Luonto

Pihapiirin linnut kuvina – opettele tunnistamaan ainakin nämä 12 yleistä sirkuttajaa!

Haluaisitko oppia tunnistamaan, mitä lintuja pihallasi pyörii? Näiden kuvien ja tuntomerkkien avulla tunnistat kaksitoista yleistä sirkuttajaa.

Pihoilla pyörii usein jos jonkinlaista sirkuttajaa. BirdLife Suomen tiedottaja ja lintuasiantuntija Jan Södersved auttoi meitä listaamaan tavalliset pihapiirin linnut kuvina. Syntyi kahdentoista yleisen linnun listaus, joka auttaa sinua tunnistamaan pihallasi häärivät linnut.

Joitakin jutussa mainituista linnuista näkee enemmän talvella. Jotkin linnut puolestaan ovat näkösällä keväällä ja kesällä. Joko tunnistat kaikki nämä kaksitoista lintua?

Pihapiirin linnut kuvina – 12 yleistä vierasta pihallasi

Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca)

Kirjosiepon voi tavata koko Suomessa. Se on tavallinen, kotipihan linnunpönttöjen asukas. Kirjosieppo syöttää poikasilleen parin ensimmäisen viikon aikana noin 15 000 hyönteistä.

Koiras on mustavalkoinen ja naaras on mustan sijaan ruskea. Siivissä molemmilla on selvästi näkyvä valkea laikku.

Talitiainen (Parus major)

Talitiaiseen voi törmätä koko Suomessa. Se viihtyy pihoilla, metsissä ja puistoissa. Talvisin se viihtyy talviruokintapaikoilla.

Talitiaisen tunnistaa keltaisesta vatsasta, jossa kulkee musta pystyjuova. Sillä on musta päälaki, valkeat posket ja vihertävä selkä.

Sinitiainen (Cyanistes caeruleus)

Sinitiaiseen voi törmätä Pohjois-Pohjanmaalta Kainuuseen saakka. Se on yleinen pihoilla ja lehti- ja sekametsissä. Syksyisin sinitiainen viihtyy ruovikoissa.

Sinitiaisen tunnistaa keltaisesta vatsasta ja sinisestä päälaesta. Sinitiaisella on valkeat posket ja vihertävä selkä, tumma kurkkulappu ja silmän yli ulottuva juova.

Sepelkyyhky (Columba palumbus)

Sepelkyyhky on Suomen yleisin kyyhkylaji ja sopeutunut hyvin ihmisiin. Se voi pesiä jopa aivan lähellä asutuksia. 

Sepelkyyhkyillä on siivissä valkea poikittaisjuova. Vanhemmilla linnuilla on myös kaulan sivuilla valkea sepel.

Västäräkki (Motacilla alba)

Västäräkki on yleinen koko maassa ja se viihtyy yleensä ihmisasutuksen tuntumassa. Sanotaan, että västäräkin saapumisesta ei pitäisi olla enää pitkä aika kesään. ”Västäräkistä vähäsen”.

Västäräkin selkä on harmaa. Muuten lintu on mustavalkoinen. Koiraalla on musta päälaki ja niska, naaraalla pää on himmeämmän värinen. Västäräkki keikuttaa pitkää pyrstöään kulkiessaan.

Lue myös: Harvinaiset linnut Suomessa x 10 – Oletko joskus nähnyt jonkin näistä harvinaisuuksista?

Harakka (Pica pica)

Harakkaa tavataan koko maassa, mutta pohjoisimmassa Suomessa se on harvinaisempi. Harakka pysyttelee koko elämänsä pienen alueen ympärillä, eikä se välttämättä poistu yli 10 kilometrin päähän synnyinpaikastaan.

Harakka on mustavalkoinen lintu, jolla on hyvin pitkä pyrstö. Höyhenpuvun musta väri voi kiiltää sinisen ja vihreän eri sävyissä.

Pihapiirin linnut kuvina – joko nämä linnut ovat sinulle tuttuja?

Pikkuvarpunen (Passer montanus)

Pikkuvarpunen elelee koko maassa, mutta yleisempi se on Oulu–Joensuu-linjan eteläpuolella. Laji on runsastunut Suomessa paljon.

Pikkuvarpunen pesii mielellään vaakamallisessa pöntössä, joka on myös helppo rakentaa itse.

Pikkuvarpunen muistuttaa varpusta, mutta sillä on suklaanruskea päälaki. Linnulla on valkealla poskella musta täplä.

Mustarastas (Turdus merula)

Mustarastas on yleinen lintu Oulun korkeudelle saakka. Pohjoisessa Suomessa se on harvalukuisempi.

Koiraan höyhenpuku on musta, nokka ja kapea silmärengas ovat keltaiset. Naaras on pääosin lämpimänruskea. Mustarastaalla on melko pitkä pyrstö.

Käpytikka (Dendrocopos major)

Käpytikkaan voi törmätä melkein koko maassa aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Se on Suomen yleisin tikka, joka on helppo nähdä myös talviruokintapaikoilla.

Käpytikka on yleisväriltään mustavalkoinen. Sen hartioilla on laaja valkoinen laikku. Alapuoli käpytikalla on valkea, mutta pyrstön tyvellä on laaja kirkkaanpunainen alue. Koiraalla on lisäksi punainen laikku takaraivolla. Käpytikan nokka on pitkä ja voimakas.

Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula)

Punatulkku elää kuusivaltaisissa metsissä koko Suomessa. Osa punatulkuista muuttaa talveksi muualle, mutta osa jää myös Suomeen talvehtimaan.

Koiraalla vatsapuoli on punainen ja naaraalla harmaanruskea. Selkäpuoli punatulkulla on harmaa ja pyrstön tyvellä on valkoinen laikku. Punatulkulla on mustaa siivillä, pyrstössä ja päälaella.

Keltasirkku (Emberiza citrinella)

Keltasirkku on yleinen lähes koko maassa pohjoista Lappia lukuun ottamatta. Sitä tavataan usein pellon reunoilla, ja talvisin se liikkuu parvissa erityisesti maaseudulla.

Koiraan tunnistaa keltaisesta päästä ja vatsasta. Naaras taas on hailakamman kellanruskea. Pyrstön tyvellä keltasirkulla on laajemmin punaruskeaa väriä.

Viherpeippo (Chloris chloris)

Viherpeippo on levinnyt koko Suomeen. Sen voi usein löytää ruusuistutuksista syömästä ruusunkiulukoiden siemeniä.

Koiras on yleisväriltään vihreä ja naaras puolestaan harmaanvihreä. Niillä molemmilla on siipisulkien ja pyrstön reunoilla kirkkaankeltaista.

Tunnistatko sinä jo nämä pihapiirin linnut?

Lue myös: Miten lumoavia otoksia! Valokuvaaja Heikki Willamo on ikuistanut kotipihallaan vierailevia lintuja ja eläimiä