Piiretty kuva tammesta, jossa värikkäät lehdet

Apua iäkkäälle läheiselle

Mitä tehdä, kun eri kunnassa asuva läheiseni ei enää pärjää yksin kotona? Onnistuisiko hänen muuttonsa asuinkuntaani?

Olen huolissani kaukana asuvasta iäkkäästä läheisestäni. Miten minun kannattaa toimia?

Ensiksi on tärkeää miettiä omaa tunnekokemustaan. Millaisia tunteita läheisen haurastuminen sinussa herättää? Kun työstät asiaa mielessäsi, et niin helposti ylireagoi, hätäänny tai tunne halua vetäytyä tilanteesta.

Selvitä läheisesi kunto, toiveet ja tarpeet. Aloita juttelemalla hänen kanssaan, miten arjen perustoiminnot sujuvat. Millainen on terveydentila, olisiko lääkärissä käynti paikallaan? Tunteeko hän itsensä turvattomaksi tai yksinäiseksi? Unohteleeko hän asioita, kuinka hyvin hän pystyy liikkumaan kodissaan?

Kysele lähipiirisi kokemuksia: miten he ovat järjestelleet asioita? Kunnan neuvontapisteestä saat tietoa ja voi jutella seniorineuvojan kanssa vaihtoehdoista. Faktatietoa palveluista, tukimuodoista ja kansalaisten oikeuksista löytyy paljon myös netistä.

Kuka voi ylipäätään saada kotiapua?

Kunnallinen kotihoito tarkoittaa arkielämän toiminnoissa avustamista sekä terveyden- tai sairaanhoitoa kotona. Lain mukaan jokaisella 75 vuotta täyttäneellä ihmisellä on oikeus saada arvio kotiavun tarpeesta. Sama koskee kaikkia Kelan erityishoitotukea saavia.

Käytännössä kunnan kotihoidosta vastaava henkilö tulee käymään viikon sisällä pyynnöstä ja selvittää, miten iäkäs kotona pärjää. Kotihoidon saamisen perusteet vaihtelevat kunnittain. Eläkkeensaajat voivat hakea Kelalta kotihoitoon hoitotukea.

Miten kunnan palveluja haetaan?

Kunnan kotihoidon palveluja tai palveluasumispaikkaa voi hakea sosiaalitoimen tai vanhuspalvelujen kautta. Kunnissa on myös vaihtelevasti yksityisiä palveluntarjoajia.

Joissakin kunnissa on käytössä palveluseteli, joka myönnetään lakisääteisiin palveluihin, kuten kotihoitoon. Palvelusetelin avulla voitte itse valita palvelun toteuttajan.

Miten valita sopiva tuettu asumismuoto?

Jos tuettu asuminen kodissa ei enää onnistu, vaihtoehtona on kunnallinen tai yksityinen palveluasuminen. Jos henkilö tarvitsee jatkuvaa hoivaa, tehostettu palveluasuminen saattaa olla tarpeen, ja jos kunto on heikko, tarjolla on vanhainkoteja ja hoito- tai hoivakoteja. Miettikää yhdessä, millaista tukea henkilö tarvitsee. Tavallisissa palvelutaloissa ei aina ole henkilökuntaa öisin, joten asukkaiden pitäisi olla melko omatoimisia. Entä miten esteettömän uuden kodin ja sen ympäristön palveluineen pitäisi olla? Mihin teillä on varaa?

Palveluasuntoja ylläpitävät kunnat, yritykset ja järjestöt. Palvelutalossa voi olla vuokra-, omistus-, osaomistus- tai asumisoikeusasuntoja. Palveluvaaka.fi -verkkosivustosta saatte tietoa eri palvelutaloista ja vanhainkodeista.

Piirretty kuva, jossa nainen pitelee köysitikkaita

 

Jos mietimme muuttoa, mitä on hyvä huomioida?

Läheisen kanssa on tärkeää jutella hänen elämäntilanteestaan. Millainen hänen henkinen hyvinvointinsa on? Mitkä ystävyyssuhteet ja sosiaaliset suhteet tai tilanteet ovat hänelle tärkeitä? Selvitä myös, millaiset asiat ovat hänelle asumisessa tärkeitä. Monelle iäkkäälle oma koti ja kaikki siihen liittyvät tavarat ja muistot ovat hyvin tärkeitä. Vaikka omainen olisi huolissaan, iäkäs läheinen ei välttämättä itse koe, että elämä on yksinäistä ja tylsää.

Saako iäkkään läheisen siirrettyä toisen kunnan laitoshoidosta omaan kuntaan?

Pitkäaikaishoidossa oleva vanhus saa valita kotikuntansa ja muuttaa toiseen hoitopaikkaan esimerkiksi lähelle sukulaisiaan. Uuden kunnan tulee käsitellä hakemus, arvioida hakijan palvelutarve yhteistyössä tämän kotikunnan kanssa ja järjestää tarvittavat palvelut niin, että muutto on mahdollinen.

Käytännössä uusi kunta laskuttaa aiempaa kotikuntaa. Hakijalla on oikeus muuttaa osoitettuun hoitopaikkaan kolmen kuukauden kuluessa pää- töksen tiedoksi saamisesta. Lain mukaan iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä.

Jos läheiseni saa kotihoidon palveluja, voiko hän saada samoja palveluja uudessa kunnassa?

Kotihoidon saamisen perusteet vaihtelevat kunnittain. Asiasta kannattaa kysyä mahdollisen uuden kunnan sosiaalitoimesta. Lain mukaan kotihoitoa saavat ihmiset, jotka tarvitsevat apua päivittäisissä toiminnoissa. Syynä voi olla ikä, sairaus tai alentunut toimintakyky jonkin muun syyn vuoksi.

Millaista vaihtelua kuntien hoitopalveluissa on?

Osassa kunnista noudatetaan vanhuspalveluiden laatusuosituksia kohtuullisen hyvin, osassa taas ikävä kyllä huonommin. Palveluasumisen ja ympärivuorokautisen asumispalvelun asuinkustannuksissa on eroja ja palvelutaloihin ja hoivakoteihin on jonoja. Toisaalta asiakkaita ei sijoiteta tuettuihin asumispaikkoihin pelkästään jonotusjärjestyksessä, vaan palvelutarpeen perusteella.

Myös hoitokotien toimintatavat ja hoitohenkilöstön mitoitus voivat vaihdella. Kysele ihmisten kokemuksia ja käy tutustumassa paikkoihin. Millainen on hoitajien vaihtuvuus? Entä ymmärtävätkö he riittävän hyvin suomea, omaisesi murretta tai mahdollista alkuperäistä äidinkieltä?

Kannattaa myös kysellä sosiaalitoimesta, miten asiat ovat muuttumassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen eli ns. soteuudistuksen tavoite on taata ihmisille yhdenvertaiset sote-palvelut koko maassa.

Piirretty kuva, jossa värikkäitä tammenlehtiä

 

Iäkäs vanhempani asuu väliaikaisesti luonani. Voiko hän käyttää terveyskeskuksen palveluja?

Jos läheisesi asuu säännöllisesti tai pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella, hänellä on oikeus saada hoitoa myös oleskelupaikkakuntansa terveyskeskuksesta. Ilmoitus terveysaseman vaihtamisesta tehdään kirjallisesti nykyiselle ja valitulle terveysasemalle.

Voiko omainen hakea muuttoa vanhuksen puolesta, jos tämä ei itse enää kykene?

Muuton on tapahduttava hakijan oman toiveen ja hänen etunsa mukaisesti, ei esimerkiksi hä- nen omaistensa tarpeiden vuoksi. Jos hakija ei kykene ilmaisemaan omaa tahtoaan, sosiaaliviranomaisten on arvioitava tilanne yhteistyössä potilaan laillisen edustajan, kuten edunvalvojan tai hänen omaisensa tai läheisen henkilön kanssa. Läheisen kannattaa tehdä ajoissa edunvalvontavaltuutus ja hoitotestamentti.

Mitä palvelutalossa asuminen maksaa?

Kunnallisessa palvelutalossa maksu määräytyy vuokran ja valittujen palveluiden lisäksi asiakkaan maksukyvyn perusteella.

Yksityisessä palvelutalossa asumisen kustannukset koostuvat vuokrasta ja muista asumiskustannuksista, kuten ateriamaksuista ja hoito- ja hoivamaksuista sekä tukipalvelumaksuista. Varsinkin tehostetussa palveluasumisessa asumismenot voivat olla useita tuhansia euroja kuussa.

Vuokra-osuuteen voi hakea asumistukea Kelasta. Sen määrään vaikuttavat asukkaan tulot ja omaisuus. Kelalta on mahdollista myös saada hoitotukea. Osan palvelumaksuista voi laittaa kotitalousvähennyksenä verotukseen.

Asiantuntijana Vantaan kaupungin kotihoidon päällikkö, erityisasiantuntija Anne Aaltio. Lähteet ja lisätietoja: Suomi.fi, Kela, Valvira, Kunnat.net, THL, STM, palveluvaaka.fi.

Lue myös:

Muistisairaudet: milloin on syytä huolestua?
Viimeisten hetkien muistilista
Vaihdevuodet: apua uniongelmiin

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Apua iäkkäälle läheiselle

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X