Luonto

Harvinaiset linnut Suomessa x 10 – Oletko joskus nähnyt jonkin näistä harvinaisuuksista?

Bongasitko oudon linnun ja mietit, mikä se mahtoi olla? Listasimme 10 lintulajia, jotka ovat Suomessa harvinaisia.

Millaisia ovat harvinaiset linnut Suomessa? Suomessa pesii vuosittain noin 250 lintulajia, mutta kaikkiaan täällä on havaittu lähes 490 lajia. Suomessa voi siis nähdä joskus sellaisenkin linnun, joka ei tavallisesti pesi täällä, mutta päätyy silti vierailulle Suomeen. 

BirdLife Suomen tiedottaja ja lintuasiantuntija Jan Södersved auttoi listaamaan 10 harvinaisempaa lintulajia, joita on mahdollista nähdä Suomessa. Osa mainituista harvinaisista lintulajeista myös pesii Suomessa, osa ei. Katso kuvat ja opettele tunnistamaan harvinaisuudet!

Lue myös: Juuttuiko lintu aitaan tai tippuiko hirvi jäihin? Näin autat, jos kohtaat loukkaantuneen luonnoneläimen

Harvinaiset linnut Suomessa – oletko joskus nähnyt jonkin näistä?

Kattohaikara (Ciconia ciconia)

Kattohaikara on pesinyt Suomessa vain kerran, mutta niitä voi nähdä Suomessa erityisesti keväisin. Niitä saapuu Suomeen jopa satoja yksilöitä vuosittain, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Myös muina vuodenaikoina on mahdollisuus bongata tämä lintu.

Kattohaikara on isokokoinen. Se on höyhenpuvultaan valkoinen haikara, jonka siipisulat ovat mustat. Sen suuri, punainen nokka ja jalat ovat punaiset.

Jalohaikara (Egretta alba)

Jalohaikara on uusi viime vuosien tulokas Suomessa. Ensimmäinen pesintä tapahtui vuonna 2018.

Jalohaikara on kokonaan valkoinen, joten sen tunnistaminen on helppoa, jos sellaisen pääsee näkemään.

Kuningaskalastaja (Alcedo atthis)

Kuningaskalastaja on Suomessa äärimmäisen uhanalainen laji. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu 5–15 paria, mutta määrä vaihtelee vuosittain.

Kuningaskalastajan voi nähdä talvella tai alkukeväästä sulilla joenvarsilla, joissa ne saalistavat. Näitä lintuja ei missään nimessä saa häiritä, sillä sulat paikat ovat niiden ainoa mahdollisuus hankkia ravintoa.

Kuningaskalastaja on näyttävä lintu värityksensä ansiosta. Se on yläpuolelta turkoosinsininen–sinivihreä ja alapuolelta väritys on oranssi. Sillä on lyhyet jalat ja tikarimainen nokka, joka on pään pituinen.

Pähkinänakkeli (Sitta europaea)

Pähkinänakkeli on hauska veijari, joka kiipeilee puunrunkoa pitkin sujuvasti ylös ja alaspäin. Nimensä mukaisesti se tykkää erityisen paljon pähkinöistä.

Pähkinänakkeli on levinnyt Suomeen kaakosta ja lännestä Ahvenanmaalta. Ahvenanmaalla tätä lintua voi nähdä helpommin, mutta se on myös levinnyt myös Manner-Suomeen.

Pähkinänakkeli on yläpuolelta sinertävän harmaa ja alapuolelta valkoinen. Sillä on musta ohut juova, joka kulkee nokasta silmän yli niskaan.

Koskikara (Cinclus cinclus)

Koskikaraan voi Suomessa törmätä todennäköisimmin talvella virtaavilla koskilla tai puroilla, joissa se ruokailee. Koskikara tulee Suomeen talvehtimaan Norjasta. Talvella koskikaraa voidaan nähdä koko maassa.

Sen tunnistaa tummanruskeasta värityksestä, mutta kurkku ja rinta on suurilta osin valkoinen. Koskikaralla on palleromainen ja melko lyhyt pyrstö. Se niiailee hermostuneen tuntuisesti ja sukeltaa kokonaan veteen.

Harvinaiset linnut Suomessa

Viiksitimali (Panurus biarmicus)

Viiksitimali on Suomessa kohtalaisen uusi laji. Se viihtyy laajoissa ruovikoissa. Viiksitimali on veikeän näköinen ja sillä on hauska ääni.

Viiksitimaliin voi törmätä jopa Oulun korkeudella. Suomessa pesii vuosittain noin 500 viiksitimaliparia.

Tätä lintua on vaikea sekoittaa mihinkään toiseen lintulajiin. Se on pitkäpyrstöinen, eksoottisen näköinen pieni lintu.

Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotos)

Valkoselkätikka saattaa talvella ilmestyä ruokailemaan pihojen lintulaudoille ja pyöriä siellä koko talven. Valkoselkätikan kanta on hieman kohentunut viime vuosina. Niitä pesii Suomessa noin 200 paria vuodessa.

Valkoselkätikka on suurikokoinen kirjava tikka. Sen väritys on pikkutikkamainen. Sillä on alaperän värityksessä vaaleanpunaista, takaselkä on valkea ja vatsapuoli taas on harvaviiruinen.

Nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes)

Nokkavarpunen kuuluu peippoihin, vaikka sen nimessä varpunen esiintyykin. Sillä on paksu niska, joka luo lähes kaulattoman vaikutelman. Pyrstössä ja siivillä on runsaasti valkoista kirjailua.

Nokkavarpusella on hyvin jykevä ja suuri nokka, ja se on erikoistunut syömään hedelmien siemeniä. Nokkavarpunen pystyy nokallaan murskaamaan esimerkiksi tuomen siemenen kiven.

Nokkavarpusella on laskettu olevan 25–40 kilogramman painon aiheuttama puristusvoima nokassaan. Tämän linnun lähelle et halua sorminesi mennä!

Nokkavarpusta tavataan ympäri vuoden, mutta helpoiten sen voi bongata talvella lintulaudalla.

Mandariinisorsa (Aix galericulata)

Mandariinisorsa ei pesi Suomessa, mutta niitä eksyy Suomeen muutamia yksilöitä muiden sorsien mukana.

Mandariinisorsa on alun perin tuotu satoja vuosia sitten Eurooppaan ja niitä on päässyt karkaamaan. Nyt niitä elelee luonnonvaraisina Euroopassa.

Mandariinisorsan näkeminen on siis harvinaista, mutta ne voivat viihtyä samassa paikassa pitkiä aikoja. Havaintoja niistä on tehty eripuolilla Suomea Lappia myöten.

Koiras on hyvin värikäs eikä sitä voi sekoittaa mihinkään toiseen vesilintuun. Naaras taas muistuttaa harvinaista morsiosorsanaarasta, mutta on vaaleampi ja selkeäkuvioisempi.

Pussitiainen (Remiz pendulinus)

Pussitiainen tekee taidokkaan ja hienon roikkuvan pussimaisen pesän, jonne se munii munat ja kasvattaa poikaset. Pussitiaisia pesii Suomessa vain muutama pari. Lajia voi tavata rehevien merenlahtien ja järvien rannoilla.

Pussitiaisella on harmaanvalkeassa päässään hauska rosvonaamari. Sen selkä on ruosteenruskea ja yläperä harmaa. Sen leuka ja kurkku ovat valkoiset ja vatsapuoli kellanvalkoinen, rinnasta se on ruosteensävyinen. Naaras on paljolti koiraan näköinen, mutta vaaleampi.

Lue myös: Pihapiirin linnut kuvina – opettele tunnistamaan ainakin nämä 12 yleistä sirkuttajaa!