Ennen sotia ei saanut nauraa ja sen jälkeenkään ei – Miksi nauravia naisia on paheksuttu kautta aikojen?
Naisten kovaäänistä hekottelua ei ole koskaan katsottu hyvällä. Ääneen naurajat leimattiin käkättäviksi noita-akoiksi tai kevytkenkäisiksi hupakoiksi. Sivistyneet eivät nauraneet ääneen ikinä.
Ei saa ´räjähtää´ nauramaan, ei hohottaa eikä myöskään naureskella tai tirskua vierustoverinsa kanssa – huonosti kasvatetun tytön tavallinen virhe. Näin suitsittiin nuorten naisten nauruhaluja vuonna 1949 ilmestyneessä käytösoppaassa Osaatko käyttäytyä? Opas nuorille tytöille.
Naurun suhteen tapakasvatusta on kautta aikojen kohdistettu erityisesti tyttöihin ja nuoriin naisiin.
Naurustaan tunnettu tanssilegenda Aira Samulin kertoo teoksessa Naurattava elämä, kuinka vielä 1950-luvullakin naurunremakkaa pidettiin osoituksena huonoista käytöstavoista.
Nauravia tyttöjä paheksuttiin, ja miehillekin hyväksyttiin vain hillitty hymähtely. Fiksuimpana pidettiin ihmistä, joka ei nauranut lainkaan eikä ilmaissut julkisesti muutenkaan tunteitaan.
”Ennen sotia ja sen jälkeenkään ei saanut nauraa. Lapset eivät saaneet nauraa. Koulussa ei saanut nauraa. Se ei kuulunut hyviin tapoihin. Hyvin kasvatettu tyttö ja nuori nainen ei nauranut. Yleensä hän vain vähän hihitti. Ääneen nauraminen oli sopimatonta. Se oli sivistymätöntä, hyvien tapojen vastaista”, Aira muistelee.
Haluatko lukea tilaajille tarkoitettuja artikkeleita?
Yhdellä tilauksella saat käyttöösi Kotiliesi digi -palvelun ja ainutlaatuisia sisältöjä neljästä inspiroivasta aikakauslehtibrändistä: Kotiliesi, Deko, Maalla ja Kotiliesi Käsityö. Hintaan sisältyy myös Kotilieden näköislehti.
Jos olet jo tilaaja, kirjaudu sisään tästä .
Tiesithän, että Kotilieden jatkuva tilaus sisältää myös Kotiliesi digi -palvelun lukuoikeuden.