Luonto

Väärin tehty juhannuskokko voi aiheuttaa maastopalon – näin poltat kokkoa turvallisesti ilman vaaratilanteita

Juhannuskokko tuo tunnelmaa keskikesän juhlaan. Väärin tehty juhannuskokko voi pahimmillaan kuitenkin aiheuttaa maasto- ja rakennuspaloja. Asiantuntija kertoo, mitä jokaisen kokon polttajan pitää tietää ennen juhannuskokon sytyttämistä.

Juhannuskokon polttaminen juhannusyönä on satoja vuosia vanha suomalainen perinne. Vanha kansa uskoi, että kokkojen polttamisen ajaa pahat henget pois ja tuo onnea. Nykyään juhannuskokko luo tunnelmaa keskikesän juhlaan.

Riskienhallintapäällikkö Janne Halonen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoo, mitä juhannuskokon polttamista suunnittelevan pitää tietää, jotta onnettomuuksilta välttyy.

1. Milloin juhannuskokkoa ei saa polttaa?

Lainsäädäntö on hyvin yksiselitteinen. Juhannuskokon kaltaisen avotulen teko vaatii aina maanomistajan luvan.

Pelastuslain mukaan avotulta ei saa tehdä, kun maastopalovaroitus on voimassa. Kokon polttajan pitää tarkistaa etukäteen Ilmatieteenlaitoksen Varoitukset ja turvallisuus -sivulta, onko alueella voimassa maastopalovaroitus.

Pelastusviranomainen voi kieltää kokon polton alueellisesti myös poikkeavien säätilanteiden vuoksi. Esimerkiksi kovalla tuulella kokkoa ei pidä sytyttää, sillä kova tuuli voi levittää kipinöitä ja tulta ympäristöön ja aiheuttaa maastopalon. Pelastusviranomaiset tiedottavat alueellisista kielloista omissa tiedotuskanavissaan, kuten sosiaalisessa mediassa ja verkossa osoitteessa pelastustoimi.fi.

Lue myös: Metsäpalovaroitus kieltää avotulen teon – saako kotipihalla silloin grillata, entä saako kertakäyttögrilliä käyttää?

2. Minne juhannuskokko kannattaa pystyttää?

Koska juhannuskokot ovat suuria avotulia, ne kannattaisi pystyttää palamattomalle alustalle. Hyviä paikkoja ovat rantahietikot, kalliot, kivikot tai sora-alueet, missä tuli ei pääse maanpohjan kautta leviämään.

Kokkoa ei saa sytyttää lähelle kuivaa, helposti syttyvää aluskasvillisuutta, puustoa tai rakennuksia. Sopiva etäisyys riippuu kokon koosta: mitä suurempi kokko on, sitä kauempana sen tulee olla rakennuksista ja puustosta. Turvallinen etäisyys on vähintään kymmenen metriä.

Myös tuulensuunta pitää huomioida. Juhannuskokkoa ei pidä pystyttää paikkaan, josta tuuli pääsee kuljettamaan palavaa materiaalia rakennusten lähelle tai paloherkkään ympäristöön.

3. Mitä juhannuskokossa saa polttaa?

Juhannuskokossa saa polttaa ainoastaan kuivaa ja käsittelemätöntä puutavaraa, kuten polttopuita ja puutarhajätettä. Käsitelty ja kyllästetty puu eivät sovellu poltettaviksi kokkoon. Niiden polttamisesta voi syntyä ympäristölle haitallisia päästöjä.

4. Miten juhannuskokko sytytetään?

Herkästi leimahtavilla polttonesteillä ei kannata sytyttää juhannuskokkoa. Bensiinit, liuottimet ja muut sytytysnesteet ovat räjähdysalttiita, ja voivat saada aikaan maastopaloja ja palovammoja.

Kokon sytyttämiseen sopivat hieno, pieni puu, tuohi ja sytytyspalat.

5. Miten juhannuskokkoa poltetaan turvallisesti?

Jo ennen sytytystä kokon lähelle on syytä varata sammutusvälineitä, kuten käsisammuttimia tai riittävä määrä vettä, joilla kokon saa tarvittaessa sammutettua.

Tulta pitää tarkkailla koko palovaiheen ajan. Vartioimaton tuli saattaa levitä ja aiheuttaa rakennus- tai maastopaloja.

6. Miten juhannuskokko sammutetaan?

Jos kokkoa ei ole tarkoitus polttaa loppuun asti, vaan jäljelle jääneet hiillokset ja palamisjäänteet pitää kastella runsaalla vedellä. Kasteltua loppuhiillosta kannattaa hämmentää, jotta kokkoon ei jää kytemään tulta.

7. Millainen etäisyys on turvallinen juhannuskokon katseluun?

Jos juhannuskokon lämpösäteilyn tuntee, on syytä siirtyä taaksepäin. Juhannuskokkoa ei pidä katsoa myöskään tuulen alapuolella, sillä tuulen kuljettamat kipinät ja tuli voivat aiheuttaa palovammoja.

8. Kuinka tyypillisiä juhannuskokon poltosta aiheutuneet maastopalot ovat Suomessa?

Vuonna 2022 kaikista maastopaloista 10 sai alkunsa juhannuskokon polttamisesta, ilmenee Pelastusopiston Pronto-tietokannasta. Yhteensä maastopaloja oli koko vuoden aikana 2 265. Vain pieni osa maastopaloista on siis juhannuskokoista levinneitä, kertoo suunnittelija Timo Loponen Pelastusopistosta.

Lue myös Anna.fi: Tiedätkö, miksi juhannusta vietetään? Testaa kuinka hyvin tunnet keskikesän juhlan historian ja siihen liitetyt myytit