Suomalaisen kirjaston äiti Helle Kannila puolusti naisten oikeutta tietoon: ”Ihmiset polveutuvat äideistäkin”
Helle Kannilalle kirjasto oli sivistyksen väline. Hänen mielestään naisen ei ollut soveliasta lukea viihdekirjallisuutta. Tosin kun hän halusi itse rentoutua, hän kaivoi esiin dekkarin kotinsa ”luurankokaapista”.
Helsingin keskustakirjasto Oodin lipan alla oleva aukio on nimeltään Helle Kannilan aukio.
Kuka ihmeen Helle Kannila? Nimi ei sano monelle mitään. Vuosina 1896–1972 elänyttä kirjastoneuvos Helle Kannilaa ei juuri tunneta, vaikka hän oli kirjaston voimanainen. Hän toi yleisen kirjaston aatetta Suomeen, toimi valtion kirjastoimiston johtajana ja oli luomassa kirjastonhoitajien koulutusta.
Hän oli myös edistyksellinen naisasianainen ja poliitikko Kansallisessa edistyspuolueessa.
”Suomalainen kirjasto ei olisi nykyisensä ilman Helleä. On vääryys, että hän on jäänyt katveeseen”, sanoo Helsingin kirjastotoimen johtajana ja kulttuurijohtajana toiminut Tuula Haavisto.
Hän arvelee, että varjoon jääminen johtui alasta, jolla hän toimi. ”Helle Kannila teki elämäntyönsä pienellä ja pitkään aliarvostetulla kirjastoalalla.”
Alalla, jonka Kannila itse koki kansakunnan sivistyksen perustaksi ja kansakoulun jatkeeksi.
Haluatko lukea tilaajille tarkoitettuja artikkeleita?
Yhdellä tilauksella saat käyttöösi Kotiliesi digi -palvelun ja ainutlaatuisia sisältöjä neljästä inspiroivasta aikakauslehtibrändistä: Kotiliesi, Deko, Maalla ja Kotiliesi Käsityö. Hintaan sisältyy myös Kotilieden näköislehti.
Jos olet jo tilaaja, kirjaudu sisään tästä .
Tiesithän, että Kotilieden jatkuva tilaus sisältää myös Kotiliesi digi -palvelun lukuoikeuden.