Nostalgia

1980-luvulla lautaselle ilmestyivät eksoottiset herkut – muistatko kun feta, chili ja café au lait rantautuivat Suomeen?

Kotiliesi täyttää 100 vuotta, joten kurkistimme, mistä lehdessä menneinä vuosikymmeninä kuhistiin. 1980-luvulla lautaselle ilmestyivät maailman eksoottiset herkut.

Unohtakaa jupit, hillittömät permanentit ja syntikkamusiikki. 1980-luku oli paljon muutakin kuin neonvärejä ja jatkuvaa nousuhumalaa.

Kun keittää kahvit ja istuu muistelemaan vuosikymmentä suomalaisen keittiön kannalta, 1980-luku oli mahtavaa aikaa.

Yksi muutos oli se, että ruoanlaitosta tuli sekuntipeliä, kun lähestulkoon jokaiseen suomalaiseen talouteen hankittiin mikroaaltouuni.

Vuosikymmenen puolivälissä Kotiliesi neuvoi, että jonkinmoisen lämmittämiseen sopivan laitteen sai tuhannella markalla, mutta jos aikoi keittää ja paistaa ruokaa mikrossa päivittäin, oli hyvä hankkia neljäntuhannen markan laite.

Ensihuumassa mikrossa valmistettiin kokonaisia aterioita, esimerkiksi joulun aikaan lipeäkalat ja lanttulaatikot.

Mikroa, astianpesukonetta, leipäkonetta ja muita moderneja uutuuksia varten keittiöön tarvittiin enemmän säilytystilaa. Seinät saivat siis väistyä tupakeittiöiden tieltä. Merkittävää on myös se, että vielä 1970-luvulla autotallissa piileskellyt mies uskalsi astua keittiöön ja tarttua kauhaan.

Lue myös: Retroa! ”Keittiö on kodin paras huone 1980-luvulla” – muistatko tämän yltäkylläisyyden?

Kotiliesi vieraili seudulla, jossa tuotetaan maailmankuulua sinappia

Jos kupissasi sattuu nyt olemaan kaapissa hapantunutta juhlamokkaa, lorauta sekaan reilusti maitoa ja kuvittele, että makunystyröitäsi hellii maitokahvi, ranskalaisittain café au lait.

Kaikkein mahtavinta 1980-luvussa oli nimittäin se, että maailman maut ja kulttuurit saapuivat maisteltavaksemme.

Tutuiksi tulivat vaikkapa sellaiset eksoottiset herkut kuin feta, mozzarella ja chili. Pizzeriat ja hampurilaisbaarit ilmestyivät katukuvaan, maustepippuri vaihtui mustapippuriin ja kitkerät itäeurooppalaiset viinit ranskalaisiin ja espanjalaisiin.

Kotilieden pitkäaikainen ja arvostettu ruokatoimittaja Inga Blåfield-Aaltonen oli kirjoittanut 1970-luvulla suomalaisesta ruokaperinteestä ja kotiruoasta, mutta 1980-luvulla hän tutustutti lukijat eksoottisiin makuihin ja kulttuureihin ympäri maailmaa.

Heti vuonna 1980 hän matkusti valokuvaaja Jouko Levannon kanssa autolla Pariisista Nizzaan Välimeren rannalle.

Maisemien ja paikallisten turisti‑ nähtävyyksien ohella Inga esitteli jutuissaan esimerkiksi maailman parhaaksi mainostetun ranskalaisen Dijon-sinapin tai juuri sen maitokahvin, jota ranskalaiset nauttivat laakeasta korvattomasta maljasta, jota kuului siemailla kaksin käsin.

Yövyttyään viininviljelijäperheessä Burgundin viinialueella hän kirjoitti juttuunsa: ”Ymmärrän hyvin, miksi ranskalainen näkee mielellään vaivaa aterian suunnittelussa, sillä todella onnistuneen aterian jälkeen on ­hyvä olla. Ei vain siksi, että ruumis on ravittu ruoalla ja juomalla, vaan siksi että siinä läheisesti saman pöydän ääressä istuttaessa levittäytyy keskinäisen ajatustenvaihdon ansiosta elämänrikkaus ja sielunrauha.”

Toscanasta Kotiliedellä oli tuomisinaan ihmeellinen uusi etikka

Kuvaaja Norman Ojasen kanssa Inga vieraili Marokossa appelsiiniviljelmillä ja paikallisen paimentolaisen kodissa, jossa ruoka kypsennettiin tulisijalla ja nautittiin maalattialla istuen.

Toscanasta Kotiliesi toi Suomeen ihmeellisen uuden viinietikan, ­jota paikalliset kutsuivat balsamicoksi. Lehden esiteltyä tämän uuden ihmeellisen tuotteen se ilmestyi myös Stockmannin herkun ja sittemmin muidenkin ruokakauppojen valikoimaan.

Ruoan lisäksi Inga tutustutti lukijoitaan kulttuuriin. Kun Suomessa alettiin puuhata EU-jäsenyyttä, Kotiliesi kiersi Eurooppaa ja esitteli kaikki sen suuret keittiöt, italialaiset, ranskalaiset, espanjalaiset ja saksalaiset herkut.

Vuosikymmenen lopussa, vuonna 1988, Inga teki jutun maailman vanhimmasta, 900-luvulla syntyneestä arabiankielisestä keittokirjasta Kitab al-Tabikhista. Sen ruokaohjeista valtaosa oli julkaistu aikanaan runomuodossa, koska näin ne oli helpompi muistaa ulkoa.

Lehden lukijat saivat kokeilla keitto­kirjan herkkuja valmistamalla täytettyjä munakoisoja arabialaiseen tapaan.

Himalajan rinteillä soi Sibeliuksen Finlandia ja ruoka tehtiin myöhemmin studiossa

1980-luvulla Suomesta ei vielä saanut eksoottisia mausteita, joten maail­man ruoat valmistettiin niillä mausteilla, joita meillä oli saatavilla. Kun Inga vuosikymmenen puolivälissä ­kävi kuvaaja Timo Kirveksen kanssa Intiassa, matkalta syntyi perusteellinen juttu Intian kulttuurista ja nähtävyyksistä.

Intialaiset reseptit valmistettiin ja kuvattiin matkan jälkeen Suomessa studiossa.

”Intian suurlähettilään rouva tuli studioon ja opetti minulle, miten intialaista ruokaa valmistettiin”, Inga muistelee.

Matkoilta jäi hänen mieleensä makujen lisäksi eksoottisia kokemuksia. Intian-matkallaan Inga ja kuvaaja ­Timo Kirves vierailivat Darjeelingissa paikallisen kiipeilykeskuksen johtajan kodissa Himalajan rinteellä.

”Kun menimme sisään, korviin kantautui Sibeliuksen Finlandia. Ihmetellessämme sitä johtaja kertoi olevansa suuri Sibeliuksen ystävä. Kun kerroin, että kuvaaja Timo Kirves sattui olemaan Sibeliuksen lapsenlapsi, tämä herra laskeutui eteemme polvilleen.”

Lue myös Anna.fi: 1980-luvun muoti: Neonvärejä, pöyhkeyttä ja jättilogoja – tältä näyttivät vuosikymmenen tyylikkäät suomalaiset.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 20/2022.