsiperheiden suosimat, ilmassa pysyvät foliopallot ovat 1980-luvun keksintö. Ensin täytteenä oli vetyä, nykyään heliumia.

”Vety oli vähän vaarallisempaa ainetta. Se saattoi räjähdellä”, Nirkko sanoo.

Eräänlaiseksi perinteeksi on muodostunut myös uutisointi myydyimmistä vappupalloista. Hittipallojen joukossa on ollut niin Frozen-, Hello Kitty -, Pokemon- kuin muitakin populaarikulttuurista tuttuja hahmoja kantavia vappupalloja.

Paperista tehdyn vappupillin esikuvana on paimenen torvi, jota vanha kansa töräytteli lehmien uloslaskun aikaan lisätäkseen karjaonnea.

Lue myös Anna.fi: Testaa, mikä vappupallo olet! Onko vappusi pirskahteleva, perinteinen vai poksahtanut?

Vappuna siemenperunat itämään

Hyötykasveja kasvattaville talouksille tuttu traditio on siemenperunoiden idätys. Maataloissa siemenperunat oli tapana noutaa vappuna perunakellarista, jotta ne ehtivät kasvattaa riittävän pitkät idut kesäkuun kylvökauteen mennessä. Satoa tulee juhannukseen tai heinäkuuhun mennessä säistä riippuen.

Nykyään monet puutarhaliikkeet tuovat siemenperunat myyntiin juuri vapun hujakoilla.