24-vuotiaan Konsta Punkan luontokuvia seuraa yli miljoona ihmistä – suosion syynä on tämä taito

Instagramissa suursuosioon noussut luontokuvaaja Konsta Punkka luo kuviinsa tunnelmia, joita emme yleensä ehdi huomata. Ilmeikkäiden eläinkuviensa ansiosta hän on saanut lempinimen Oravakuiskaaja. Katso Konstan ainutlaatuiset kuvat!

Sinitiainen lehahtaa kuin tyhjästä Konsta Punkan nyrkkiin puristetulle kädelle. Peukalon alla on pähkinä, ja lintu osaa tulla sitä hakemaan.

”Nämä ovat tottuneita ihmisiin ja keräävät nyt ravintoa talven varalle”, Konsta selvittää.

Juuri täällä Helsingin Seurasaaressa Konsta aloitteli luontokuvaajan uraansa. Hän keksi julkaista valloittavia lähikuvia puolikesyistä oravista vasta-avautuneessa sosiaalisen median palvelussa Instagramissa ja sai pian lempinimen Oravakuiskaaja.

”Instagramissa ei silloin ollut luontokuvia. Huomasin sauman ja minulla kävi tuuri.”

Vasta 24-vuotias Konsta Punkka kuvaa nykyisin eläin- ja luontoaiheita kansainvälisille yrityksille ja hänen kuviaan on julkaistu National Geographicissa. Hän on myös kuvannut ilmakehämittausjärjestö ICOS:lle ilmastonmuutoksen etenemistä Grönlannissa ja Euroopassa.

Eläinaiheisista valokuvista kootun kirjan hän julkaisee omakustanteena alkuvuodesta. Digitaaliset kuvat ainakin kiinnostavat, sillä Instagramissa Konstalla on 1,2 miljoonaa seuraajaa.

Lue myös: Ähtärin pandahoitaja Anna Palmroth: Lumi ja Pyry ovat jo perheenjäseniä

Karhupesue

Karhuja on helppo kuvata piilokojusta, jonka luo niitä houkutellaan haaskan avulla. Konsta Punkka pyrkii kuvaamaan eläimiä myös ilman haaskaa. Se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Kuva: Konsta Punkka.

Rummut vaihtuivat kameraan

Jykevät männyt kurkottavat taivaisiin ja maahan pudonneet lehdet tuntuvat pehmeiltä jalkojen alla. Konsta on elementissään, kun hän taivaltaa reippaasti ohi kosteikon. Luonnossa liikkumisesta on tullut hänelle elämäntapa.

”On sääli, jos ihmiset eivät tiedä, että lähimetsästä voi löytää todella kauniita paikkoja.”

Siitä on jo yli puoli elämää, kun Konsta retkeili isoisänsä kanssa kesälomilla Jämsän metsissä.

”Tutkimme mitä kaikkea luonnosta voi löytyä, ja isoisä näytti missä kettujen pesät sijaitsivat.”

Konsta kiinnostui opettelemaan jäljittämistä. Ensimmäisen oman kameransa, pokkarin, hän sai rippilahjaksi. 16-vuotiaana nuorukainen pääsi kesätöihin Tekniikan museoon. Hän valokuvasi vanhoja Nokian puhelimia ja Fiskarsin saksia ja hankki ansioillaan järjestelmäkameran.

Sibeliuslukiossa bändissä laulanut ja soittanut nuori mies päätti jättää rummut ja pianon nurkkaan ja keskittyä vain kuvaamiseen.

Kun toisia nuoria kiinnostivat kuppilat ja tytöt, Konsta selvitteli, missä voisi törmätä villieläimiin.

Nälkä kasvoi syödessä. Hän osti 200 euron karhukojupaikan ja huomasi kuvaavansa ammattilaisten kanssa.

”Haaveilin, että pääsisin kiertämään maailmaa valokuvaajana.”

Lue myös: Bongaa revontulet! Näin onnistut todistamaan taivaan näytelmää!

Ketun poikanen.

Kettuveljekset ottavat ensi kosketuksen maailmaan pesänsä suojasta. Luontokuvauksessa turhat päivät kuuluvat asiaan, sillä koskaan ei voi tietää, miten asiat lopulta sujuvat. Eläinten käytöstä ei voi ohjelmoida. Konsta suhtautuu onnistumisten odotteluun kärsivällisesti. ”Yllätyn välillä itsekin, miten rauhallinen osaan olla.” Kuva: Konsta Punkka.

Villieläimien ilmeikkäät kuvat

Repolaisella on pistävä, tarkkaileva katse. Toisessa kuvassa kaksi ketunpoikasta kurkistaa kelon alta uteliaina kohti kameraa. Konsta Punkan eläinkuvat tuovat metsän elämän ja tunnelman katsojan iholle.

Konstasta on kiinnostavaa kuvata eläimiä yksilöinä. Jotkut ovat uteliaita, toiset taas ujompia. Kasvoilta voi erottaa ilmeitä: kettu saattaa näyttää surulliselta, iloiselta tai säikähtäneeltä.

Konsta saattaa seurailla eläinten touhuja näiden pesällä rauhallisesti liikkuen monen viikon ajan.

”Kun tulen tutuksi, eläimet oppivat hyväksymään minut, eivätkä enää välitä läsnäolostani.”

Kettuja Konsta kuvaa mielellään yksin hiljaisuudessa. Silloin hän keskittyy vain eläimiin ja valokuvaamiseen tavoitellen flow’ta, jossa aika unohtuu.

”Saatan tarkkailla pesää vuorokauden kerrallaan.”

Orava

Konsta Punkka aloitti kuvaajauransa lukioikäisenä tallentamalla oravien touhuja Seurasaaressa. Hän ei ole vieläkään kyllästynyt kuvaamaan veikeitä pörröhäntiä.

Piilokojussa jännittää

Valokuvaajalle on eri asia, onko eläin tottunut ihmisiin vai täysin villi. Seurasaaren oravia on helppo kuvata, sillä ne eivät pelkää ihmisiä, päinvastoin: Kun Konsta laittaa kannon päälle pähkinän, kaupunkilaisorava ilmestyy napittamaan kuvaajaa silmiin metrin päästä ja kiipeää rohkeasti reittä pitkin.

Villieläimien valokuvaus vaatii enemmän taitoa ja tuuria ja kovaa työtä.

”Esimerkiksi susia on helppo kuvata niin, että maksaa pääsyn piilokojulle ja menee yöksi tarkkailemaan haaskaa.”

Haaskakuvaaminen arveluttaa Konstaa, sillä eläimet tottuvat syöttöpaikkaan. Hän pyrkii myös kuvaamaan ilman järjestettyä haaskaa.

Joskus hän on rakentanut metsään oman piilokojunsa.

Konsta muistaa, kuinka hän 17-vuotiaana pääsi ensimmäistä kertaa tarkkailemaan kalasääskiä piilokojusta luontokuvausta harrastavan ystävänsä kanssa. Päivän aikana Konsta sai käsityksen siitä, mitä luontokuvaaminen käytännössä tarkoittaa: kameroiden sijoittelua, keskittynyttä tarkkailua ja kuvien laukaisua oikealla hetkellä.

Yllättäen kyse ei ollut tylsästä odottamisesta, vaan piilokojussa oli koko ajan puuhaa.

”Otan maisemasta tietyt kiintopisteet. Kiinnitän kameroita kantoihin tai puihin, asetan eteen pitkät linssiputket. Ja sitten olen valmiina laukaisemaan joko suoraan tai etänä napilla oikean kameran sopivalla hetkellä.”

Eväänä kuvaajalla on yleensä leipäviipaleita, välipalapatukoita ja kahvia termoskannussa. Patukkapapereiden kanssa on kuitenkin oltava varovainen. Rapistelu voi säikäyttää eläimen.

”Varsinkin susi kuulee äänet pitkän matkan päästä, ja kettu voi säikähtää vaikka heijastimen heilahdusta.”

Lue myös: Tiedätkö kaikki Suomen kansalliseläimet? Tee testi ja selvitä!

Puuma

Konstan kuvissa näyttää siltä kuin villieläimet poseeraisivat kuvaajalle. Puumien kuvaaminen Chilen Patagoniassa on ollut Konsta Punkan tähänastisen uran jännittävin tilanne. Kuva: Konsta Punkka.

Puuma kuumotti Chilessä

Kaupunkimetsässä todennäköisin petoeläin, johon voi törmätä, on ihminen. Chilessä Patagonian vuorilla pari vuotta sitten Konsta Punkka huomasi olevansa kasvokkain puuman kanssa.

Majesteetillinen kissaeläin venytteli selkäänsä ja haukotteli niin, että terävät kulmahampaat työntyivät esiin. Konsta kameroineen oli vain noin viiden metrin päässä yli satakiloisesta petoeläimestä.

”Jähmetyin, sillä eläin olisi voinut hyökätä.”

Kuvaukset oli suunniteltu ammattilaisten kanssa. He tiesivät, että riski olisi pieni silloin, kun puumat lepäilevät. Saalistavaa puumaa ei koskaan pidä häiritä.

Tilanne oli Konstalle kuitenkin uusi: hän ei voinut käyttää väijymistekniikkaa kuten kettuja kuvatessaan, tai piiloutua kuten karhuja tai susia kuvatessa oli tehnyt.

”Minun piti näyttäytyä puumalle ja oltava hyvin rauhallinen.”

Seurauksena oli upeita valokuvia ja videokuvaa. Kohtaaminen puuman kanssa löytyy Yle Areenasta Exploring Earth -sarjasta.

Maalaukset innoittavat uusiin kuviin

Ylväitä luontokappaleita nähdäkseen ei tarvitse matkustaa kauas. Seurasaaren kupeessa pian jäätyvässä meressä uiskentelee vielä joutsenpariskunta. Toinen linnuista levittää venytellen siipiään. Valkoinen peilautuu maisemassa hopean eri sävyihin.

Tuuli humisee korvissa ja meri hohkaa kylmää. Konsta Punkka kertoo, että on päättänyt vähentää lentämistä. Kotimaassa on tyttöystävä, ja Konsta on löytänyt uudenlaista inspiraatiota kuviinsa 1800-luvun lopun kansallisromanttisista maalauksista.

”Maailmalla olen vain yksi hyvä kuvaaja miljoonista. Olen miettinyt, että miksipä en kuvaisi hienoja asioita Suomessa ja tarjoaisi niitä maailmalle.”

Kuukkeli

Iäkkäissä kuusikoissa erityisesti pohjoisessa viihtyvä kuukkeli on Konstasta hieno kuvauskohde. “Se on kaunis ja utelias lintu.” Kuva: Konsta Punkka.

Kun eläimiä kuvaa kansallisromanttisessa miljöössä ja tunnelmassa, syntyy jotakin ylevää.

Konsta miettii, miten vaikkapa japanilainen näkisi kuvan.

Samalla hän haluaa tallentaa hetkiä sellaisiksi kuin on ne itse kokenut. Ulkoisen maailman lisäksi kokemukseen liittyy sisäinen maailma.

”Haen nykyisin kuviin tietynlaista tunnelmaa. Siksi käsittelen kuviani.”

Luonnossa on jotakin mystistä, ja sen Konsta Punkka haluaa valokuvissaan näyttää.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 27/2018.

Keskustelu

Kommentoi juttua: 24-vuotiaan Konsta Punkan luontokuvia seuraa yli miljoona ihmistä – suosion syynä on tämä taito

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X