Luonto

Miten ukkonen syntyy? Entä miten suojautua ukkoselta? Nämä asiat haluat tietää, kun salamoi ja jyrisee!

Ukkonen on luontomme näyttävimpiä ja mahtavimpia voimia, johon kannattaa suhtautua kunnioittaen. Ota talteen vinkit, joilla ukkoselta ja salamoilta suojautuminen onnistuu.

Ukonilma on luonnonnäytelmistä ehkä vaikuttavin. Salamat pirstovat puita, vaurioit­tavat sähkölaitteita ja ovat vaarallisia ihmisille. Suomessa kuolee keskimäärin yksi ihminen kahdessa vuodessa salamaniskuun. Siksi onkin hyvä tietää, miten suojautua ukkoselta.

Ota talteen yksinkertaiset ohjeet!

Lue myös: Kumpupilvi, untuvapilvi, alapilvi – osaatko tulkita pilviä? Lue lisää ja opit tulkitsemaan sään muutoksia

Miten suojautua ukkoselta?

Nyrkkisääntö on, että ukko­sella ei kannata mennä puiden tai mastojen alle, sillä salama iskee helpoiten ympäristöään korkeammalla oleviin kohtiin. Myös aukeita ja vesistöjä kannattaa välttää.

• Sisällä kannattaa pysyä loitolla sähkölaitteista ja tulisijoista. Kun salama iskee rakennukseen, se iskee useimmiten televisioantenniin tai savupiippuun.
• Ulkona liikkuminen autolla tai muulla metallikorisella ajoneuvolla on turvallista. Polkupyöräilyä ja moottoripyörällä ajamista on kuitenkin vältettävä ja näiden läheisyydestä poistuttava ukkosella.
• Jos ukkonen sattuu yllättämään veneilijän, vesiltä kannattaa pyrkiä mahdollisimman nopeasti rantaan. Vesirajassakaan ei ole hyvä viettää aikaa ukkosella. Purjevene on ukkossuojattava.
• Kastuminen on ukkosella parempi vaihtoehto kuin sateensuojan etsiminen puun juurelta. Puu suojaa ukkoselta ainoastaan, mikäli kyykistyy jalat yhdessä puun lähettyville siten, että on välimatka puuhun on yhtä pitkä kuin puu on korkea. Jalkojen pitäminen yhdessä minimoi mahdollisuuden, että sähkövirta kulkee kehon läpi.
• Kyykistyminen on ainoa suojautumiskeino, kun ollaan pellolla tai golf-kentällä, eikä autoon tai rakennukseen voi paeta salamointia.
• Älä käytä koskaan sateenvarjoa ukkosella.

Lisää ukkoselta suojautumisesta voi lukea esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen sivuilta.

Miten ukkonen syntyy?

Lämpimänä kesäaamuna taivas on lähes selkeä. Iltapäivällä alkaa kehittyä suuria, kukkakaalimaisia kumpupilviä.

Mikäli ilmassa on riittävästi kosteutta ja ilmakehän lämpötilajakauma on sopiva, kumpupilvet voivat kasvaa edelleen korkeutta ja kehittyä kuuro- tai ­jopa ukkospilviksi.

Alasimen muotoinen jääkidehuntu pilven laella merkitsee, että pilvi on kehittynyt jopa kymmenen kilometrin korkuiseksi ukkospilveksi.

Ukkonen syntyy, kun pilviin muo­dostuu erimerkkiset staattiset sähkövaraukset. Niitä aiheuttavat muun muassa korkeisiin kumpupilviin syntyneet lumirakeet, rakeet ja jääneulaset, ­jotka hankautuvat toisiaan vasten pilven voimakkaissa, nousevissa ilmavirtauksissa.

Lue myös: Mistä sateenkaari syntyy, ja miksi sen värit ovat aina samassa järjestyksessä? Lue kiehtovat faktat

Sähköä ilmassa

Pilven yläosa varautuu positiivisesti ja keskiosa negatiivisesti. Kun jännite kasvaa tarpeeksi suureksi, se purkautuu rajusti salamana.

Ilma kuumenee ”salamannopeasti” räjähtäen 30 000 asteeseen ja laajeten kymmenkertaisella äänennopeudella eli kolme kilometriä sekunnissa. Syntyy samanlainen iskuaalto kuin yliäänisuihkukoneesta.

Kun salama osuu lähelle, kuuluu räsähtävä paukahdus. Useiden kilometrien pituiset salamat jyrisevät pitkään, sillä eri osista lähteneet paineaallot saapuvat korviin eri aikoina.

Kun ukkospilvi on niin kaukana, että salamat näkyvät mutta ääni ei kuulu, puhutaan elosalamoista. Niitä näkee loppukesän öinä.

Kun salamat valaisevat äänettä pilven sisältä niin, että itse salamia ei näy, puhutaan kalevantulista. Ukkosen jyrinä kantautuu 10–20 kilometrin päähän.

Kuin kirkkaalta taivaalta

Salama saattaa iskeä useiden kilometrien etäisyydelle itse ukkospilvestä. Joskus näyttää, että ukkospilvi kulkee vastatuuleen. Silloin korkealla ilmavirtaus käy eri suunnasta kuin maan tasalla.

Voimakkaiden pystyvirtausten ansiosta pilven etupuolelta imeytyy ilmaa aiheuttaen maan pinnalla tuulen kohti pilveä.

Paikallisesti nousuvirtauksista syntynyt ukkospilvi saa energiaa auringon lämmittämän maan nousuvirtauksista. Vesi on viileämpää kuin maa, ja siksi näyttää, että ukkospilvet kiertävät järvet. Rintamaukkosiin vesistöt eivät vaikuta.

Salamakanavan paksuus on kymmenisen senttiä. Iskuaalto muuttuu ääniaalloksi, joka etenee maan lähellä 340 metriä sekunnissa. Salaman energiasta prosentti muuttuu ääneksi. Kilometrin mittaisen salaman ääni kuuluu kolme sekuntia.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 14/2019.