Nostalgia

Oi, mitä lempeä! Muistatko nämä iki-ihanat suomalaiset tähtiparit ja heidän rakkaustarinansa?

Komeat miehet ja kauniit naiset ovat löytäneet aina toisensa. Sydäntenmurskaajien ja suloisten parien rakkauselämää on seurattu Suomessakin vuosikymmenet.

Suomalaisten sydämet ovat aina myötäeläneet kotimaan tähtien suurissa rakkaustarinoissa. Monet niistä viehättävät vielä vuosikymmenien päästäkin.

Muistatko sinä nämä kuolemattomat rakkaudet?

Arja Tuomarila ja Kai Lind: ”Tahdon sydämessäs olla ykkönen”

Kukapa ei ilahtuisi nähdessään Kai Lindin (s. 31.12. 1937) yhdessä vaimonsa Arja Tuomarilan (s.1941) kanssa! Pariskunnan olemukseen sisältyy keveyttä ja elämäniloa.

Arja Tuomarila tunnettiin iskelmälaulajana 1960-luvun alkuvuosina. Hän toimi myös Mainos-TV:n kuuluttajana ja vuosina 1964–2008 myös lentoemäntänä. Julkisia tai puolijulkisia ammatteja siis kaikki.

Samaan aikaan kun tuleva vaimonsa lauloi, myös muusikko Kai Lind loi uraa sekä soololaulajana että suositun The Four Cats -yhtyeen jäsenenä. Alun perin Lind oli kuitenkin rumpali.

Tuohon aikaan Arja Tuomarila hoiti Kai Lindin käyttämän levy-yhtiön fanipostia. Siinä hommassa hän tulevan aviomiehensä tapasikin.

Kihlat vaihdettiin vuonna 1963, ja kestävä avioliitto solmittiin seuraavana vuonna. Vihillä käväistiin modernisti ja pikaisesti ruokatunnilla. Häämatka suuntautui Amsterdamiin.

”Vain Olavi Virta lähetti onnittelusähkeen, mutta hänkin sanoi Kaitsulle, että mahtaako tämä liitto kestää viikkoa kauempaa”, Arja Tuomarila on kommentoinut Ilta-Sanomissa.

Julkisuus ei ole helppo laji, ja moni sortuu houkutuksiin. Kai Lind ja Arja Tuomarila ovat selvittäneet julkisuuspolkunsa mallikkaasti.

”Luottamusta on ollut aina”, Kai Lind on sanonut avioliitostaan.

Armi Kuusela: Sadusta tuli totta

Armi Kuuselan (S. 1934) elämä oli kuin satua sen jälkeen, kun hän toukokuussa 1952 voitti Suomen Neito -kisan. Hän sai ­palkinnoksi ­rasian suklaata, kultaisen rannerenkaan ja kaksi lentolippua New Yorkiin.

Jo kesäkuussa Armi kruunattiin Miss Universumiksi Kaliforniassa. Taas tuli palkintoja: timanttirannerengas ja kermanvärinen avoauto. Kun Armi palasi Suomeen 1. elokuuta, Töölön pallokentällä vastassa oli kymmeniätuhansia ihailijoita ja juhlatilaisuuden juontajana oli itse Niilo ”Tarva” Tarvajärvi.

Helmikuussa Armi Kuusela lähti maailmanympärysmatkalle, jonka aikana syttyi rakkaus, lähes ensisilmäyksellä. Maaliskuussa Armi tapasi Filippiineillä laivalla järjestetyissä tanssiaisissa paikallisen liikemiehen Virgilio ”Gil” Hilarion. Amerikkalaisen lehden mukaan pari tanssi sen jälkeen joka ilta yhdessä.

Rakastunut Armi luopui Miss Universum -kruunustaan kolme viikkoa etuajassa päästäkseen naimisiin. Pari avioitui jo 4.5.1953 Tokiossa ”pyörremyrskynomaisen” romanssin jälkeen.

Amerikkalainen sanomalehti raportoi häistä näin: ”Morsiamen silmät olivat lempeät ja kosteat ja sulhasen silmä oli musta parin illan takaisesta tappelusta.”

Gil nimittäin oli huolitellusta ulkonäöstään huolimatta hiukan kuumaverinen, mikä selittänee kapakkatappelun tuntemattoman miehen kanssa.

Kuherruskuuttaan pari vietti Havaijin saarilla. Sen jälkeen he elivät poissa julkisuudesta Filippiineillä Manilassa, Miljonäärikaduksi kutsutun kadun varrella.

Gil Hilario kuoli 48-vuotiaana sydänkohtaukseen 7. syyskuuta 1975.

Armi tapasi myöhemmin amerikkalaisen diplomaatin Albert Williamsin, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1978. He asuvat nykyään Kaliforniassa, mutta Armi Kuusela esiintyy harvoin julkisuudessa.

Lue myös: Lemmenloitsu voi ratkaista rakkausongelmasi

Tauno Palo: Aikansa sankarimies

Vereväksi ja temperamenttiseksi luonnenäyttelijäksi luonnehdittu Kirsti Ortola (1924–1993) oli Tauno Palon (1908–1982) toinen vaimo.

Pariskunnan poika Jukka-Pekka Palo on sanonut, että oli olemassa kaksi Tauno Paloa, myytti ja oikea isä. Myytti oli omaan aikaansa sopiva hahmo, kun taas isä oli lämmin ja läheinen.

Ensimmäisen liittonsa Tauno Palo oli solminut nuorena näyttelijä Sylvi Sakin kanssa, mutta liitto ei kestänyt. Naiset olivat Tauno Palon kohtalo.

Ensirakastajan rooleistaan tunnetulla Palolla oli ensimmäisen avioliittonsa aikana suhde näyttelijä Kyllikki Väreen kanssa, jonka puoliso oli näyttelijä Unto Salminen. Juorutaan, että Kyllikki Väreen pojan Esko Salmisen (s. 1940) isä on todellisuudessa Tauno Palo.

Kirsti Ortolaan Palo rakastui jo vuonna 1949 Rosvo Roope -elokuvan filmauksissa. Palon ensimmäinen avioliitto oli lähinnä muodollisuus, joka päättyi ­vasta vuonna 1962, kun Tauno Palo avioi­tui vihdoin Ortolan kanssa. Yhteinen poika Jukka-Pekka oli syntynyt jo vuonna 1954.

Julkisuudessa Tauno Palo yhdistettiin kerta toisensa jälkeen vastanäyttelijäänsä Ansa Ikoseen, ja kokonainen sukupolvi suomalaisia luuli heitä aviopariksi. Luulo ei kuitenkaan ollut tiedon väärti.

Tauno Palo voisi olla kuvituksena sanakirjassa sanan karisma kohdalla. Hän oli aikansa sankarimies. Elämä komeana miehenä ei kuitenkaan liene ollut aina helppoa, olla nyt kaiken aikaa viehättävien naisten piirittämänä.

Lue myös: Kahdesti eronnut pari: Kolmas kert toden sanoo

Leif Wager: ”Sua vain yli kaiken mä rakastan”

Millaista on olla miessuosikin vaimo? Tässä tapauksessa ilmeisen miellyttävää. Leif Wager (1922–2002) oli hienostunut elokuvan ja näyttämön aristokraatti, rakastaja, komedian taituri ja romanttinen filmilahjakkuus. Hyvän kotikasvatuksen saanut Wager oli herrasmies niin julkisuudessa kuin yksityiselämässäänkin.

Nuorena Leif Wager halusi asettua isovanhem­piensa kotimaahan Norjaan, mutta palasi onneksemme Suomeen.

Täällä riitti töitä, vaikka aluksi piti opetella turpaanveto. Se oli nimittäin oli kotimaamme kaduilla hyödyllisempi taito kuin ranskalaista kotikasvatusta arvostaneiden isovanhempien opettamat käsisuudelmat.

Leif lumosi yleisönsä Liisa Tuomen kanssa My Fair Ladyssa, Regina Linnanheimon kanssa Munkkiniemen kreivissä, Helena Karan kanssa kohuelokuvassa Sylvi ja Kesäillan valssissa Eeva-Kaarina Volasen kanssa.

Mutta rakkausavioliiton hän solmi tanssitaiteilija Eva Hemmingin (1923–2007) kanssa vuonna 1945. Evasta tuli suosikki­miehen ainoa rakas.

Pariskunta rakasti saaristolaiselämää, joka oli tervetullutta vastapainoa hektisille urille. Matkustelu, kaitafilmaus ja vieraat kielet kuuluivat parin harrastuksiin.

Taide ja musikaalisuus periytyivät myös tyttärille Evitalle ja Carmelalle.

Tapio Rautavaara: Keihäänheittäjä osui sydämiin

Komea keihäänheittäjä Tapio Rautavaara (1915–1979) oli paljon muutakin kuin urheilija. Hänessä oli vahvana luonteenpiirteenä pyrkimys hyvään. Vaatimattomista oloista ponnistanut nuorukainen nautti luonnosta, runoista ja rehdistä kilpailusta.

Insinöörinopinnoista haaveillut poika joutui lopettamaan koulun jo 13-vuotiaana, koska perhe oli köyhä. Hän myi työkseen lehtiä ja kirjoja junamatkustajille ja sai samalla lukea niitä itsekin. Tytär muistelee hänen osanneen ulkoa valtavat määrät runoja.

Nuori mies teki töitä, ­treenasi urheilua ja kasvatti itsekuria. 17-vuotiaana vuonna 1932 hän tutustui viehättävään tyttöön, ­Liisa Handelliin.

Kun sota syttyi syksyllä 1939, Tapio Rautavaara palveli autokomp­paniassa. Jatkosodan aikaan hän pääsi kuuluttajaksi Maa­selän rintamaradioon. Viihdytyskiertueelta hänet keksittiin Suomen Filmiteollisuuden Filmikouluun.

Huhtikuussa 1942 Tapio ja Liisa avioituivat. Perhe-elämä toi Tapio Rautavaaralle turvallisuudentunnetta, jota sotavuodet olivat verottaneet. Pariskunta sai kolme tytärtä.

Nuorin, Leena Rautavaara, muisteli Seura-lehden jutussa perhe-elämää näin:

”Isä oli kotona leppoisa mies, välillä hyvinkin keskittynyt omiin asioihinsa – ja äiti mahdollisti tämän. Äiti oli isälle täydellinen tuki ja turva, järki-ihminen. Jos taiteilijan temperamentti välillä vähän kuohahtikin, Liisa rauhoitti tilanteen. Isä ja äiti keskustelivat paljon. Äiti piti huolen, että herra sai vain tulla ja mennä.”

Miehekäs ja komeaääninen Tapio Rautavaara menestyi niin elokuvissa kuin laulajanakin, mutta korkeimmalle hän itse arvosti keihäänheiton Olympiakullan Lontoon Olympialaista vuonna 1948.

Tapio Rautavaran karisma vetosi suomalaisiin naisiin ja miehiin. Hänen raamikas olemuksensa ja tarinallisen ilmeikäs lauluäänensä herättivät huo­miota kaikkialla.

Tärkeintä hänelle oli kuitenkin perhe.

Lue myös: Rakkaushormoni lisääntyy kosketuksen myötä

Juha Mieto: ”Oon sarkani hoitanu hyvin”

Sankarihiihtäjä Juha Mieto (s. 1940) on yhden naisen mies, joka kertoo elämänsä komeimmaksi kohdaksi sen ”kun mentiin Minnan kanssa yhtehen”. Häät olivat isot, ja elämä oli hyvä.

”Ei tarvinnut koskaan hävetä, kun tuloo kotia”, Mieto on kertonut.

”Muistan vieläkin, kun Minna tuli kotio kukkasten kanssa ja mainaasee, notta siinä raskausmittarissa on nyt sellaaset vauvaviivat. Olihan se tunteikas hetki.”

Mieto tuli isäksi nelikymppisenä.

Onni vaihtui kuitenkin suureksi suruksi kahdeksan vuotta myöhemmin, kun Minna Mieto (1951–1996) menehtyi Tapaninpävänä sydäkohtaukseen.

”Kovin paikka oli, kun vaimo kuoli ja jäätihin pojan kanssa kahrestaan. Kun 8-vuotias poika tuli sylihin, niin joku yläilmojen ihminen mulle puhu, että miten tästä etehenpäin”, Mieto on muistellut.

”Ja mielestäni tohrin sen äänehen sanoa: Oon sarkani hoitanu hyvin.”