Kulttuuri

”Historialliseen romaaniin ei voi istuttaa tämän päivän arvoja”, sanoo Virpi Hämeen-Anttila, jonka uutuuskirjan rakastavaiset ovat kuin Romeo ja Julia

Viime vuosina dekkareita kirjoittanut Virpi Hämeen-Anttila on alkanut kirjoittaa historiallista Synnyinmaa-sarjaa. Sarjan käynnistää Sarastus, jossa eletään sääty-yhteiskunnan Suomessa. Sarastus on Kotiliesi Klubin lokakuun kirja.

Köyhä torpan poika Erik rakastuu ison talon tyttäreen Briittaan, mutta 1800-luvun sääty-yhteiskunnan säännöt eivät salli heidän saada toisiaan. Lukumieheksi tiedetty Erik lähetetään pois päijäthämäläisestä kylästä, opiskelemaan Helsinkiin. Alkaa kertomus yhteiskunnallisesta noususta. Romaani on saanut nimekseen Sarastus (Otava). Se aloittaa historiallisen romaanisarjan Synnyinmaa. 

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila kertoo saaneensa sysäyksen uuteen sarjaan dekkarisarjastaan Björk, jossa sukelletaan 1920-luvulle.

”Aiemmin suhtauduin arasti siihen, että kirjoittaisin jostain historiallisesta hetkestä. Sellainen vaatii paljon taustatyötä ja sen, että osaa kuvata aikakautta, ihmisten tapaa olla, ajatella ja tuntea. Historialliseen romaaniin ei voi istuttaa tämän päivän ihmisten arvoja. 1850-luvun romaanissa ei voi sivuuttaa sääty-yhteiskuntaa, joka määritteli silloin ihmisten elämää”, Virpi kertoo. 

Erikin ja Briitan tarina sijoittuu 1850-luvulle, koska Hämeen-Anttilaa kiinnosti kirjoittaa ajasta, jolloin Suomesta tuli Suomi. 

Sarastuksen pääpari on kuin Romeo ja Julia

Sarastuksen Virpi sijoitti Päijät-Hämeeseen, jossa on itse viettänyt kesiään yli 20 vuoden ajan.

”Mieheni suku on Hämeestä. Päijät-Häme on järvien, kumpuilevien maastojen ja kivisten peltojen alue, mikä luo oman tunnelmansa romaaniin. Päähenkilö Erik perii koko pitäjän kivisimmän pellon, mikä kuvastaa hänen kohtaloaan eli hänen tarinansa alku on hyvin kivinen.”

Romaanissa kuvataan sitä, miten vaikeaa sääty-yhteiskunnassa on naida muualta kuin oman säätynsä sisältä.

Sinnikkään Erikin kautta tarina kertoo paitsi yhteiskunnallisen nousun myös kahden hyvin nuoren ihmisen rakkauden tarinan.

”He ovat kuin Romeo ja Julia ja heidän sukutaustansa kautta kuvataan sen ajan Suomen oloja.”

Kyse on vapauden tavoittelusta

Sarastus vaati paljon taustatyötä, jonka Virpi aloitti kesällä 2022.

”Luin historiateoksia, muistelmia ja tuon ajan kaunokirjallisuutta, jotta pääsin sisälle ajanjaksoon 1854–1860. Olin kylläkin lukenut jo yliopistossa yleistä historiaa.”

Syksyllä hän jo kirjoitti romaanin alkuluvut. Hän sanoo, että dekkareissa rikosjuoni kannattelee tarinaa, mutta historiallisen romaanin draaman kaari vaatii enemmän työtä.

”Sarastuksessa rakkausjuoni tarjoaa ison osan dramaattisista käänteistä, mutta kapina sääty-yhteiskunnan rajoja vastaan on toinen voima, joka ajaa juonta eteenpäin.”

Paitsi rakkaudesta, romaanissa on kyse myös vapauden tavoittelusta ja itsenäisyydestä.

”Erik pistää kaiken likoon noustakseen yhteiskunnassa ylöspäin. Hän on kapinallinen ja kunnianhimoinen nuori mies, joka ymmärtää verkostoitumisen merkityksen. Sääty-yhteiskunnassa se kenet tunnet ja kuka suosittelee sinua, oli kaikki kaikessa.”

Kun kohtalo alkaa kiinnostaa

Kaikkiaan Synnyinmaa-sarjassa kuljetaan sadan vuoden matka, jonka aikana sukupolvetkin vaihtuvat. Kirjasarjaan on suunniteltu kaikkiaan 6-7 osaa.

Sarja sopii Virpin mukaan niin historian kuin hyvän tarinan ystäville.

”Yritän aina kertoa tarinan, jossa on henkilöitä, joihin voi kiintyä ja joiden kohtalo alkaa kiinnostaa.”

Lukija voi esimerkiksi löytää tarinan suvuista oman sukunsa historiaa.

”Puuseppä Erikin suvussa on minun sukuni piirteitä. Isoisäni oli puuseppä. Minulla on maalais-käsityöläis-työväenluokkainen tausta ja olen kokenut sosiaalisen nousun kuten monet muutkin suomalaiset koulutuksen myötä.”