Kuinka hyvin tunnistat Suomen luonnossa kasvavat marjat? Tee 10 kysymyksen testi

Kuinka hyvin tunnet lenkkipolkujen varrelta löytyvät marjapuskat? Laita taitosi testiin!

Suomen luonnossa kasvaa 37 luonnonvaraista syötävää marjaa – ja kourallinen myrkyllisiä marjoja. Uskotko erottavasi mustikan juolukasta? Entä karpalon puolukasta?

Tee Kotilieden marjatesti ja selvitä, kuinka hyvin tunnet Suomen luonnonvaraiset marjat! Montako sait oikein?

Lue myös: Kuinka hyvin tunnet Suomen metsien puulajit? Tee testi!

Suomen luonnonvaraiset marjat tekevät hyvää

Suomi on marjojen maa. Huononakin satovuotena luonnossa kasvavia marjoja kypsyy jopa 100 kiloa jokaista suomalaista kohti. Hyvänä vuonna määrä voi olla kaksinkertainen.

Silti moni suomalainen syö liian vähän marjoja. Marjat ovat pohjoisen superfoodeja: ne sisältävät runsaasti vitamiineja, kuitua ja kivennäisaineita. Eri marjojen terveysvaikutukset ovat erilaisia, joten marjojen syönnissä monipuolisuus on valttikortti. Esimerkiksi karpalot sisältävät tutkimusten mukaan runsaasti C-vitamiinia, kun taas mustikat tunnetaan muun muassa niiden korkeasta antioksidanttipitoisuudesta.

Lue myös Anna.fi: Mansikalla on paljon väitettyjä terveyshyötyjä, mutta pitävätkö ne paikkansa? Kysyimme asiantuntijalta kesän superherkusta

Metsästä ei kuitenkaan kannata kerätä marjakoppaan mitään itselle tuntematonta lajia. Suomalaisetkin marjat voivat olla myrkyllisiä. Yleisiä myrkyllisiä luonnonmarjoja ovat esimerkiksi kielonmarjat, oravanmarjat, punakoisot, näsiät, konnanmarjat, terttuseljat ja sudenmarjat.

Jos marjojen syömisestä saa myrkytysoireita, suu pitää tyhjentää ja huuhdella. Suuria määriä syöneille voidaan antaa lääkehiiltä. Tarvittaessa soitetaan Myrkytystietokeskukseen tai hakeudutaan päivystykseen. ​

Menevätkö nämä marjat helposti sinullakin sekaisin?

Sekoitatko aina metsän tummansiniset marjat keskenään? Näyttävätkö puolukka ja karpalo sinun silmääsi samalta lajilta? Nämä lajit menevät monilla helposti sekaisin – ja näin ne eroavat toisistaan.

Puolukka ja karpalo

Molemmat ovat punaisia, kirpeitä ja äärimmäisen terveellisiä. Puolukoilla ja karpaloilla on kuitenkin eroja.

Suomesta löytyy kaksi karpalolajia: isokarpalo ja pikkukarpalo. Molemmat lajit ovat yleisiä lähes koko maassa. Ne kasvavat maanmyötäisesti varvuissa. Karpalot kypsyvät vasta syys-lokakuun vaihteessa. Puolukan tunnistaa vahapintaisista, vihreistä lehdistä. Se viihtyy erityisen hyvin hakkuualueilla, mutta pärjää myös tiheässäkin metsässä. Puolukka-aika kestää elokuun lopulta lokakuun alkuun.

Mustikka, juolukka ja variksenmarja

Erotatko metsien tummansiniset marjat toisistaan?

Erityisesti juolukka muistuttaa ulkonäöltään paljon mustikkaa. Juolukka on mustikkaa suipompi, kookkaampi ja usein hieman kulmikkaampi. Sen varvut kasvavat hieman mustikkaa korkeammalla. Varmin tunnistuskeino on tutkailla marjojen nestettä. Mustikan neste värjää sormet, juolukan neste on väritöntä.

Variksenmarjan tummat, kiiltävät marjat voi myös sekoittaa mustikkaan. Variksenmarjan tunnistaa sen ikivihreistä, neulasmaisista lehdistä.

Lähteet: Martat, Sydänliitto, Arktiset Aromit ry, Luontoportti, Luontoon

Avainsanat

Keskustelu

Hyvin tiesin minäkin, yksi väärin. Noh, palstaviljelijä kun olen, niin luonto ympärilläni on minulle hyvinkin tärkeä.

Kommentoi juttua: Kuinka hyvin tunnistat Suomen luonnossa kasvavat marjat? Tee 10 kysymyksen testi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X